Suorittamisen pimeä puoli

Lääkikseen pääsy oli number 1 listallani monen vuoden ajan. Vaikka välivuodet ovat omalta osaltani takanapäin, ne jättivät minuun hyvin vahvan jäljen - suorittajan, joka stressasi kaikesta, eikä osannut erottaa enää vapaa-aikaa opiskelusta. Kehoni tai mieleni ei saanut juurikaan lepoa välivuosien aikana, eikä siksi myöskään osannut rentoutua lääkiksessäkään. Vaikka minulla onkin valtava stressinsietokyky ja toimin parhaiten paineen alla, liika on liikaa. Onglemani stressaamiseen ja suorittamiseen kertyivät vähitellen, mutta teksti on koko tarina siitä, miten tähän pisteeseen olen tullut (ja miten tästä eteenpäin).

Ennen abivuotta en oikeastaan koskaan ollut panostanut kouluun. Toki tein läksyt ja osallistuin tunneille, mutta kouluun käytin mahdollisimman vähän aikaa ja muulle elämälle sitten enemmän. Kirjoituksiin luin paljon, mutten niihinkään panostanut sitä 110% itsestäni. Ensimmäinen välivuosikin mentiin todella pitkälle näin, mutta viimeiset 8 viikkoa ennen pääsykoetta tein täysillä ja luin pahimmillaan 10h päiviä (tai niin ainakin luulin, todellisuudessa vain suoritin laskemalla mahdollisimman paljon tehtäviä hauki on kala-tyylillä).

Toisena välivuonna 2015 alkoi yliopisto ja otin syksyn rennosti. Puhkesin suorastaan kukkaan ja elin elämää täysillä. Tutustuin uusiin ihmisiin ja kävin tapahtumissa. Toki tein edelleen koulujuttuja, mutta nautin ihan uudella tavalla asioista, eikä koulu vieläkään vienyt suurinta osaa ajatuksistani.
Keväällä 2016 aloitin pääsykokeisiin lukemisen täysillä maaliskuussa. Taas kerran sama virhe, että yritin vain suorittaa tekemällä mahdollisimman paljon tehtäviä. Jäin jatkuvasti jälkeen lukusuunnitelmista ja suunnitelmien kaatuminen aiheutti valtavan stressitilan. En voinut hyväksyä, että vähempikin työmäärä voi riittää, vaan minun oli pakko puurtaa ilman lepoa. Opiskelin hyvin pintapuolisesti, koska ajattelin, että mitä enemmän tehtäviä, sen parempi laskurutiini. Toisin sanoen, luulin määrän korvaavan laadun. Sinä keväänä stressi vei myös yöunia ja viikko ennen pääsykokeita romahdin todelliseen itkuun. En ollut ikinä murtunut niin pahasti.

Kolmantena ja viimeisenä välivuotena 2016 aloitin lukemisen ajoissa välttääkseni aikaisempien vuosien valtavat suorituspaineet. Luulin homman toimineen todella hyvin, mutten ikinä tajunnut kuinka pahassa stressitilassa olin. En panostanut yliopiston kursseihin kuin tenttiä edeltävänä päivänä, jolloin tenttipäivänä aloin kokemaan ensimmäistä kertaa valtavaa ahdistusta ja epätoivoa (vaikka tiesin ettei hylätty ole maailmanloppu). Tuo tunne sai minut pelkäämään tilanteita, joissa tunnen lukeneeni liian vähän. Lääkiksessä en ole stressannut tenttejä niin pahasti:)
Elokuusta toukokuuhun luin pääsykokeisiin, kävin 2-4 vuoroa osa-aikaisena töissä ja räpiköin yliopiston kursseilla. Vapaapäiviä kaikista noista oli yleensä vain kerran kuussa. Kaiken lisäksi olin todella stressaantunut, jos jokin asia jäi kesken tai jäin jälkeen suunnitelmistani. Siinä mielessä Mafynetti kuitenkin kevensi suorituspaineita, koska en enää tehnyt tiettyä määriä laskuja, vaan etenin ajan kanssa. Muutoin olisin varmaan siltikin toistanut suorittamistani tekemällä x määrän tehtäviä päivässä (minulle tuotti liikaa stressiä, jos en jaksanutkaan tehdä haluamaani määrää tehtäviä). 

