Yllättävä asia joka nosti arvosanat ylöspäin

Relaaminen. 
Kyllä, niinkin yksinkertainen asia kuin rentoutuminen, kotisohvan valitseminen kuntosalin sijaan ja tyhjäntoimittaminen. Ei siinä, olen niitä ihmisiä, jotka ovat taitavia täyttämään kalenterin ja rakastavat to do-listojen tekemistä. Näin "vanhemmalla" iällä olen oppinut kuitenkin korostamaan vapaa-ajan merkitystä opiskelun tukena (eikä vihollisena, joka varastaa aikaa hyötykäytöltä).

Nollaamisella en tarkoita nyt harrastuksia tai satunnaista kahvittelua kaverin kanssa, vaan juurikin niitä päiviä, kun kello ei herätä klo 6:30 aamulla ja ainoa päivän agenda on keittää aamukahvit rauhassa. Kaverit ja harrastukset ovat tärkeitä voimavaroja, mutta niin myös ne kalenterien tyhjät päivät. Voi luoja niitä päiviä ja kuinka niistä saa voimaa! Ja mitä näinkin herkullisen asian vaatiminen tarvitsi? Rohekutta. Uskallusta.

Ja mitä tapahtui, kun uskalsin tehdä vähemmän työtä arvosanojen eteen? Ne nousivat. En tiedä maagista selitystä tälle. Ehkä keskityin olennaisiin asioihin enemmän tai aivokuoreni oli vastaanottavaisempi tiedon suhteen. Joka tapauksessa aivan ihana lääke arvosanojen nousuun!

Kyllä ne elämäntavat vaikuttaa

Aika monelle meistä tulee istestäänselvyytenä, kuinka terveelliset elämäntavat auttavat jaksamaan arjessa. Tasainen ruokarytmi, sopivasti liikuntaa, hyvät yöunet, paljon vettä.. ja lista jatkuu vaan. Toki kaikki nämä kuuluvat osana omiakin elämäntapoja, mutta järkyttävän kontrastin huomasin eräänä viikonloppuna, kun kaikki meni aivan päinvastoin.

Kaverini tuli viikonlopuksi kylään ja ajattelin tehdä meille koko viikonlopuksi pitsaa, jotta ruokajuttuja ei tarvitsisi juuri miettiä. Perjantain kunniaksi kävimme ostamassa lisäksi karkkia, sipsiä ja cola zeroa. Koko viikonloppuna en muuta syönyt. Kaiken lisäksi lauantai ja sunnuntai piti käyttää tenttiin lukemiselle.

Voitte jo arvata mitä tapahtui. Noin rikkaalla ruokarepertuaarilla jaksamiseni oli ihan nollassa. Olin todella väsynyt hyvistä yöunista huolimatta, eikä mikään tuntunut jäävän tenttialueesta päähän. Väsymystä kompensoin karkilla (joo tiedetään, tosi fiksua) ja nokosilla, jotka eivät piristäneet ollenkaan. Toisin sanoen, tenttiin lukemisesta ei tullut yhtään mitään (ja hylsyksihän se menikin). Olo oli tosi vetämätön, ei huvittanut liikkua ja mieli halasi vain lisää herkkuja. Ei hyvä.

Jos jotain tuosta viikonlopusta jäi käteen, niin ainakin se, että olen opetellut kohtuullisemmaksi herkuttelijaksi ja lähempänä tenttiä kaapissani on täyttävää kotiruokaa. Jo parissa päivässä huomasin ihan valtavan eron jaksamisessa! Ja tässä ihan oikeasti ainoa ero oli pelkästään mitä ruokaa söin, vaikka määrä pysyi samana. En suosittele testaamaan, oli sen verran vetämätön meno, mutta suosittelen lämpimästi pitkin hakuprosessia ja arkea muutenkin miettimään niitä pieniä juttuja, joilla elämänlaatuaan voi parantaa merkittävästi. Ja ei, en ole aloittanut herkkulakkoa, mutta nykyään sallin herkkujen ostamisen ainoastaan viikonloppuisin ja silloinkin kohtuudella (eli niin ettei tule herkkukrapulaa).

Onko joku muu huomannut samanlaisia vaikutuksia, kuinka jotkin pienet asiat ovat muuttaneet jaksamista ihan uudella tavalla?

Hiljaa hyvä tulee..

..nimittäin lukemisen osalta. Mitä lähemmäs vuodenvaihdetta mennään, sitä enemmän monilla varmasti herää kysymys siitä, milloin aloittaa opiskelu pääsykokeeseen. Aloittamiseen vaikuttaa niin moni asia, joista yksi on pääsykoemenestys. Mitä kauemmas jäi rannalle edellisessä pääsykokeessa, sitä aikaisemmin olisi jo hyvä aloittaa. Jos et ole aiemmin tehnyt pääsykoetta, voit kokeilla tehdä vanhan pääsykokeen 5 tuntiin ja tarkistaa pisteet.

Olipa menneisyytesi ja aiempi menestyksesi mikä tahansa, yksi asia on varmaa. Mitä aiemmin aloitat, sitä suuremmat mahdollisuudet sinulla on päästä sisään. Vaikka ehtisit lukea alle tunnin päivässä, miksi et silti opiskelisi sitä? Jokainen käytetty hetki ohjaa kohti lääkikstä. Tällä en tarkoita sitä, että sinun tulisi nyt lukea seitsemän päivää viikossa, vähintään 8h päivässä, vaan ettei pääsykokeeseen valmistautumista kannata pitkittää, jos on jo nyt mahdollisuus tarttua kirjoihin.

Tässä tiivistetysti omat hakukertani ja kuinka opiskelun aloitusajankohta vaikutti jaksamiseeni ja osaamiseeni:

1. haku abivuonna -> aloitus maaliskuussa kirjoitusten jälkeen -> valmennuskurssia 5-6 päivänä, muulle ei oikeastaan aikaa, loppuunpalaminen toukokuussa

2. haku, välivuosi, n. 20h viikossa töitä -> aloitus kevyesti marraskuussa, mutta tosissaan vasta huhtikuussa -> aika loppui kesken

3. haku, töitä ja yliopistoa -> aloitus helmi-maaliskuussa -> kauhea stressi, koska liian kova tahti heti alkuun, eikä pystynyt lukemaan täyspäiväisesti

4. haku, töitä ja yliopistoa -> aloitus elokuussa -> rauhallinen eteneminen, jaksaminen ihan uudella levelillä

Toki joku voi päästä sisään lyhyessäkin ajassa, mutta aiemmin aloittamisessa on omat puolensa:

• Voit aloittaa lukemisen kevyemmin ja totutella rauhassa lukemisen makuun. Kun tunteja kasvattaa pikkuhiljaa, aivot ehtivät tottua rauhassa opiskelutahtiin mikä pienentää loppuunpalamisen riskiä.
• Pelivaraa on enemmän (eli on mahdollista pitää enemmän vapaita ilman, että se vaikuttaa lukutahtiin)
• Tehtäviä ehtii tekemään enemmän eli yksinkertaisesti parannat mahdollisuuksiasi pärjätä kokeessa
• Kertaamiselle jää enemmän aikaa

Yhtä ja oikeaa ajankohtaa lukemisen aloittamiselle ei ole ja jokainen meistä oppii parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos hakeminen on sinulle täysin uutta, kannattaa mieluummin aloittaa liian aikaisin, kuin katua liian myöhään.

Opiskelun aikatauluttamisesta

Vaikka lääkiksessä annetaan valmiiksi käytävät kurssit ja lukujärjestys, omatoimista opiskelua on paljon enemmän. Lukuunottamatta muutamia satunnaisia opetuskertoja ja tenttejä, lähes kaikki luennot ovat vapaaehtoisia. Itse kuulun niihin, jotka eivät osaa opiskella pelkällä fiilispohjalla, vaan tarvitsevat ainakin jonkinnäköisen suunnitelman siitä mitä ja milloin lukee. Tässä oma esimerkkini siitä miten luon viikolle oman "lukujärjestykseni":

Tässä viikkonäkymässä näkyvät nyt kaikki koulun puolesta olevat opetustapahtumat eli luennot. Luennot eivät yleensä ole putkeen, vaan välissä on taukoja:)

Tässä suunnitelma viikon opiskeluille. Pyrin rytmittämään lukemisen niin, että aloitus tapahtuisi klo 8-10 välillä ja loppuisi klo 17-18 välillä. Toisin sanoen vapaa-aikaa jää oikein mukavasti harrastuksille, töille ja kavereille. Viikonloput pyrin pitämään kokonaan vapaana. Toki lukemista tapahtuu enemmän tenttien lähestyessä, jolloin viikonloppunakin tulee opiskeltua. Aikataulut ovat hyvin liukuvia ja saatan usein lopettaa opiskelut paljon aikaisemmin. En myöskään noudata suunnitelmaa orjallisesti, mutta se antaa hyvän rungon tekemiselle.

Kertokaahan minkälaisia ajatuksia tällaisista postauksista herää:) Onko yhdentekevää vai saiko jotain ideaa?

Lukurutiinit

Tämän syksyn hiukan isommaksi teemaksi olen valinnut lukurutiinit ja mikä on niiden merkitys lääkikseen hakiessa. Tähän postaukseen olen koonnut tiivistetysti lukurutiineista ja siihen liittyvistä seikoista, joita tulen käsittelemään syksyn mittaan laajemmin.

