VIIKKO 4

Tämä viikko on ollut ehkä paras opiskelujen kannalta. Olen päässyt tutustumaan Mafynettiin kunnolla ja rutiinit alkavat pikkuhiljaa muodostua. Vapaapäiviä en päässyt kunnolla pitämään, mutta tehtävien edistyminen on tuonut jaksamista senkin edestä. Vapaapäivien puute selittää senkin, miksi keskiviikkona jaksoin lukea vain puolikkaan päivän. Tähän väliin pakko kiittää avopuolisoa siitä, että on jaksanut tukea ja tsempata huonoina päivinä.

Voin onneksi kertoa, että nyt olen aikataulussa omien suunnitelmieni kanssa. Mafynetin tavoitekäyrät ovat vielä alakanttiin, mutta tätä lähden työstämään helmikuussa. Aion nimittäin omistaa viikosta yhden päivän pelkälle mafynetin bilsan, kemian tai fysiikan tehtäville eli pitää ainekohtaisia maratooneja kiriäkseni.

Ai niin, jos joku ei ole vielä huomannut, niin lääkäriliitto julkaisi lausunnon liittyen opiskelijavalintoihin:
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/33454/opiskelijavalinnat_okm_16_040_2016_-_okm_27_1_2017.pdf

Muut kuin lukion materiaalit

Pää olisi hajonnut varmaan pari kertaa, jos olisin tähänkin asti lukenut pelkästään lukion kirjoja. Samat jutut, samat lauseet ja pahimmillaan ei yhtään motivaatiota. Yllä näkyy kaikki materiaalit joita olen ottanut opiskelun tueksi. Paino sanalla tueksi, sillä pääsykokeessa mitataan LUKION OPPIMÄÄRÄÄ, mitä mm. IFA ei ole.

Ihmisen fysiologia ja anatomia (IFA)

Lukion kirjoissa jotkin asiat ovat mielestäni selitetty turhan ympäripyöreästi, jolloin saatan tarkentaa tietoa muista lähteistä. Aikaisempina vuosina olen käyttänyt IFAa lukion ihmisbilsan sijaan, mutten enää suosittelisi tekemään niin. Kirjassa selitetään todella hyvin ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa, kuvat ovat todella selkeitä ja toimii motivaation lähteenä. Kirja menee kuitenkin niin paljon syvemmälle kuin lukio, joten ehdottomasti ei ulkoa opetteluun.

Anatomia ja fysiologia - rakenteesta toimintaan

Jos tuntuu, että IFA menee liian yli, tämä kirja on sopivasti lukion bilsan ja IFAn välistä. Yleensä luen yhtä aikaa BIOSta ja mafynettiä. Lisäksi selkeytän joitain asioita lukemalla IFAn muistiinpanojani ja tätä. Kirjassa on myös hyvin rakenteita sekä suomen- että latinankielellä. Ehkä sitten enempi lääkisvaiheessa tulee tarpeeseen.

Ihmisen fysiologia ja anatomia - väritys/tehtäväkirja

Tämä kirja koristaa vielä kirjahyllyä. Sivuilla on kuvia rakenteista ja tilaa mahdollisille muistiinpanoille. Ajattelin ottaa tämän käyttöön viimeisillä viikoilla, jolloin saan kerrattua sopivasti kaikki rakenteet ennen pääsykoetta. Sitä paitsi, eikö ne aikuisten värityskirjat edistä mielenrauhaa:D

Valmennuskeskuksen materiaalit (2014 2015)

Itse kurssista teen kokonaan oman postauksen, jos kiinnostuneita löytyy. Materiaaleista kuitenkin sen verran, että voin suositella ainoastaan kemian ja fysiikan osuutta. Biologian materiaali oli omaan makuuni hiukan hutaistu. Kemian ja fysiikan tehtävätarjonta on todella hyvä ja plussaa ratkaisuista välivaiheineen. Suosittelen sellaiselle, jolle kemia ja fysiikka tuottavat vaikeuksia.
Myös soveltavia tehtäviä löytyy mukavasti, kemiaa 110 ja fysiikkaa 149. Soveltavat tehtävät sisältävät vanhoja pääsykoetehtäviä sekä aineisto- ja ylipistopohjaisia tehtäviä. Viime keväänä en kerennyt kuin vilkaista niitä, joten tänä keväänä tavoitteena olisi tehdä myös kaikki nämä tehtävät.

Mafynetti2:sta tulee oma arvio, kunhan saan lukurutiinin rullaamaan vielä sujuvammaksi:)

VIIKKO 3

Kuten viikko sitten sunnuntaina manailinkin, taakse jäänyt viikko oli todella raskas. Maanantain ja tiistain luin sähkömagnetismin tenttiin, keskiviikosta perjantaihin olin iltavuorossa. Iltavuorot tekivät myös temput sillä sain inhan flunssan, joka valvotti etenekin perjantain ja lauantain välisenä yönä. Voitte kuvitella kuinka mukavaa on mennä 8 tunnin työpäivän jälkeen nukkumaan yhdeltä yöllä ja herätä kolmelta saamatta unta enää kiinni.