Kuvittelin, että kun pääsen hampaalle, kaikki tämä suorittaminen ja stressaaminen olisi nyt takanapäin. Noh, väärässä oltiin. Ajattelin pitkään, etten ansainnut koulupaikkaani, koska en saanut koko lukusuunnitelmaa toteutettua. Järkevästi ajateltunahan se on kiva, että vähempikin riitti, mutta minun oli hyvin vaikea hyväksyä, että olin "ansainnut" koulupaikan omalla työlläni.

Suorittamiseen ja stressaamiseen liittyvät ongelmani jatkuivat tosiaan lääkiksessäkin. Eiväthän ne nyt mystisesti voineet kadotakaan. Olin todella stressaantunut, jos en saanut vaikka tiettyjä muistiinpanoja tehtyä haluamanani päivänä tai en ollut ns. "tehnyt tarpeeksi" mielestäni tenttiä varten. Tentteihin meno jännitti todella paljon, koska tunsin itseni alisuorittajaksi.
Minun oli hyvin vaikea päästää irti opiskelusta ja vaihtaa ns. "vapaalle". Arkisin päiväni saattoivat venyä klo 8-16 sijaan klo 8-19. Määrä olisi ihan ok, jos sen tekisi puhtaasti motivaatiosta, mutta kun sen tekee suorittamisen pakosta, stressi on jatkuvasti läsnä. Vaikka olisin lukenut ma-pe, mietin viikonloppuna paljon keskeneräisiä koulujuttuja tai rupesin tekemään niitä stressin/huvn vuoksi. En tietenkään joka viikonloppu, mutta todella usein. En vain osannut enää nauttia vapaa-ajasta ollenkaan, varsinkin kun sitä oli niin paljon tarjolla (verrattuna yliopisto-pääsykoe-työt kombinaatioon).

Ongelmieni suuruus valkeni vasta tammikuussa 2017, jolloin uudet kurssit alkoivat. Minun oli PAKKO käydä kaikilla luennoilla ja PAKKO kirjoittaa muistiinpanot ja flashcardit sekä PAKKO tehdä mindmapit. Hurja määrä työtä, mutta pelkäsin epäonnistuvani (eli saavani tentistä hylsyn), jos en tee kaikkea. Faktahan on se, etteivät arvosanat oikeasti kerro koko totuutta, enkä ole vielä hylsyjä saanut (enkä myöskään parhaita arvosanoja). Ja vaikka olisin saanut hylätyn, aina on olemassa uusinnat.
Kaikista pahinta oli, että tämä sairas suorittaminen siirtyi myös arkeen. Minun oli pakko käydä salilla tai olen "huono" ihminen ja saada kaikki mahdolliset suunnitelmat toteutettua arkena, jotta viikonlopun pystyin rentoutumaan. Todellisuudessa jatkuva stressitila ei loppunut, enkä tuntenut olevani enää läsnä vapaa-ajallakaan.

Olin siis ollut jatkuvassa stressitilassa.
Stressihän on tila, jota voi verrata kevyeen hölkkään. Jos sitä tekee jatkuvasti, eikä lepää välissä, vähitellen voimat loppuvat. Varsinkin jos tähän lisätään vielä fyysiset urheilusuoritukset. En enää erottanut vapaa-aikaa opiskeluajasta, sietänyt keskeneräisiä koulujuttuja tai osaanut vaihtaa vapaalle. Ei kukaan halua sellaista elämää. Tuntuu, ettei ole oikein läsnä enää missään saati osaa nauttia vapaa-ajasta. Ei tiedä milloin opiskelu loppuu ja milloin saa vaihtaa vapaalle.