Yleisiä hyviä piirteitä sujuvan lukurutiinin luomiseksi:

Aloita ajoissa

Mitä aiemmin aloitat, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on onnistua.

Luo itsellesi toimivat rutiinit

Osalle meistä pääsykokeeseen hakeminen on ensimmäinen kerta, kun opiskelut pitää aikatauluttaa ja rytmittää itse. Joku lukee fiilispohjalla, kun taas toiselle toimii tunnilleen suunniteltu lukujärjestys. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että rutiinit ovat jokaiselle yksilöllisiä. Joillekin meistä sopii 10 tunnin päivät kirjastossa ja osa saa itsestään irti parhaiten yöllä.

Uni, ruoka ja lepo

Pyörällä on raskaampaa ajaa, jos sitä ei huolla välillä. Sama pätee kehoomme ja ennen kaikkea aivoihin. Niinkin yksinkertaisilla asioilla kuin elämäntavoilla voidaan päästä jo todella pitkälle jaksamisessa.

Muista rentoutua

Pääsykoe ei ole koko elämä, vaikka se siltä saattaa väliaikaisesti tuntua. On hyvä ymmärtää, että pelkkä pääsykoe ei määrittele sinua ihmisenä. Olet paljon muutakin ja ympärilläsi on paljon pääsykoetta tärkeämpiäkin asioita.

Toka vuosi: elokuu

Koulu alkoi 13.8 aika tasaiseen tahtiin, mutta tekemistä on riittänyt koulun ulkopuolella vähän liikaakin. Ensimmäiset tentit on jo takana, viimeiset työvuorot aspana taputeltu ja tanssiproggikset alkavat vihdoin antaa myöten, joten nyt on taas aikaa kirjoittaa blogiakin. Siinä oli hiukan lyhykäisyydessä, mikä meikäläistä on pitänyt kiireessä viime viikot (ja miksi elokuun postaus tuli vasta syyskuun puolikkaan tienoilla).

Elokuussa meillä on pyörinyt ainoastaan fysiologian kurssi. Viikot koostuvat luennoista ja yhdestä/kahdesta fysiologian harkasta. Yksi harkka kestää noin 2-3h ja ollaan sen aikana esimerkiksi mitattu ja tutkittu omia EKG-käyriä. Tulen kertomaan fysiologian kurssista hiukan laajemmin, joten stay tuned! On ollut meinaan todella mielenkiintoinen kurssi!

Toiveita? Palautetta?

Tämä blogi on ollut pystyssä kaksi vuotta ja siihen on mahtunut paljon postauksia pääsykoeurakasta, opiskeluvinkeistä ja yliopistosta. Blogikärpäsen purema ei ole millään muotoa vähentynyt ja haluan yhä kirjoittaa teitä auttavia ja innostavia postauksia. Välillä kuitenkin pelkään toistavani itseäni liikaa, joten siksi tarvitsen apua teiltä - tätä blogia lukevilta tyypeiltä. Millaisia postauksia toivoisitte enemmän? Konkreettisia vinkkejä (joita jo on paljon, mutta esimerkiksi laajennettuina omiksi postauksiksi), opiskeluvinkkejä, lääkisarkea u name it! Ainakin viikko- ja kuukausikatsauksia lääkisvuodesta tulee edelleen, mutta muu onkin sitten auki. Kommenttiboksi on avoin ehdotuksillenne:)

Kuinka selviytyä latinasta

Meikäläinen ei ole se, joka oppii kovin helposti kieliä. Lääkiksessä on kuitenkin yksi varma asia fuksisyksystä - armoton määrä rakenteita ja latinankielisiä termejä. Joka viikko n. 100-200 sanaa, miten olisi? Entä jos kertoisin, että anatomiaa voi olla myös hauskaa opiskella? Itse en ostanut mitään kalliita kirjoja tai ohjelmia, vaan minulle toimi sellainen sovellus kuin Quizlet. Näin käytimme sitä 9 hengen tyttöporukalla:

• Luokaa yksi "admin" käyttäjä

Quizletissa pystyy tekemään classeja eli luokkia, joihin kutsua muita käyttäjiä. Me tehtiin yksi pääkäyttäjä, johon hankimme premium ominaisuuden (maksaa 20e/vuosi eli ei kovin paljoa 9 hengen ryhmälle). Premiumissa on nimittäin se etu, että pystyi lataamaan omia kuvia flashcardeihin.

• Jakakaa aiheet korteista

Yksin korttien väsääminen voi käydä välillä raskaaksi. Meillä oli makroja (=makroanatomian harjoituksia) 1-2 kertaa viikossa ja kullakin kerralla oli oma aihe (esim. yläraaja, alaraaja). Kullekin kerralle sovittiin aina muutama korttien tekijä, jolloin kellään ei ollut liian suurta taakkaa ja kortteihin jaksoi panostaa. Kaikki tekivät kortit huolella, koska ne tulivat myös omaan opiskelukäyttöön.

• Sopikaa säännöt kirjoittamiselle

Quizlet on tarkka oikeinkirjoituksesta, joten sopikaa esimerkiksi käytättekö vaikka sin. tai sinister  kirjoittaessa nimiä, jottei edistyminen heikkene valheellisen "typon" takia. Myös esimerkiksi deadlinet pakoille on hyvä sopia, jotta kortit ehtii opetella ennen harjoituskertaa.

• Pelatkaa omilla käyttäjillä

Quizlet seuraa, miten hyvin jokin pakka on hallussa. Tehtiin siksi tuo admin käyttäjä, jonne pakat tehtiin ja kutsuttiin meidän omat käyttäjät pelaamaan kortteja. Näin jokainen sai seurata omaa oppimista.

• Kerratkaa porukalla tenttiin!

Mikäs sen hauskempaa, kuin vuorotellen vastailla yhdessä tehtyihin kortteihin!:) Tiimityö kunniaan! Meillä oli myös todella hyvä henki porukassa, joten uskallettiin antaa toisillemme palautetta.

Suorittamisen pimeä puoli

Lääkikseen pääsy oli number 1 listallani monen vuoden ajan. Vaikka välivuodet ovat omalta osaltani takanapäin, ne jättivät minuun hyvin vahvan jäljen - suorittajan, joka stressasi kaikesta, eikä osannut erottaa enää vapaa-aikaa opiskelusta. Kehoni tai mieleni ei saanut juurikaan lepoa välivuosien aikana, eikä siksi myöskään osannut rentoutua lääkiksessäkään. Vaikka minulla onkin valtava stressinsietokyky ja toimin parhaiten paineen alla, liika on liikaa. Onglemani stressaamiseen ja suorittamiseen kertyivät vähitellen, mutta teksti on koko tarina siitä, miten tähän pisteeseen olen tullut (ja miten tästä eteenpäin).

Ennen abivuotta en oikeastaan koskaan ollut panostanut kouluun. Toki tein läksyt ja osallistuin tunneille, mutta kouluun käytin mahdollisimman vähän aikaa ja muulle elämälle sitten enemmän. Kirjoituksiin luin paljon, mutten niihinkään panostanut sitä 110% itsestäni. Ensimmäinen välivuosikin mentiin todella pitkälle näin, mutta viimeiset 8 viikkoa ennen pääsykoetta tein täysillä ja luin pahimmillaan 10h päiviä (tai niin ainakin luulin, todellisuudessa vain suoritin laskemalla mahdollisimman paljon tehtäviä hauki on kala-tyylillä).

Toisena välivuonna 2015 alkoi yliopisto ja otin syksyn rennosti. Puhkesin suorastaan kukkaan ja elin elämää täysillä. Tutustuin uusiin ihmisiin ja kävin tapahtumissa. Toki tein edelleen koulujuttuja, mutta nautin ihan uudella tavalla asioista, eikä koulu vieläkään vienyt suurinta osaa ajatuksistani.
Keväällä 2016 aloitin pääsykokeisiin lukemisen täysillä maaliskuussa. Taas kerran sama virhe, että yritin vain suorittaa tekemällä mahdollisimman paljon tehtäviä. Jäin jatkuvasti jälkeen lukusuunnitelmista ja suunnitelmien kaatuminen aiheutti valtavan stressitilan. En voinut hyväksyä, että vähempikin työmäärä voi riittää, vaan minun oli pakko puurtaa ilman lepoa. Opiskelin hyvin pintapuolisesti, koska ajattelin, että mitä enemmän tehtäviä, sen parempi laskurutiini. Toisin sanoen, luulin määrän korvaavan laadun. Sinä keväänä stressi vei myös yöunia ja viikko ennen pääsykokeita romahdin todelliseen itkuun. En ollut ikinä murtunut niin pahasti.