On minulla positiivistakin kerrottavaa. Sain kaikista hidasteista huolimatta kirittyä kaikki rästiin jäänet lukuhommat! Tein myös uuden suunnitelman ylipiston suhteen mikä tarkoittaa, että jäljellä on enää kaksi tenttiä ja niistäkin viimeinen on maaliskuussa. Luentojakaan ei ole kuin kahdesti viikossa aina kaksi tuntia kerrallaan, joten aikaa pääsykoelukemiseen on.

 Erittäin hyvää alkavaa viikkoa!:) 

VIIKKO 2

Kevätlukukausi ei alkanut ihan niinkuin piti. Minulla nousi nimittäin kuume sunnuntaina, joka veti sohvan pohjalle vielä keskiviikkonakin. Normaalisti olen kuumeessa maksimissaan päivän, mutta tällä kertaa kuume/lämpö ei meinannut millään lähteä. Keskiviikkona ja torstaina kykenin onneksi lukemaan pieniä pätkiä, mutta taukoja oli pakko pitää jatkuvasti.

Olen todella tyytyväinen, etten omaa enään killerilukusuunnitelmia. Menetetyistä lukupäivistä huolimatta aionastaan Mafynetin aloitus siirtyi ensi viikkoon. Lisäksi biologiassa oli kevyenä aiheena luusto ja lihakset, joista viime vuoden valintakokeessa oli enemmän tehtäviä. Vaikka ikinä ei mitään saisi olettaa, en silti usko, että tämän vuoden kokeessa pyydetään uudestaan nimeämään lihasten/nivelen rakenteita tai kertomaan missä on mitäkin kudosta.

Sairastelu loppui kyllä kreivin aikaan sillä ensi viikolla näkymissä on sähkömagnetismin tentti (ihan täyttä hepreaa verrattuna lukioon) ja neljänä päivänä töitä. Puhumattakaan luennoista ja kurssitehtävistä! Wish me luck...

Miksi hammaslääkis?

Kokemukseni hammaslääkäreistä?

Oma hampaistoni on ollut murrosiästä lähtien reikiintyvää sorttia. Olen istunut melkein kuukausittain hammaslääkärissä paikattavana - enkä tykännyt yhtään. Asiaa ei helpottanut ikävä juurihoito, jonka jälkeen välttelin hammaslääkäriä viimeiseen saakka.

Ala-asteella hammaslääkärissä käynti ei ollut kivaa, mutta tykkäsin hammaslääkäritädeistä. He höpöttelivät mukavia ja kuuntelivat musiikkia. Samalla rentouduin, eikä hammaslääkäri ollut ikävin paikka maailmassa. Minulla oli niskatuki öisin, mutta siitä luovuttiin ollessani 10-11 vuotias.

Yläasteella hammaslääkärini vaihtui sellaiseen mieshenkilöön, jonka vastaanotolle en enää haluaisi mennä. Hän tuntui katsovan aina potilaita nenänvartta pitkin ja oli todella tylyn oloinen. Lisäksi hänen paikkaamisensa sattui puudutuksesta huolimatta.

Lukiossa kävin hammaslääkärissä harvemmin ja vain jos oli ihan pakko. Täysi-ikäisenä kävin hammaslääkärissä vasta 20-vuotiaana.

Voin sanoa, että YTHS (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö) on palauttanut uskoni asiantunteviin hammaslääkäreihin. Olen käynyt paikkauttamassa useamman hampaan ja työsarkaa riittää vielä keväälle. Istuessani hoitotuoliin kuuntelen mielenkiinnolla puhetta eri työvälineistä ja materiaaleista. Motivaatio pääsykokeisiin kasvaa väkisinkin, kun ajatuksissa on "Hei, tätä minäkin haluan tehdä!".

Milloin tajusin kiinnostuneeni ammatista hammaslääkärinä?

Oli ensimmäinen välivuoteni 2014-2015. Menin valmennuskeskuksen kurssin harjoituskokeeseen, jossa aineistona oli hampaiston vaikutus sairauksiin ja elinikään. Muistan lukeneeni tuolloin aineistoa silmät palaen - mielenkiinnon jyvänen oli kylvetty.

Varsinainen päätös hampaalle hakemisesta yleisen sijaan vahvistui keväällä 2015 kemian kirjoitusten jälkeen. Istuin koneelle ja päätin tutkia Oulun Yliopiston esittelytekstejä lääketieteestä sekä terveys- ja hyvinvointialoista. Tarkoitukseni oli pohtia B vaihtoehtoa yleiselle, mutta kuin salama kirkkaalta taivaalta tajusin haluavani hammaslääkäriksi. En osaa sen kummemmin selittää miksi, sillä olin aiemmin pohtinut kaikenlaista gynekologiasta ortopediaan. Silti, hammaslääketieteestä tuli se oma juttu ja sitä se on yhä.
 