Älkää huoliko, teksti voi tuntua siltä että välivuoteni olisivat olleet pelkkää tuskaa, enkä olisi kokenut iloa mistään. Olen halunnut tuoda ilmi välivuosien jättämän pimeän puolen itsessäni. Mitä tulee tämänhetkiseen tilanteeseen, olen laittanut stopin suorittamiselle ja opetellut elämään rennommin. En halua polttaa enää kynttilää molemmista päistä. Viimeisen hakuvuoden uurastuksen kohdalla minua ei haittaa kuinka paljon uurastin koulupaikan eteen, koska se oli kuitenkin vähiten stressaavin vuosi ja toi minulle koulupaikan. On kuitenkin totta, ettei minun enää tarvitse pitää niin suurta rimaa opiskelumäärän suhteen varsinkin, jos se tarkoittaa vapaa-ajasta vähentämistä.

Haluan myös sanoa, että nämä ovat olleet täysin itseni aiheuttamia ongelmia. Yksikään koulukavereistani ei ole aiheuttanut mitään kilpailuasetelmaa, eikä koulun tosiaan tarvitsisi kuulostaa näin rankalta, kuin mitä se minulle on. Vähempikin työ olisi riittänyt hyviin arvosanoihin. En myöskään ole burn outin partaalla tai tarvitse sairaslomaa koulusta.

Käytin siis viime kevään suorittamisen tuomien paineiden purkamiselle. Hain ongelmiini ammattiapua ja kävin juttelemassa psykologilla. Kävin tällä samalla psykologilla jo viimeisenä hakukeväänä, kun stressi purkaantui läheisiini. Olen tehnyt muitakin muutoksia parempaan. Laitoin esimerkiksi koulukirjat kiinni klo 16 tai 17, vaikka kuinka olisi keskeneräiset muistiinpanot. Läsnäolemisen tueksi tein mindfulnessia. Salilla käynti jäi hetkeksi, jotten ottaisi siitä liikaa suorituspaineita. Uskokaa tai älkää, menin jopa maaliskuun lopussa takaisin osa-aikaisiin töihin, koska työnteko oli minulle sitä "aivot off" touhua.

Ihan pienilläkin muutoksilla pääsin pitkälle eroon suorittamisesta. Arvosanat lähtivät nousuun ja minulla on ollut taas voimia jatkaa arjessa. Hiukan synkkä aihe näin opintojen alkuun, mutta voin tällä hetkellä todella paljon paremmin ja aloitan tulevan vuoden hyvällä energialla:) Koulu ja pääsykoe ovat todella tärkeitä, mutta loppupeleissä ainoa mikä on tärkeintä, on oma hyvinvointi ja jaksaminen. Tehdään tästä koulu/hakuvuodesta sellainen:)

Pääsykoe Oulussa survival kit

Tässä hiukan paljasjalkaisen oululaisen ohjeita Oulussa pääsykokeen tekeville.

Perustiedot:

Mikä? Lääketieteen ja hammaslääketieteen valintakoe

Missä? Oulun Yliopisto, Linnanmaan kampus (Pentti Kaiteran katu 1)

Milloin? Keskiviikkona 16.5 klo 9-14

Mitä mukaan? Valintakokeessa sallittu laskin, kynä, kumi, henkkarit (mahdolliset eväät ja vesipullo)

Kulkeminen Oulussa

Pyöräilijälle on vaikea lähteä tekemään reittivalintoja, mutta suosittelen Google Mapsin tai kartan käyttöä, jos reitti ei ole tuttu. Parasta olisi käydä tekemässä pyöräretki yliopistolle edes kerran, jolloin eksyminen on vielä sallittua.

Autoilijoille tiedoksi, että yliopistolla parkkipaikat täyttyvät aika nopeasti, joten ole oikeasti ajoissa paikalla. Ei haittaa, vaikka etsisit parkkipaikkaa klo 8, mutta 8.30 alkaa jo olla kiirus löytää parkkipaikkaa, koska hakijoita/autoilijoita on paljon. Muutenkin olisi hyvä ottaa kulkemisessa huomioon mahdollinen aamuruuhka.

Bussilla kulkevien kannattaa tarkistaa aikataulut etukäteen esimerkikisi Google Mapsin tai Oulun joukkoliikenteen kautta, joka antaa suoraan reittivaihtoehtoja. Itse olen käyttänyt aina Google Mapsia ja päässyt perille:) HUOM! Pysäkkien aikataulut ovat suuntaa antavia, joten varaa ainakin 5 minuutin heitto kumpaankin suuntaan aikataulusta.