Kolmantena ja viimeisenä välivuotena 2016 aloitin lukemisen ajoissa välttääkseni aikaisempien vuosien valtavat suorituspaineet. Luulin homman toimineen todella hyvin, mutten ikinä tajunnut kuinka pahassa stressitilassa olin. En panostanut yliopiston kursseihin kuin tenttiä edeltävänä päivänä, jolloin tenttipäivänä aloin kokemaan ensimmäistä kertaa valtavaa ahdistusta ja epätoivoa (vaikka tiesin ettei hylätty ole maailmanloppu). Tuo tunne sai minut pelkäämään tilanteita, joissa tunnen lukeneeni liian vähän. Lääkiksessä en ole stressannut tenttejä niin pahasti:)
Elokuusta toukokuuhun luin pääsykokeisiin, kävin 2-4 vuoroa osa-aikaisena töissä ja räpiköin yliopiston kursseilla. Vapaapäiviä kaikista noista oli yleensä vain kerran kuussa. Kaiken lisäksi olin todella stressaantunut, jos jokin asia jäi kesken tai jäin jälkeen suunnitelmistani. Siinä mielessä Mafynetti kuitenkin kevensi suorituspaineita, koska en enää tehnyt tiettyä määriä laskuja, vaan etenin ajan kanssa. Muutoin olisin varmaan siltikin toistanut suorittamistani tekemällä x määrän tehtäviä päivässä (minulle tuotti liikaa stressiä, jos en jaksanutkaan tehdä haluamaani määrää tehtäviä). 

Kuvittelin, että kun pääsen hampaalle, kaikki tämä suorittaminen ja stressaaminen olisi nyt takanapäin. Noh, väärässä oltiin. Ajattelin pitkään, etten ansainnut koulupaikkaani, koska en saanut koko lukusuunnitelmaa toteutettua. Järkevästi ajateltunahan se on kiva, että vähempikin riitti, mutta minun oli hyvin vaikea hyväksyä, että olin "ansainnut" koulupaikan omalla työlläni.

Suorittamiseen ja stressaamiseen liittyvät ongelmani jatkuivat tosiaan lääkiksessäkin. Eiväthän ne nyt mystisesti voineet kadotakaan. Olin todella stressaantunut, jos en saanut vaikka tiettyjä muistiinpanoja tehtyä haluamanani päivänä tai en ollut ns. "tehnyt tarpeeksi" mielestäni tenttiä varten. Tentteihin meno jännitti todella paljon, koska tunsin itseni alisuorittajaksi.
Minun oli hyvin vaikea päästää irti opiskelusta ja vaihtaa ns. "vapaalle". Arkisin päiväni saattoivat venyä klo 8-16 sijaan klo 8-19. Määrä olisi ihan ok, jos sen tekisi puhtaasti motivaatiosta, mutta kun sen tekee suorittamisen pakosta, stressi on jatkuvasti läsnä. Vaikka olisin lukenut ma-pe, mietin viikonloppuna paljon keskeneräisiä koulujuttuja tai rupesin tekemään niitä stressin/huvn vuoksi. En tietenkään joka viikonloppu, mutta todella usein. En vain osannut enää nauttia vapaa-ajasta ollenkaan, varsinkin kun sitä oli niin paljon tarjolla (verrattuna yliopisto-pääsykoe-työt kombinaatioon).

Ongelmieni suuruus valkeni vasta tammikuussa 2017, jolloin uudet kurssit alkoivat. Minun oli PAKKO käydä kaikilla luennoilla ja PAKKO kirjoittaa muistiinpanot ja flashcardit sekä PAKKO tehdä mindmapit. Hurja määrä työtä, mutta pelkäsin epäonnistuvani (eli saavani tentistä hylsyn), jos en tee kaikkea. Faktahan on se, etteivät arvosanat oikeasti kerro koko totuutta, enkä ole vielä hylsyjä saanut (enkä myöskään parhaita arvosanoja). Ja vaikka olisin saanut hylätyn, aina on olemassa uusinnat.
Kaikista pahinta oli, että tämä sairas suorittaminen siirtyi myös arkeen. Minun oli pakko käydä salilla tai olen "huono" ihminen ja saada kaikki mahdolliset suunnitelmat toteutettua arkena, jotta viikonlopun pystyin rentoutumaan. Todellisuudessa jatkuva stressitila ei loppunut, enkä tuntenut olevani enää läsnä vapaa-ajallakaan.

Olin siis ollut jatkuvassa stressitilassa.
Stressihän on tila, jota voi verrata kevyeen hölkkään. Jos sitä tekee jatkuvasti, eikä lepää välissä, vähitellen voimat loppuvat. Varsinkin jos tähän lisätään vielä fyysiset urheilusuoritukset. En enää erottanut vapaa-aikaa opiskeluajasta, sietänyt keskeneräisiä koulujuttuja tai osaanut vaihtaa vapaalle. Ei kukaan halua sellaista elämää. Tuntuu, ettei ole oikein läsnä enää missään saati osaa nauttia vapaa-ajasta. Ei tiedä milloin opiskelu loppuu ja milloin saa vaihtaa vapaalle.

Älkää huoliko, teksti voi tuntua siltä että välivuoteni olisivat olleet pelkkää tuskaa, enkä olisi kokenut iloa mistään. Olen halunnut tuoda ilmi välivuosien jättämän pimeän puolen itsessäni. Mitä tulee tämänhetkiseen tilanteeseen, olen laittanut stopin suorittamiselle ja opetellut elämään rennommin. En halua polttaa enää kynttilää molemmista päistä. Viimeisen hakuvuoden uurastuksen kohdalla minua ei haittaa kuinka paljon uurastin koulupaikan eteen, koska se oli kuitenkin vähiten stressaavin vuosi ja toi minulle koulupaikan. On kuitenkin totta, ettei minun enää tarvitse pitää niin suurta rimaa opiskelumäärän suhteen varsinkin, jos se tarkoittaa vapaa-ajasta vähentämistä.

Haluan myös sanoa, että nämä ovat olleet täysin itseni aiheuttamia ongelmia. Yksikään koulukavereistani ei ole aiheuttanut mitään kilpailuasetelmaa, eikä koulun tosiaan tarvitsisi kuulostaa näin rankalta, kuin mitä se minulle on. Vähempikin työ olisi riittänyt hyviin arvosanoihin. En myöskään ole burn outin partaalla tai tarvitse sairaslomaa koulusta.

Käytin siis viime kevään suorittamisen tuomien paineiden purkamiselle. Hain ongelmiini ammattiapua ja kävin juttelemassa psykologilla. Kävin tällä samalla psykologilla jo viimeisenä hakukeväänä, kun stressi purkaantui läheisiini. Olen tehnyt muitakin muutoksia parempaan. Laitoin esimerkiksi koulukirjat kiinni klo 16 tai 17, vaikka kuinka olisi keskeneräiset muistiinpanot. Läsnäolemisen tueksi tein mindfulnessia. Salilla käynti jäi hetkeksi, jotten ottaisi siitä liikaa suorituspaineita. Uskokaa tai älkää, menin jopa maaliskuun lopussa takaisin osa-aikaisiin töihin, koska työnteko oli minulle sitä "aivot off" touhua.

Ihan pienilläkin muutoksilla pääsin pitkälle eroon suorittamisesta. Arvosanat lähtivät nousuun ja minulla on ollut taas voimia jatkaa arjessa. Hiukan synkkä aihe näin opintojen alkuun, mutta voin tällä hetkellä todella paljon paremmin ja aloitan tulevan vuoden hyvällä energialla:) Koulu ja pääsykoe ovat todella tärkeitä, mutta loppupeleissä ainoa mikä on tärkeintä, on oma hyvinvointi ja jaksaminen. Tehdään tästä koulu/hakuvuodesta sellainen:)

Vastaukset fuksivuodesta

Onks sulla koskaan ollut siellä epävarmuutta omasta osaamisesta tai mietintöä, että onko se kuitenkaan oikea paikka?

On ollut ja on ihan tervettäkin kyseenalaistaa/arvioida omaa osaamista ja alavalintaa. Minulla kesti pitkään todeta, että olen ansainnut koulupaikkani, koska en ollut saanut tehtyä lukusuunnitelmaa "loppuun asti", jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Ajattelin, etten ole vielä tarpeeksi valmis kouluun. Epävarmuus ei kuitenkaan kestänyt kauaa, koska koulussa huomasi olevansa oikealla alalla ja ihan ansaitusti.

Vastaako opiskelu niitä odotuksia, joita sulla oli ennen lääkikseen pääsyä?

Kyllä ja ei. Alkuodotukseni olivat pitkät koulupäivät täynnä omatoimista opiskelua, jotta saa juuri ja juuri kaiken tehtyä, mutta nuo kauhukuvat osoittautuivat (onneksi) vääriksi. Asiaa on paljon, mutta se on ymmärrettävissä ja opittavissa. Ainakaan ensimmäisenä vuonna ei tuntunut, että läsnäolollista opiskelua olisi ollut liikaa ja vapaa-aikaa on riittänyt todella hyvin.

Onko oikean opiskelutyylin löytäminen ollut vaikeaa?

On (ainakin minulle)! Silloin kun luin pääsykokeisiin, aloitin niin aikaisin, ettei varmasti tulisi kiire. Nyt koulu sanelee tenttipäivät ja asia on uudempaa kuin samaa bikefy-trioa. Koko fuksivuoden haeskelin sitä sopivimpaa tyyliä, mitä tein kyllä jo pääsykokeeseenkin lukiessa. Oma opiskelutyyli on kuitenkin kehittynyt koko ajan eteenpäin ja alkaa pikkuhiljaa hioutua omaksi parhaaksi. Opiskelutyylejä kannattaa ehdottomasti testailla, sillä itse en olisi heti ajatellut esimerkiksi oppivani lukupiirissä niin paljon.