Miksi hammas eikä yleinen?
Olen aina ollut kiinnostunut ihmisen kehosta ja terveydestä. Yläasteella luin terveystiedon kirjaa vapaa-ajalla vain, koska se oli niin kiinnostavaa. Olen aina tykännyt tehdä käsillä, askarrella ja olla luova. Hammaslääketiede yhdistää nämä kaikki - saan opiskella ihmiskehon saloja ja hyödyntää sitä työskennellessäni käsillä. Minusta on myös mahtava, että työ haastaa ja kehittää itseään jatkuvasti.

Olen enemmän spesifisti kuin generalisti opintojen suhteen. 5,5 vuoden opiskelun jälkeen olen jo erikoistunut omaan alueeseeni, kun normilääkiksessä ollaan "vasta" yleispäteviä osaajia. Halutessani voin toki erikoistua vielä lisää. Pidän siitä, että hammaslääkärin työalue on suhteellisen näkyvässä osassa kehoa.

Hammaslääkärin työssä arvostan toimenpidekeskeisyyttä. Pääsen siis oikeasti tekemään jotain edistääkseni jonkun terveyttä. Tiedän, että hammaslääkäri saattaa aiheuttaa kipua potilaalleen, mutta sen tiedon kanssa saan kuitenkin nukuttua yöuneni.

Hammaslääkärin työssä pääsee myös kohtaamaan ihmisiä. Vaikka kovin suurta keskustelua ei ehkä potilaan kanssa käydä, tahdon olla läsnä toimenpiteiden aikana. Haluan myös olla samanlainen hammaslääkäritäti, kuin minua ala-asteella hoitaneet: kysyn potilaalta aluksi mikä radiokanava laitetaan soimaan toimenpiteen ajaksi:)

Kevään sotasuunnitelma

Vihdoinkin alan tajuta kuinka suuren työn tein lukemisten osalta viime syksynä. Lähes kaikki kirjat on luettu ja selattu, eikä jäljellä ole kuin kovaa treeniä kohti kevättä. Tasapaino lukemisen suhteen löytyi jo syksyllä, joten enää täytyy vain päättää mitä lukee ja milloin. Vielä en silti osaa sanoa toteutuuko yllä näkyvä ohjelma, mutta tahto on ainakin kova.

Tehtäviä teen pääosin Mafynetti2:sen materiaaleista. Tähän mennessä en ole vielä ehtinyt arvioimaan paljonko aikaa/tehtäviä kuluu Mafynettiin per päivä. Kokemuksia otetaan mielellään vastaan! Lisäksi Mafynettiin kuuluu 8 harjoituskoetta, jotka näkyvät suunnitelmassa punaisina viikkoina.

Vielä helmikuun loppuun osa päivästä menee mafynetin lisäksi ihmisbilsan muistiinpanoihin. Muistiinpanot ovat kuitenkin meikäläisellle se varmin tapa palauttaa mieleen kaikki asiat. Olen myös saanut avokilta luvan "sisustaa" työhuonetta muistiinpanoilla.

Joululomalla ahkeroin ja sain tehtyä kaikki fysiikankin flashcardit. Ts. jäljellä on enää biologian flashcardit. Olen tästä ihan tyytyväinen, sillä nyt pystyn keskittymään biologiaan vielä vähän syvemmin.

Vaikka Mafynetin tehtävätarjonta on laaja, aion tehdä fysiikan ja kemian soveltavia tehtäviä Valmennuskeskuksen vihkosista. Teen tehtäviä tahdilla 2 tehtävää/päivä viidesti viikossa. Yhteen soveltavaan tehtävään kului minulta aikaa n. 15min-30min viime keväänä, eli max 2h/ilta.

Mitä tulee kertaamiseen, olen varannut sillekin aikaa runsaasti. Teen muistiinpanoista mindmapit ja kokoan listat kurssien vaikeista asioista, joihin palaan viimeisillä kertausviikoilla. Muuten kertaamista tulee jo aiemmin mainittujen flascardien avulla.

Voisi luulla, että suunnitelman mukaan joutuisin tekemään 10h päiviä, mutta todellisuus ei ole ihan niin. Jokaiselle asialle olen varannut sen verran aikaa, että ehdin päästä viikoittaisiin tavoitteisiin. Minun ei esimerkiksi tarvitse tehdä joka päivä biologian muistiinpanoja ollakseni aikataulussa, vaan yleensä 2-3 aamua viikosta riittää.

 Minkälaisia suunnitelmia teiltä löytyy?