Juna- ja bussiasemalta on vain lyhyt kävelymatka keskustan pysäkille (Toripakka P), josta kulkee bussi jos toinenkin linnanmaalle (bussit nro 1, 2, 3, 8 ja 23K). Lippu keskustasta maksaa 3,3 euroa ja sen voi maksaa joko käteisellä tai mobiililipulla. Aikaa Toripakka P pysäkiltä linnanmaalle menee n 10-20 minuuttia riippuen ruuhkasta. Pois jäädään pysäkillä Yliopisto P, mutta läheskään aina busseissa ei lue pysäkkejä, joten kannattaa pitää jokin karttasovellus auki. Voin kuitenkin helpottaa sen verran, että keskustan jälkeen tulee isot sillat ja bussit menevät noin 10 min suoraa tietä. Juuri ennen linnanmaata käännytään valoista vasemmalle, valoista oikealle, taas vasemmalle, jolloin oikealle jää yliopiston parkkipaikka ja pysäkki on siinä. Tosi haastava selitys, mutta ainakin yritin:D

Yksi vaihtoehto on myös tilata taksi pari viikkoa etukäteen. Varsinkin jos on useampi kaveri hakemassa, taksin jakaminen ei tule välttämättä kovin kalliiksi. Silloin välttyy myös julkisilla seikkailemiselta:) Pudotuspaikaksi voi sopia myös tuon Yliopisto P pysäkin.

Kun pääset linnanmaalle, aika iso osa ihmisjoukkiosta kulkee kohti R ovea, josta on yleensä opasteet sun muut saleihin sekä ihmisiä ohjaamassa. Oulun Yliopistossa on rento meininki, joten älä pelkää kysyä.

Nimenhuuto luokkiin aloitetaan noin vartti ennen koetta ja se menee aakkosjärjestyksessä. Mikäli tulet hiukan myöhässä ja oma nimesi on jo mennyt, odota rauhassa listan loppumista, koska sen jälkeen lista käydään uudestaan läpi. Suositeltavaa olisi ottaa jo siinä vaiheessa kokeeseen tarvittavat tavarat ulos repusta, niin voit vain jättää laukun salin etuosaan ja kävellä paikallesi. Laskinten ja eväiden tarkastus riippuu salista ja paikkakunnasta, mutta itseltäni laskin on tarkistettu heti koesaliin sisään päästyäni.

Vessaan pääsee Oulussa nostamalla käden ylös, jolloin valvoja käyttää yksitellen vessassa. Seinillä on yleensä seinäkellot, joten oma kello kannattaa jättää kokonaan laukkuun. Etiketit sun muut tekstit kannattaa poistaa eväistä, koska näihin puuttuminenkin vaihtelee.

Jos tulee mieleen kysymyksiä liikkumisesta tai pääsykokeesta, kommenttiboksi on auki!

Huono viikko 14

Viikko lähti liikkeelle sellaisella päivällä, kun opiskelusta ei tullut yhtään mitään. Pääsykoestressi pääsi valloilleen, mutta onneksi avomiehen tsempit saivat seuraavana päivänä yrittämään täysillä. Koko loppu viikko menikin sitten paremmin, mutta perjantain harjoituskoe meni aivan penkin alle.

Ärsytti todella paljon, koska sain harjoituskokeesta vain 25% pisteistä ja tässä vaiheessa kaikista aiheista on kuitenkin tullut luettua. Huvinttavinta oli, että täyset pisteet tulivat kemian tehtävistä, vaikka aina olen pitänyt kemiaa heikkoutenani. Pitää pistää kunnon loppukiri biologian ja fysiikan osalta, mutta ainakin toistaiseksi peli ei ole menetetty!