Tarviiko nyt jo hankkia jotain kirjoja tai muuta?

Ei:) Mikäli kirjoja haluaa, kannattaa ne tilata yhteistilauksessa, lainata kirjastosta tai hankkia pdf versio googlen maailmasta.

Täytyykö tentteihin panostaa vai riittääkö vaan, että pääsee läpi? Eli onko arvosanoilla merkitystä esim. erikoistumisalan valinnan kannalta?
Tähän en valitettavasti osaa vastata. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että jo 1 saaminen vaatii yleensä vähintään 50% alueen hallitsemisesta, eikä arvosanojen merkitys ole yhtä isossa roolissa kuin vaikka yo kirjoituksissa. Itselleni riittää, että tentit menevät läpi ja hyvät arvosanat ovat vain plussaa. Yöunia ei ainakaan kannata menettää sen takia, ettei saa 5:sta jostakin satunnaisesta kurssista (yliopistossa kurssit arvostellaan siis 1-5).

Onko hampaalla opiskelu prekliniikassa rankempaa kun käydään yleisen kanssa yhteisiä kursseja ja lisäksi hampaan omia kursseja?
Tämä on toki yksilöllistä, mutta itseäni se ei ole ainakaan kuormittanut. Lisäksi hampaan preklinikan kurssit ovat rinnastettu samoihin kursseihin eli esimerkiksi fysiologian kurssin aikoihin meillä on purentafysiologian kurssi.

Onko ekan vuoden jälkeen tai joskus mahdollista päästä hammashoitajaksi töihin?
On! Preklinikan aikana kannattaa avustaa mahdollisimman paljon opetushammashoitolassa kandeja, jolloin saa "kokemusta" hoitajan hommista. Opastus avustusaikojen varaamiseen käydään kyllä läpi, eli siitä en ala tähän ohjeita jakamaan:) Kolmantena vuonna siirrytään klinikkaan, joten kokemusta tulee vieläkin enemmän.

Miten paljon hankit kirjoja ja ootko kokenu ne tarpeellisiksi/hyödyllisiksi?

En yhtään, enkä ole tarvinnut:D Yleisellä jos olisin, saattaisin jonkun anatomian kuvaston hankkia, mutta muuten en ehkä hankkisi mitään histologian/biokemian kirjaa. Korkeintaan omaksi iloksi.

Yllätyitkö ollenkaan opiskeltavan asian määrästä fuksivuoden aikana verrattuna esim. pääsykokeisiin lukuun?

Yllätyin! Asiaa on toki paljon, mutta se on kumminkin ymmärrettävissä olevaa settiä. Paljon toki muistaa ihan lukion ihmisbilsankin takia.

Mitä opiskelusovelluksia voisit suositella tentteihin kertaamista varten?

Quizlet, OneNote ja Anki. Toisin sanoen joku mihin kirjoittaa helposti muistiinpanoja ja joku minne tehdä flashcardeja. Quizletiin kannattaa ostaa premium jäsenyys esimerkiksi yhteiseksi kavereiden kanssa (n. 20e/vuosi), jolloin saa ladattua omia kuvia (esim. anatomiasta) helposti. Jokainen voi sitten omilla tunnuksilla käydä pelaamassa korteilla, eivätkä edistymiset mene sekaisin. Mind mappien teko on vain omaa kivaa, mutta siihen olen käyttänyt joskus Canvaa.

Mikä asia yllätti eniten (hammas)lääkiksessä verrattuna odotuksiisi ennen opiskelun aloittamista?

Ei se ollutkaan niin pelottavaa ja vaikeaa ja aikaa vievää kuin pelkäsi. Kavereita sai helposti, tentit menivät läpi ja koulussa on todella mukava ilmapiiri.

Onko Oulussa lääkiksessä mitään syys-/talvilomia tms, kun koulu alkaa kuitenkin jo huomattavasti aiemmin kuin useimmilla muilla aloilla yliopistossa?

Ensimmäisenä vuonna syysloman kohdalla oli 3 päivän tk-harkka, joka osalla oli joulun tienoilla, eli "melkein" syyslomaksi voisi kutsua. Talviloma oli, mutta sen jälkeen oli tentti eli enemmän semmoinen "itsenäisen opiskelun viikko". On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka koulu alkoi jo elokuussa, toukokuun alussa alkoi sitten kesäloma.

Onko lääkiksessä opiskelijoita, joilla on tavoitteellisia/aikaavieviä harrastuksia, ts. aikaa opiskelijariennoille on ehkä normaalia vähemmän? 

Kyllä on:) Eipä niihin kaikkiin opiskelijarientoihin ehdi/jaksa mennä.

Muodostuuko hampaan porukan kesken mitään yhteishenkeä preklinikan aikana, kun opinnot ovat suurimmaksi osaksi samoja yleisen kanssa?

Kyllä, koska joidenkin kurssien ryhmäjaot tehdään aakkosjärjestyksessä ja aika usein yleisen ja hampaan porukat ovat erikseen. Lisäksi meillä on joitakin satunnaisia omia kursseja ja opiskelijatapahtumia.

Kiitos todella paljon kysymyksistä ja toivottavasti tästä on edes jotain apua:) Lisää kysymyksiä saa laittaa kommenttiboksiin!

Kysymyksiä fuksivuodesta?

Onneksi olkoon kaikille kouluun päässeille! Teillä on mahtava fuksivuosi edessä:) Meikäläinenkin muistaa erittäin elävästi tulosten lukuhetken ja kaiken sen fuksivuoden uutuuden jännityksen.

Nyt saa heittää kysymyksiä Oulun lääkiksestä/hammaslääkiksestä, fuksivuodesta tai opiskelusta. Kokoan vastauksista oman postauksen:)

Fuksivuosi: kevään kurssit

Fuksivuosi: syksyn kurssit

Biokemia ja molekyylibiologia (koko kevät)

Ehdottomasti kevään isoin kurssi, jonka luennot kestivät sinne maaliskuun loppuun. Kurssi oli jaettu kolmeen välitenttialueeseen, jonka lisäksi kurssiin kuului lopputentti, labraviikko ja paneelikeskustelu (eli pieni ryhmäesitelmä omasta aiheesta). Luennoilla tuli käytyä paljon useammin ja kurssi oli kokonaisuudessaan tosi mielenkiintoinen! Oulussa pääpaino on enemmän isojen kokonaisuuksien ymmärtämisessä ja aineenvaihduntareittien integraatiossa, mikä tarkoitti sitä, ettei ihan joka ikistä välivaihetta tarvinnut muistaa tenteissä.

•  Molekyylibiologian perusteet
•  Aineenvaihdunnan perusteet
•  Hormonit ja kudosten biokemia

Genomilääketiede (helmikuu)

Hiukan pienempi, ainoastaan kahden viikon luentojen kokoinen kurssi, joka muistutti aika lailla lukion perinnöllisyysasioiden kertaamista. Aikaisemmin kurssi sisältyi biokemiaan, mutta siitä tehtiin nyt hiukan pienempi oma kokonaisuus, jotta biokemian kurssia saatiin hiukan kevyemmäksi.

Tieto & tutkimus II: Tieteellinen viestintä (1 viikko helmikuussa)

Viikon verran kestänyt teemaviikko, jolloin tutustuttiin tarkemmin artikkelien rakenteeseen ja harjoiteltiin meta-analyysejä sun muuta. Päivän alussa oli noin tunnin luento, jonka jälkeen meidät jaettiin arvalla 3-4 hengen ryhmiin tekemään päiväksi tehtäviä, jotka iltapäivällä palautettiin ja käytiin läpi. Tämän viikon ehkä paras anti oli tutustua todella moniin uusiin ihmisiin, sillä uudet ryhmät muodostettiin joka päivä.

Lääketieteellinen psykologia (huhti-toukokuu)

Psykologian kurssi sisälsi sekä luentoja että 7 kerran ryhmätapaamisen. Luennoilla käytiin yleisjuttuja kehityspsykologiasta ja ryhmätapaamiset oli jaettu 10 eri aihealueeseen, josta itse olin kivun psykologian ryhmässä. Tästä kurssista ei järjestetty erikseen tenttiä, vaan tilalla oli enkun kurssiin integroitu posteri sekä omasta aiheesta tehty essee.

Medical english module 3 (huhtikuu)

Integroitu psykologian opetukseen. Tavoitteena oli harjoitella tieteellisen posterin tekoa ja päättää lukuvuosi Linnanmaan kampuksella järjestettyyn "konferenssiin", jossa pidettiin 10 minuutin esitelmiä ja kierrettiin muiden ryhmätöitä.

Peruselvytys (huhtikuu)

Muutaman kerran pidetty kurssi, jossa harjoiteltiin peruselvytystaitoja. Elvytettiin nukkea mm. 20 minuuttia ja opeteltiin käyttämään defibrillaattoria. En tiedä muista, mutta minusta kurssi sattui hauskan ironisesti vappuviikolle.

Hammasmorfologia (huhtikuu)

7 kertaa hampaan "iltapäiväkerhoa"(:D). Meille jaettiin omat hampaistot, joissa tietyt hampaat oli korvattu vahaklönteillä. Yksi kerta oli joko klo 8.15-11.30 tai 12.30-16, jossa aluksi luennoitiin hiukan hampaan anatomiasta ja loppuaika veisteltiin instrumenteilla klönteistä hampaita. Jo tuossa ajassa omat kädentaidot kasvoivat hurjasti! Vaikka kurssi olikin huhti-toukokuun valmiiksi täydessä lukkarissa, kurssilla oli todella leppoisa tunnelma ja teki hyvää päästä tekemään muutakin kuin tuijottamaan luentokalvoja. Kädentaitojen lisäksi opittiin myös hiukan hammaslääkärien omaa kieltä ja tuon kurssin jälkeen oli varsin huvittavaa käydä itse hammaslääkärissä potilaana. Ehdottomasti kevään odotetuin ja paras kurssi!

Oulu top 3: kahvilat

Meikäläisellä ei ole kesälle opintoja tai hirveän ajankohtaisia ajatuksia pääsykokeesta, joten otetaan suurennuslasin alle kotikaupunkini Oulu. Tarkastelun alle pääsevät Oulun kahvilat, ravintolat, hengailumestat ja yöelämä (lisää ideoita saa heittää)! Tässä käydään läpi kahvilakulttuuria. Oulun keskustassa varsinkin on paljon erilaisia kahviloita, mutta tässä vuosien varrella omiksi suosikeikseni nousseet yksilöt.

1. Bisketti - oululainen helmi

Bisketti sijaitsee Rotuaarin aukiolla ja on ehkä yksi mieleenpainuvimmista Oulun kahviloista. Erityisesti jättimäinen korvapuusti on ihana jakaa kaverin kanssa! Bisketissä vilisee ihmisiä, joten ihan täyttä hiljaiseloa ei saa, mutta jos saa napattua pöytäpaikan ruuhkaisaankin aikaan, kahvilassa istuskelee mielellään.

2. Cafe Piha - ihan ykkönen opiskeluun

Hiukan uudempi kahvila, joka sijaitsee myös keskustassa, kun lähdetään kävelemään Pekurista kohti torin rantaa. Cafe Piha on ehdoton ykkönen opiskeluun tai isommankin kaveriporukan tapaamiseen. Töpselillä varustettuja istumapaikkoja on useita ja voisin hyvin kuvitella tekeväni omien koulutöiden lisäksi kahvilassa ryhmätöitä. Silti useammin tulee ostettua pökkiin kaverin kanssa joku (kallis) leivos ja jaettua asioita elämästä.

3. Roberts coffee - rauhaa ja ulkomaafiilistä

Roberts coffeeseen löytäminen voi olla hiukan sokkeloista aluksi, mutta kahvila hurmaa terassimaisuudellaan, vaikka onkin sisätiloissa. Suuri lasitettu katto ja valon määrä tuovat oman tunnelmansa Robertsiin. RC on sen verran piilossa, että se ei ole useinkaan liian ruuhkainen, vaan oikeastaan täydellinen paikka rauhalliseen keskusteluun.

Ajatuksia tämän vuoden pääsykokeesta

Monivalinnat olivat helpohkon oloisia nopealla vilkaisulla. Biologiassa painotettiin biodiversiteetin hallitsemista ja todella tarkkoja ihmisbiologian asioita. Biologian tehtävistä voi arvata kuitenkin, että nyt olisi lähtenyt anatomian oppien perusteella ainoastaan ihmisbilsan tehtävät ja monivalinnat ilman sen suurempaa muistelua.

Kemian tehtävien kohdalla meni omalla kohdallani hiukan sormi suuhun ainakin 10b:n kohdalla. 11 oli ihan hauskasti yhdistetty genomitieteeseen. Olin myös positiivisesti yllättynyt, miten arvioinnin yhdenmukaistamista helpotettiin esimerkiksi tehtävän 12 A-D kohdilla.

Fysiikan tehtävät olivat mukavan helpon oloisia ja entiselle fyysikolle eivät ainakaan kovin hepreaa. Myönnän, ettei valaistusvoimakkuus olisi heti tullut yksikkönä mieleen ja hoksasin sen vasta kaavakokoelmaa tarkastellessa. Jälleen fysiikasta oli otettu tehtäviä sähkömagnetismin, ydinfysiikan ja mekaniikan ympäriltä. Taas huomasi, että yliopiston kursseista olisi ollut hyötyä tässäkin kokeessa, koska siellä itse ainakin olen oppinut johtamaan asioita yksiköiden ja kaavojen avulla. Voin silti myöntää, että pelkästään lukion jälkeen ne tehtävät olisivat olleet itselleni paljon haastavampia.

Yleisesti koe ei poikennut tasoltaan mielestäni vuoden 2016 tai 2017 kokeista.

Millainen yleisfiilis teillä jäi kokeesta ja varsinkin teillä, jotka olitte siinä myös edellisvuonna?

Fuksivuosi: huhti- ja toukokuu

Huhtikuussa pakollista koulua alkoi olla enemmän, koska lukkariin iski peruselvytyksen kurssi, psykologia luentoineen ja ryhmätapaamisineen sekä meille hampaalaisille hammasmorfologia. Pari ryhmätyötä paneelikeskustelun muodossa ja psykologian esitelmä englanniksi. Paljon kaikkea. Lisätään vielä muutto isälle kylppäriremontin ajaksi.

Viimeinen kuukausi koulua sisälsi pakollista opetusta pahimmillaan klo 8-17, mutta onneksi kyseessä ei ollut mitenkään raskaita kursseja. Raskas viimeinen kuukausi silti oli, sillä täydeltä tuntuvan lukkarin lisäksi piti lukea biokemian lopputenttiin, joka oli 7.5. Tiistaina 8.5 oli vielä psykologian ja englannin integroitu "konferenssi" eli esitelmien pito ja siinäpä kouluvuosi sitten olikin. Koulu tuntui loppuvan kuin seinään, mutta laskua pehmensi vielä viimeinen psykologian 5 sivun essee.

Blogi on pitänyt hiukan lomaa, mutta tulossa ovat ainakin kevään fuksikurssit koottuna ja ajatuksia tämän vuoden pääsykokeesta, joten stay tuned! Muutoin kesäkuulumisia löytyy paremmin täältä

Pääsykoe Oulussa survival kit

Tässä hiukan paljasjalkaisen oululaisen ohjeita Oulussa pääsykokeen tekeville.

Perustiedot:

Mikä? Lääketieteen ja hammaslääketieteen valintakoe

Missä? Oulun Yliopisto, Linnanmaan kampus (Pentti Kaiteran katu 1)

Milloin? Keskiviikkona 16.5 klo 9-14

Mitä mukaan? Valintakokeessa sallittu laskin, kynä, kumi, henkkarit (mahdolliset eväät ja vesipullo)

Kulkeminen Oulussa

Pyöräilijälle on vaikea lähteä tekemään reittivalintoja, mutta suosittelen Google Mapsin tai kartan käyttöä, jos reitti ei ole tuttu. Parasta olisi käydä tekemässä pyöräretki yliopistolle edes kerran, jolloin eksyminen on vielä sallittua.

Autoilijoille tiedoksi, että yliopistolla parkkipaikat täyttyvät aika nopeasti, joten ole oikeasti ajoissa paikalla. Ei haittaa, vaikka etsisit parkkipaikkaa klo 8, mutta 8.30 alkaa jo olla kiirus löytää parkkipaikkaa, koska hakijoita/autoilijoita on paljon. Muutenkin olisi hyvä ottaa kulkemisessa huomioon mahdollinen aamuruuhka.

Bussilla kulkevien kannattaa tarkistaa aikataulut etukäteen esimerkikisi Google Mapsin tai Oulun joukkoliikenteen kautta, joka antaa suoraan reittivaihtoehtoja. Itse olen käyttänyt aina Google Mapsia ja päässyt perille:) HUOM! Pysäkkien aikataulut ovat suuntaa antavia, joten varaa ainakin 5 minuutin heitto kumpaankin suuntaan aikataulusta.

Juna- ja bussiasemalta on vain lyhyt kävelymatka keskustan pysäkille (Toripakka P), josta kulkee bussi jos toinenkin linnanmaalle (bussit nro 1, 2, 3, 8 ja 23K). Lippu keskustasta maksaa 3,3 euroa ja sen voi maksaa joko käteisellä tai mobiililipulla. Aikaa Toripakka P pysäkiltä linnanmaalle menee n 10-20 minuuttia riippuen ruuhkasta. Pois jäädään pysäkillä Yliopisto P, mutta läheskään aina busseissa ei lue pysäkkejä, joten kannattaa pitää jokin karttasovellus auki. Voin kuitenkin helpottaa sen verran, että keskustan jälkeen tulee isot sillat ja bussit menevät noin 10 min suoraa tietä. Juuri ennen linnanmaata käännytään valoista vasemmalle, valoista oikealle, taas vasemmalle, jolloin oikealle jää yliopiston parkkipaikka ja pysäkki on siinä. Tosi haastava selitys, mutta ainakin yritin:D

Yksi vaihtoehto on myös tilata taksi pari viikkoa etukäteen. Varsinkin jos on useampi kaveri hakemassa, taksin jakaminen ei tule välttämättä kovin kalliiksi. Silloin välttyy myös julkisilla seikkailemiselta:) Pudotuspaikaksi voi sopia myös tuon Yliopisto P pysäkin.