Tuollaisen tekstin kirjoitin aikalailla vuosi sitten viikosta 14 eli juuri tänään alkavasta viikosta. Muistan todella elävästi sen tunteen, kun mikään ei tunnu onnistuvan, pääsykoe lähsetyy ja stressitaso on katossa. Älä säikähdä niitä tunteita, niitä tulee lähes kaikille. Anna niiden tunteiden tulla, olla hetken aikaa ja päästä sitten niistä irti. Keskity sitten siihen, mitä voit tehdä asialle. Jos paha päivä iskee ja tuntuu, ettei tunteilleen voi mitään, niin suosittelen kuuntelemaan tämän linkin videon. Kyseessä on psykoterapeutti ja työterveyspsykologi Arto Pietikäisen tekemä harjoitus, jonka avulla meikäläinen on ainakin saanut pahimmat stressiaallot rauhoittumaan.

Tsemppiä ihan hurjasti! Koeta jaksaa vielä hetki!

Pääsykoetaktiikkani

Pääsykoe on monella tapaa erilainen koe verrattuna aiempiin kokeisiin koulussa ja ylppäreissä, puhumattakaan tenteistä. Suunnilleen 15 tehtävää, biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa ja aikaa 5 tuntia. Itse istuin virallisessa pääsykokeessa yhteensä 4 kertaa, sekä useita kertoja valmennuskurssien simuloiduissa kokeissa.

Minulla ei ole koskaan jäänyt koe siitä kiinni, etten olisi ehtinyt tekemään tehtäviä. Suurimmat ongelmani olivat nimenomaan opituissa asioissa ja mahdollisissa pienissä huolimattomuusvirheissä. Muistakaa, ettei ole olemassa yhtä ja oikeaa koetaktiikkaa. Tässä on vain meikäläisen tapa toimia.

• Ihan ensimmäisenä kirjoitin nimeni jokaiseen paperiin. Samalla kirjoitin pöytään kaikki tehtävien numerot, viereen mitä ainetta ne ovat (B=biologia, K=kemia, F=fysiikka) ja kuinka paljon niistä oli mahdollisuus saada pisteitä. Tuon pöytään kirjoitetun listan avulla pysyin todella hyvin kärryillä siitä, missä mennään, eikä minun tarvinnut käännellä koepaperin sivuja sen takia. Merkitsin aina "/" kun tehtävä oli aloitettu ja "X" kun olin saanut sen kokonaan valmiiksi. Listan avulla oli myös helppo taktikoida, koska näin mistä tehtävistä sai eniten pisteitä.

• Tehtäviä tein siihen tahtiin, kun pääsin heti hajulle mitä niissä haettiin. Ts. helpot ensin ja vaikeat/vähiten pisteitä olevat tehtävät viimeiseksi. Jos tehtävä ei heti aloittamisen jälkeen auennut, saatoin tehdä välissä jonkun toisen tehtävän. Pääsykokeessa on tarkoitus kerätä mahdollisimman paljon pisteitä, joten jos tehtävä ei aukea yrityksistä huolimatta, kannattaa kirjoittaa edes tehtävään liittyvä kaava tai lause muutaman pisteen saamiseksi.

• Kaikki eivät tykkää pitää taukoja, mutta minulle viimeinen pääsykoe oli todella erilainen. Olin ollut todella jännittynyt ja ensimmäisen tunnin jälkeen "rentouduin" eli pääsin vauhtiin ja tuli armoton vessahätä. Toisaalta tuo vessatauko oli todella hyvä: sain pienen irtioton kokeesta jo alussa ja koetta oli todella kiva päästä tekemään tauon jälkeen.

• Ennen kokeen palauttamista tarkistin vielä onhan nimeni varmasti kaikissa papereissa, kaipasivatko vastaukset viilaamista ja olinhan alleviivannut selkästi vastaukset.

Suosittelen lämpimästi harjoittelemaan koetilannetta ja testaamaan sinulle toimivia tapoja! Vanhan pääsykokeen/valmennuskurssien harjoituskokeen voi käydä tekemässä esimerkiksi kirjastossa, mikäli et ole millään erillisellä kurssilla, joka järjestää simuloituja koetilanteita. Tässä on suora linkki, mistä voi tilata esimerkiksi Mafynetin ilmaisen harjoituskokeen.