Kun pääset linnanmaalle, aika iso osa ihmisjoukkiosta kulkee kohti R ovea, josta on yleensä opasteet sun muut saleihin sekä ihmisiä ohjaamassa. Oulun Yliopistossa on rento meininki, joten älä pelkää kysyä.

Nimenhuuto luokkiin aloitetaan noin vartti ennen koetta ja se menee aakkosjärjestyksessä. Mikäli tulet hiukan myöhässä ja oma nimesi on jo mennyt, odota rauhassa listan loppumista, koska sen jälkeen lista käydään uudestaan läpi. Suositeltavaa olisi ottaa jo siinä vaiheessa kokeeseen tarvittavat tavarat ulos repusta, niin voit vain jättää laukun salin etuosaan ja kävellä paikallesi. Laskinten ja eväiden tarkastus riippuu salista ja paikkakunnasta, mutta itseltäni laskin on tarkistettu heti koesaliin sisään päästyäni.

Vessaan pääsee Oulussa nostamalla käden ylös, jolloin valvoja käyttää yksitellen vessassa. Seinillä on yleensä seinäkellot, joten oma kello kannattaa jättää kokonaan laukkuun. Etiketit sun muut tekstit kannattaa poistaa eväistä, koska näihin puuttuminenkin vaihtelee.

Jos tulee mieleen kysymyksiä liikkumisesta tai pääsykokeesta, kommenttiboksi on auki!

Fuksin viikko 16-20.4

Maanantai:

Klo 8.15-9.45 Peruselvytyksen luento. Viikonloppu painaa sen verran hyvin, ettei keskittyminen ole ehkä se kaikista parhain. Käytän luennon valmistelemalla postauksia ja hoitamalla sähköpostiasioita.

Klo 9.45-12 Kahvia kiltikseltä ja lounasbreikki. Palautettiin myös tulevan torstain paneelikeskustelun ryhmätyö.

Klo 12-13 Ensi viikon uusintatenttiin lukemista.

Klo 13-14.15 Englannin luento ja ahkerasti menneen teemapäivän korvaavan esseen kirjoittamista.

Klo 14.15-15 Uudestaan syömään, koska miksi ei:D

Klo 15-17 Psykologian luento ja lisää esseen näpyttelyä

Oli oikeasti todella pitkä päivä. Illalla menin salille ja juhlin kaverin koulupaikan saamista.

Tiistai:

Klo 8.15-10.15 Peruselvytyksen luento. Meikäläisen osalta taas korvaavan esseen kirjoittelua.

Klo 10.15-11.45 Psykologian ryhmäopetus. Meidät on jaettu psykassa noin 20 hengen ryhmiin, joilla on omat aiheensa. Meidän ryhmän aiheena on kivun psykologia, joka on ollut kyllä todella mielenkiintoista! Nyt oli viimeinen ryhmäopetus ja katsottiin tunnilla mm. video ihmisen kehosta hengityksen aikana ja sen rauhoittavasta vaikutuksesta.

Klo  11.45-12.30 Lounastauko

Klo 12.30-16 Hammasmorfologia. Tällä kertaa muovattiin vahasta premolari eli väliposkihammas.

Normaalisti olisin mennyt tanssitunneille, mutta perumisen vuoksi suunnitelmat vaihtuivat salilla käymiseen. Taas koulussa oli ollut sen verran pitkä päivä, ettei opiskelu napannut.

Keskiviikko:

Klo 8.15-10 Etiikan ryhmäopetus. Käytiin läpi 20 hengen ryhmässä muutamia potilaskertomuksia ja keskusteltiin yhdessä, miten niissä olisi kannattanut toimia. Etiikasta meillä ei ole ollut kuin yksi luento alkuvuodesta, essee ja tämä yhden kerran ryhmäopetus.

Klo 12.45 Hammaslääkäriaika ja viisureiden poisto. Jouduin jättämään enkun luennon väliin, jotta pääsin YTHS:lle poistamaan pari viisuria ja yhden molarin (poskihammas). Kerroin heti opiskelevani hampaalla, jolloin suu- ja leukakirurgi tokaisi iloisesti, että tehdään tästä samalla opetustilanne. Koko operaation ajan sain kuunnella kaikkea mielenkiintoista ja pääsin testaamaan hammasmorfologian oppeja. Katsottiin myös yhdessä meikäläisen hampaistosta otettua röntgenkuvaa ja näkemään vähän oman suuni tilannetta.

Klo 13-15 Englannin luento

Loppuiltana en hampaanpoiston takia kyennyt opiskelemaan, joten kerrankin sain vain katsella netflixiä koko illan.

Torstai:

Klo 8.15-12.00 Paneelikeskutelut. Biokemian kurssiin meillä on kuulunut myös aineenvaihduntaan liittyvä 20 minuutin esitys kysymyksineen.Yhteen paneelikeskusteluun osallistui viisi noin 6 hengen ryhmää, joilla jokaisella oli oma aiheensa. Meidän ryhmän aiheena oli normaali ravitsemus ja dieetit.

Klo 13-15 Psykologian luento. Jes! Sain vihdoin korvaavan esseeni valmiiksi.

Illalla kokoonnuttiin koulukavereiden kanssa minun luokse ompelemaan haalarimerkkejä ja katsomaan kärppäpeliä. Mentiin aika raittiilla menolla, koska perjantaina oli klo 8 aamu. 

Perjantai:

Klo 8.15-11.30 Hammasmorfologia. Tällä kertaa tehtiin molari eli poskihammas. Ei ollut mikään helpoin veistää! Morfologian jälkeen jäätiin koululle vielä syömään ennen viikonlopun viettoa.

Päivitetty tenttirutiini

Ihan alkuun pieni informaatio: tällä viikolla Oulun Yliopiston snäpissä (@unioulu) päivittää meidän hampaan fuksit ja muut hampaan opiskelijat. Jos tarvitset lisämotivaatiota tai hammaslääkiksessä opiskelu kiinnostaa, ota ehdottomasti unioulun mystory seurantaan;)

Tammikuussa kerroin aika hurjasta tenttirutiinista, joka kesti loppujen lopuksi vain kyseisen tentin ajan. Tuon jälkeen rutiini on kehittynyt ajan puitteissa. Olen karsinut siitä muistiinpanojen kirjoittamisen käsin, koska työmäärä ei ole edes nostanut numeroita. Rutiinin yksinkertaistaminen on toiminut itselleni parhaiten ja se on näkynyt osaamisessa. Edelleen muistutan, että tenttiin lukeminen ja oppiminen on hyvin yksilöllistä. Tämä on meikäläisen tapa toimia:)

Päivitetty tenttirutiini:

Luennot. Edelleen kävin luennoilla, mutta paljon paljon harvemmin ja enemmän jäi opiskeltavaa kotiin.

Mind mapit. Tämä on ollut itselle se tärkein lukukeino hahmottaa tärkeimmät asiat luennoista.

Koevastausten harjoittelu/lukupiiri. Meille on julkaistu jonkin verran vanhoja tenttikysymyksiä, joihin vastaamista harjoittelen kirjoittamalla vastauksen koneella (nopeampaa kuin käsin kirjoittaminen). Kaikista nopeiten homma sujuu, jos vastauksia käy läpi kaverin kanssa, koska eri ihmiset kiinnittävät eri asioihin huomiota ja hoksaa uusia asioita samasta aiheesta. Kun mietitään kaverin kanssa koevastauksia ääneen, saatan vilkuilla mind mappeja, jolloin ne jäävät hyvin kuvamuistiin.

Koulua on vielä jäljellä kolme ja puoli viikkoa. Siihen mahtuu omalta osaltani vielä yksi uusinta ja lopputentti, joten rutiinille on vielä käyttöä hetken aikaa.

Tsemppiä hurjasti pääsykokeeseen painijoille! Teillä on vielä hyvä kuukausi aikaa tehdä töitä!

Vinkit tehokkaampaan aamuun

Kaikki meistä eivät ole aamuvirkkuja, eikä niin tarvitsekaan olla. On kuitenkin totta, että pääsykoe alkaa klo 9.00 ja viimeistään koulussa pitää tottua välillä klo 8 aamuihin (vaikka yleensä luennot alkavat klo 10 tienoilla). Osalla saattaa olla mielessä lukutuntien kerryttäminen ja yksi keino siihen on herääminen aikaisemmin. Tässä omia pieniä niksejäni, joilla olen ainakin yrittänyt helpottaa aamuheräämisiäni. Suurin osa aamua nopeuttavista asioista tapahtuu jo illalla!

Kahvinkeittimen lataaminen valmiiksi

Purujen valmiiksi laittaminen illalla ei mielestäni vaikuta mitenkään merkittävästi aamukahviini, jonka jo muutenkin vedän puoliunisena naamariin. Parasta olisi laittaa ajastimella toimiva töpseli, mutten mocca masterillani ole sitä vielä testannut. Aamulla on silti parasta vain napsaista kahvinkeitin päälle.

Aamupalan tekeminen jo illalla

Puurohiutaleiden mittaaminen valmiiksi, eväsleivät kelmun alle ja jääkaappiin, smoothieainesten pilkkominen. Niinkin simppeli juttu kuin myslin ja pähkinöiden pitäminen ruokapöydässä nopeuttavat hiukan aamutoimintaa. Ja mikäs sen mukavampi tapa herätä, kuin (lähes)valmiiksi tehty aamupala!

Repun pakkaaminen/opiskeluympäristön siistiminen

Mikäli opiskelet jossain muualla kuin kotona, pakkaa reppu valmiiksi. Ei tarvitse pelätä unohtaneensa mitään tai etsiä kämpästä jokaista yksittäistä tavaraa.

Toisaalta, jos opiskelet kotosalla, miksi et järjestäisi opiskelualuetta mahdollisimman valmiiksi? Toki joitakin kauhistuttaa ajatus kirjavuoresta keittiönpöydällä, mutta esimerkiksi tarvittavien materiaalien pinoaminen toiseen huoneeseenkin riittää - aamulla ei tarvitse kuin kantaa valmis pino opiskeluympäristöön.

Huono viikko 14

Viikko lähti liikkeelle sellaisella päivällä, kun opiskelusta ei tullut yhtään mitään. Pääsykoestressi pääsi valloilleen, mutta onneksi avomiehen tsempit saivat seuraavana päivänä yrittämään täysillä. Koko loppu viikko menikin sitten paremmin, mutta perjantain harjoituskoe meni aivan penkin alle.

Ärsytti todella paljon, koska sain harjoituskokeesta vain 25% pisteistä ja tässä vaiheessa kaikista aiheista on kuitenkin tullut luettua. Huvinttavinta oli, että täyset pisteet tulivat kemian tehtävistä, vaikka aina olen pitänyt kemiaa heikkoutenani. Pitää pistää kunnon loppukiri biologian ja fysiikan osalta, mutta ainakin toistaiseksi peli ei ole menetetty!

Tuollaisen tekstin kirjoitin aikalailla vuosi sitten viikosta 14 eli juuri tänään alkavasta viikosta. Muistan todella elävästi sen tunteen, kun mikään ei tunnu onnistuvan, pääsykoe lähsetyy ja stressitaso on katossa. Älä säikähdä niitä tunteita, niitä tulee lähes kaikille. Anna niiden tunteiden tulla, olla hetken aikaa ja päästä sitten niistä irti. Keskity sitten siihen, mitä voit tehdä asialle. Jos paha päivä iskee ja tuntuu, ettei tunteilleen voi mitään, niin suosittelen kuuntelemaan tämän linkin videon. Kyseessä on psykoterapeutti ja työterveyspsykologi Arto Pietikäisen tekemä harjoitus, jonka avulla meikäläinen on ainakin saanut pahimmat stressiaallot rauhoittumaan.

Tsemppiä ihan hurjasti! Koeta jaksaa vielä hetki!

Fuksivuosi: maaliskuu

Maaliskuu meni hiukan sumussa omalta osalta. Viikolla 10 oli hiihtoloma, jonka oikeastaan vietin ihan vain isän luona oleskelemalla. Hiihtoloman jälkeen keskiviikkona (14.3) oli biokemian toinen välitentti, johon luin tavallista vähemmän. Olen huomannut, että mitä vähemmän panostan tentteihin, sitä parempi arvosana niistä tulee:D En ymmärrä mikä logiikka tuon taustalla on, mutta kiva huomata ettei hyviin arvosanoihin tarvitse välttämättä kokopäivätyötä. Tuo mind mappien tekeminen saa oikeasti asiat jäämään päähän!

Muutenkin maaliskuussa luennoilla panostaminen on ollut hiukan heikompaa. Asiaan toki vaikuttaa sekin, että olen keskittynyt myös lääkiksen tanssiporukan esitykseen. Olen toiminut yhtenä koreografina ilman mitään aikaisempaa kokemusta, mutta onneksi asian jännittäminen oli turhaa ja esitys meni hyvin. Olen myös aloittanut uudestaan työt hesellä! Hitsit kuinka aspahommia oli tullut ikävä!

Viimeinen viikko maaliskuusta menikin sitten kuumeisessa flunssassa, joten kouluun panostaminen jää huhtikuulle. Ainoa vain, että sairastuminen sattui diabetes teemapäivälle, josta sain korvaavaksi tehtäväksi kirjoittaa 800 sivun sanan esseen.

Tällainen maaliskuu täällä:) Olen ainakin onnistunut siinä, etten ota koulua niin vakavasti, mutta huhtikuussa on pakko ruveta taas panostamaan:D

Pääsykoetaktiikkani

Pääsykoe on monella tapaa erilainen koe verrattuna aiempiin kokeisiin koulussa ja ylppäreissä, puhumattakaan tenteistä. Suunnilleen 15 tehtävää, biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa ja aikaa 5 tuntia. Itse istuin virallisessa pääsykokeessa yhteensä 4 kertaa, sekä useita kertoja valmennuskurssien simuloiduissa kokeissa.

Minulla ei ole koskaan jäänyt koe siitä kiinni, etten olisi ehtinyt tekemään tehtäviä. Suurimmat ongelmani olivat nimenomaan opituissa asioissa ja mahdollisissa pienissä huolimattomuusvirheissä. Muistakaa, ettei ole olemassa yhtä ja oikeaa koetaktiikkaa. Tässä on vain meikäläisen tapa toimia.

• Ihan ensimmäisenä kirjoitin nimeni jokaiseen paperiin. Samalla kirjoitin pöytään kaikki tehtävien numerot, viereen mitä ainetta ne ovat (B=biologia, K=kemia, F=fysiikka) ja kuinka paljon niistä oli mahdollisuus saada pisteitä. Tuon pöytään kirjoitetun listan avulla pysyin todella hyvin kärryillä siitä, missä mennään, eikä minun tarvinnut käännellä koepaperin sivuja sen takia. Merkitsin aina "/" kun tehtävä oli aloitettu ja "X" kun olin saanut sen kokonaan valmiiksi. Listan avulla oli myös helppo taktikoida, koska näin mistä tehtävistä sai eniten pisteitä.

• Tehtäviä tein siihen tahtiin, kun pääsin heti hajulle mitä niissä haettiin. Ts. helpot ensin ja vaikeat/vähiten pisteitä olevat tehtävät viimeiseksi. Jos tehtävä ei heti aloittamisen jälkeen auennut, saatoin tehdä välissä jonkun toisen tehtävän. Pääsykokeessa on tarkoitus kerätä mahdollisimman paljon pisteitä, joten jos tehtävä ei aukea yrityksistä huolimatta, kannattaa kirjoittaa edes tehtävään liittyvä kaava tai lause muutaman pisteen saamiseksi.

• Kaikki eivät tykkää pitää taukoja, mutta minulle viimeinen pääsykoe oli todella erilainen. Olin ollut todella jännittynyt ja ensimmäisen tunnin jälkeen "rentouduin" eli pääsin vauhtiin ja tuli armoton vessahätä. Toisaalta tuo vessatauko oli todella hyvä: sain pienen irtioton kokeesta jo alussa ja koetta oli todella kiva päästä tekemään tauon jälkeen.

• Ennen kokeen palauttamista tarkistin vielä onhan nimeni varmasti kaikissa papereissa, kaipasivatko vastaukset viilaamista ja olinhan alleviivannut selkästi vastaukset.

Suosittelen lämpimästi harjoittelemaan koetilannetta ja testaamaan sinulle toimivia tapoja! Vanhan pääsykokeen/valmennuskurssien harjoituskokeen voi käydä tekemässä esimerkiksi kirjastossa, mikäli et ole millään erillisellä kurssilla, joka järjestää simuloituja koetilanteita. Tässä on suora linkki, mistä voi tilata esimerkiksi Mafynetin ilmaisen harjoituskokeen.

Parasta hammaslääkiksessä (so far)

Ihmiset

Tämä on ihan pakko listata ykköseksi, koska meillä on tosi hyvä ilmapiiri fuksien (ja oikeastaan muidenkin vuosikurssien) kesken. En olisi myöskään heti uskonut, että hampaalta löytyisi 9 hengen tyttöporukka tai kuinka "helppoa" uusiin ihmisiin tutustuminen on. Ihania ihmisiä:)

Kurssit ja niiden sisältö

Jos jollekin on vielä uutta tietoa, niin lääkisopinnot koostuu preklinikasta ja klinikasta. Preklinikka kestää ensimmäiset kaksi vuotta ja opinnot ovat käytännössä kokonaan samat sekä lääketieteen että hammaslääketieteen opiskelijoilla. Minusta on ihan mahtavaa saada opiskella perusjuttuja ihmiskehosta ja sen toiminnasta, ennen kuin siirrytään pelkästään hammaslääketieteen omiin opintoihin, jotka alkavat klinikassa eli 3. vuonna. Motivaatiota kouluun olisi aika vaikea ylläpitää, jos pelkästään kuumeisesti odottelisi klinikkaa.

Ryhmässä opiskelu

Vaikka Oulussa onkin perinteisempi luento-opetus ja juonnetyyli (eli aina yksi iso kokonaisuus kerrallaan, esim. syksy: anatomia, kevät: biokemia), niin jokaisella kurssilla on tähän mennessä ollut jotain pientä ryhmätyöskentelyä. Esimerkiksi englannin kurssilla meidät jaettiin n. 4 hengen ryhmiin ja pidimme annetuista aiheista luennon muulle noin 20 opiskelijan luokalle. Myös suurin osa palautettavista tehtävistä voidaan halutessa tehdä kaverin kanssa. Syksyllä makroissa taas opiskeltiin anatomiaa pienemmissä ryhmissä. Ryhmätyöskentelyä ei kuitenkaan kannata säikähtää - kukaan kanssakurssilainen ei ole niin pelottava etteikö uskaltaisi jutella:) Ihmisiä täällä kuitenkin vain ollaan.

Avustaminen

Hammaslääketieteen opiskelijoiden pitää käydä vähintään kahdesti preklinikan aikana avustamassa 4. ja 5. vuoden opiskelijoita opetushammashoitolassa. Avustaminen kestää max. 3 tuntia eli yhden potilaan ajanvarauksen verran. Aika on pitkä sen vuoksi, että opettajat käyvät tarkistamassa välissä saako toimenpidettä jatkaa eteenpäin eli yhteen paikkaukseenkin saattaa mennä 20 minuutin sijaan tunti tai kaksi. Kandit hoitavat valmistelut ja opastavat kyllä tosi hyvin, että mitä purnukkaa ja instrumenttia tarvitaan seuraavaksi. Mitään ei tarvitse tietää välineistä etukäteen ja käytännössä avustaminen tarkoittaa usein, että pidät esimerkiksi sylki-imuria potilaan suussa. Ensimmäinen avustuskerta jännitti tosi paljon, mutta hyvä on muistaa, että kandeille on iso apu lisäkäsistä. Samalla opetushammashoitola tulee hiukan tutummaksi ja saa tutustua ylempien vuosikurssien ihmisiin.

Harrastustoiminta

Oulussa harrastustoimintaa on ihan valtavan paljon, enkä oikeastaan itsekään tiedä ihan kaikkia mahdollisuuksia. Lääkiksen kautta minulle tutuimpana on tanssiporukka Arytmia, joka harjoittelee kerran viikossa. Harrastustoiminta ja varsinkin Arytmia ovat taas ihan mahtava tapa tutustua muidenkin vuosikurssien ihmisiin. Arytmia on matalan kynnyksen tanssiporukka ja suurin osa on aloittanut tanssin vasta lääkiksessä. Itse olen joitakin vuosia harrastanut showjazz tanssia ja Arytmian kautta päässyt tutustumaan uusiin tanssityyleihin, koska meillä on useampi ohjaaja (lääkisopiskelijoita myös) ja sen takia myös useampi koreografia harjoiteltavana. Lisäksi Arytmia esiintyy muutaman kerran lääkiksen tapahtumissa, mutta pakollista esiintyminen ei ole.

Varmasti hyviä puolia keksisi romaaniksi asti, mutta tässä nyt muutamia mieleen juolahtaneita ajatuksia:)

Mindfulness lievittämään stressiä

Olen tässä postauksessa puhunutkin jo jaksamisesta, mutta haluan lisätä sinne vielä yhden tekijän, joka on varsinkin viime aikoina tullut itselleni selväksi. Otsikostakin sen jo näkee eli kyseessä on mindfulness.

Meikäläinen on ihan äärimmäisen taitava stressaamaan asiasta kuin asiasta ja viime aikoina olen huomannut kadottaneeni taidon olla läsnä. Aivoissa on jatkuvasti vilissyt erilaisia ajatuksia ja välillä minulle on tehnyt tiukkaa muistaa edes mitä kaveri on sanonut minulle 5 sekuntia sitten. Ei toki jatkuvasti, mutta välillä. Luonnollisesti tämä heijastui opiskelussa, sillä välillä en pystynyt keskittymään opiskeluun kovin kauaa.

Olen kuullut ennenkin puhuttavan mindfulnessista tietoisemman ajattelun tukena ja päätin kokeilla. Nyt olen useamman viikon tehnyt lähes joka päivä jonkun kuunneltavan harjoituksen ja stressaaminen on vähentynyt (ilman mitään erillisiä mittareita). Olisin tarvinnut harjoituksia ehdottomasti pääsykokeeseen harjoitellessani, koska välillä oli niitä päiviä, kun ei vain pystynyt opiskelemaan stressin takia.

Mindfulnessin ja meditaation aloittamisessa käytin Mindfulness App Leena Pennanen -sovellusta ja sen jälkeen etsinyt YouTubesta erilaisia harjoituksia lisäksi (mm. Arto Pietikäinen on oma suosikki). Tuota appia suosittelen ainakin alkuun, koska siitä löytyi ilmainen opettele meditoimaan osio, josta sai tosi hyvin jutun juonesta kiinni. Harjoitukset kestävät 5min, joten se ei ole hirveästi lukuajasta pois tai vie yöunia, jos harjoituksen tekee ennen nukkumaanmenoa (kuten allekirjoittanut).

Jos heräsi mielenkiinto, niin kokeile ihmeessä tai kerro, jos olet jo kokeillut! Olisi kiva kuulla muidenkin kokemuksia meditoinnista ja mindfulnessista:)

Fuksin viikko 26.2-4-3

Maanantai:

Päätin pitää tämän päivän etänä, joten seurasin luentoja kotoa käsin.
Klo 9.15-11.15 Biokemia: Puriinien ja pyrimidiinien aineenvaihdunta
Klo 11.15-13 Lounastauko
Klo 12 Koska minulla jääkin aikaa ennen luentoa, alan tekemään biokemian muistiinpanoja edellisviikon luennoista.
Klo 13-15 Biokemia: Biologiset oksidaatiot. En ollut käynyt tämän aiheen aiempaa luentoa, joten näin järkevämmäksi jatkaa muistiinpanoja.
Klo 14 Pää on jotenkin puhki, joten kirjat kiinni. Välillä on päiviä, kun opiskelusta ei tule mitään, mutta se ei ole maailmaa kaatavaa:)

Tiistai:

Tällä kertaa päätin raahautua koululle.
Klo 8-10 Biokemian muistiinpanojen tekoa. Tykkään tulla heti kasiksi koululle, koska silloin on yleensä hiljaisinta ja dentopoliksessa mahtuu opiskelemaan.
Klo 10.15-12 Biokemia: Kolesteroli ja lipoproteiinit
Klo 12-13 Lounasbreikki.
Klo 13-14.50 Biokemia: Sitruunahappokierto ja glykogeeni.
Klo 14.50-15-10 Nopea palaveri meidän killan toisen webmasterin kanssa. Olen tosiaan toimihenkilönä killassa ja tavoitteena olisi joskus oppia killan sivujen salat. Toistaiseksi olen vielä oppipoikana tässä hommassa.

Keskiviikko:

Klo 8-10 Koululle tekemään biokemian muistiinpanoja.
Klo 10.15-12 Biokemia: Kolesteroli ja lipoproteiinit
Klo 12-13 Lounasbreikki
Klo 13-14.15 Biokemia: Glukoneogeneesi, HMS.
Luento loppui todella aikaisin, joten vaihdettiin kuulumisia tyttöjen kanssa.
Klo 16-17 Oral-B:n pitämä infoluento. Aina silloin tällöin yritykset pitävät meille infoluentoja, joilla kertovat tuotteistaan yms.
Illalla muutama kaveri tuli aloittelemaan ja mentiin pyörähtämään Laskiainen 2.0 tapahtuman jatkoilla.

Torstai:

Voi varmaan arvata, että tämä päivä vietettiin suosiolla kotona:)
Klo 10.15-12 Biokemia: Lipo-proteiinit, lipidiaineenvaihdunnan säätely. Illasta ei jäänyt mitään ikäviä olotiloja aamulle, joten liitin hdmi-piuhan läppäriin ja katsoin luentoa sohvalta. Läppärin netti pätki koko ajan, joten kuvan jälkeen jouduin aika pian kipittämään tietokoneelle katsomaan luentoa.
Klo 13-15 Biokemia: Muut aineenvaihduntareitit Keskittymiskyky nolla, joten luennon sijaan otin päikkärit.

Perjantai:

Tämäkin päivä kotosalla.

Klo 9.15-11 Biokemia: Aminohappojen aineenvaihdunta. Tämä oli tenttialueen viimeinen luento, eli enää oikeastaan vain omatoimista harjoittelua hiihtoloman jälkeiselle tentille.
Klo 11-12 Biokemian muistiinpanoja. Olen ottanut tämän viikon suhteellisen rennosti, joten tänään saa kiriä kunnolla. Onneksi on kuitenkin koko ensi viikko aikaa lukea tenttiin, eli kiire ei pitäisi tulla. Tänään aiheena on sitruunahappokierto.

Opiskelun suhteen vietin varsin rennon viikon. Olen yrittänyt opetella ottamaan rennommin koulun suhteen ja ainakin tällä viikolla se onnistui:) Pääsykokeeseen lukiessa en juurikaan rentoillut, mutta pääsykokeeseen lukeminen ei ollutkaan mikään pysyvä olotila. On kuitenkin tärkeä muistaa levätäkin välillä, muistakaa pääsykokeeseen lukijat tekin se:) Kynttilää ei kannata polttaa molemmista päistä ihan loputtomiin.