Oulu opiskelukaupunkina - kavereiden suusta 3

Kavereiden suusta 1

Kavereiden suusta 2

Ikä ja mistäpäin Suomea tulet? 

20- vuotias, kotoisin Mäntsälästä, eli Etelä-Suomesta noin 60 km päässä Helsingistä.

Miksi hait Ouluun (rehellisesti)? 

Olen opiskellut vuoden  bioteknologiaa lääkispreppausmielessä Tampereen yliopistolla, ennen kun pääsin hammaslääkikseen. Pidän Tampereesta kaupunkina todella paljon, joten jos Tampereella olisi hammaslääkis, olisin hakenut sinne. Mutta koska Tampereella on vain yleislääkis, oli pakko lähteä Tampereelta. Helsinkiä en pitänyt edes vaihtoehtona kalliiden vuokrien ja hintatason takia. Hyvin pian aloin pallotella Turun ja Oulun välillä, sillä Kuopio on myös monen tunnin päässä Etelä-Suomesta, kuten Oulu, ja kaipasin ''monipuolista'' opiskelijakaupunkia (Kuopiosta opiskelijakaupunkina en ollut juuri kehuja kuullut). Olin kuullut, että Oulu on todellinen opiskelijakaupunki, jossa on paljon opiskelijoita väkilukuun suhteutettuna, ja lisäksi Tampereen tavoin monipuolisesti eri tiedekuntia opiskelijatapahtumia virkistämässä. Lopulta valitsin Oulun, koska tänne oli helpompi päästä kuin Turkuun, joka taas houkutti läheisyytensä takia. Ouluun hakeminen, ja sitten muuttaminen, yllätti läheiseni, koska en ollut koskaan käynyt Oulussa ennen pääsykoetta.

Mikä Oulussa yllätti eniten, kun muutit tänne? 

Se, miten vahvasti täällä puhutaan murretta. Aluksi murre kuulosti todella oudolta, mutta nyt siihen alkaa olla jo tottunut. 

Monesti kuulee Oulun olevan todellinen pyöräilykaupunki, ja tämä pitää paikkansa. Bussit eivät kulje yhtä hyvin kuin Tampereella, jossa usean kilometrin matkat esim.bileisiin/ yliopistolle tuli kuljettua aina bussilla, kukaan ei edes ajatellut pyöräilevänsä. Talvipyöräilyä harrastetaan Tampereella huomattavasti vähemmän. Toki Tampereellakin opiskelijat pyöräilevät paljon, jotkut pitempiäkin matkoja päivittäin, mutta siellä lähes jokaisella on Nysse-kuukausikortti, joka on hintansa veroinen.

Mielipide Oulun (hammas)lääkiksestä?

Oulun hammaslääkis on Suomen paras hammaslääkis, ja täällä on hienot uudet klinikkatilat, joiden aulassa kelpaa opiskella kaverien kanssa jo fuksivuonna:)

Mitä mielestäsi muualta tulevan olisi hyvä tietää Oulusta etukäteen?

Oulussa tuulee paljon, ja monesti tuntuu, että tuulen suunta vaihtuu niin, että aina on vastatuuli. Ilman polkupyörää ei täällä pärjää, ja talvipyöräilyä turvaamaan kannattaa hankkia nastarenkaat pyörään. Tosin lääkikselle pääsee bussillakin, mutta helpoiten jos asuu keskustassa.

Mielestäni parhaita asuinalueita lääkisopiskelijalle ovat keskusta, Raksila, Etu- Lyötty, Intiö, Peltola, Värttö ja Sairaalanrinteen kiinteistöt, joista 6 ensimmäisessä on lyhyt pyöräilymatka lääkikselle ja keskustaan. 

Parasta Oulussa?

Oulussa opiskelijan on halpaa asua, monet asuvat jopa ihan ydinkeskustassa. Itse asun suuressa uudehkossa yksiössä, jossa on sauna, lasitettu parveke, tiskikone, ja etäisyyttä keskustaan vain noin kilometri. Vuokra on 580 e/kk, mutta yksityismarkkinoiden halvimmat yksiöt saattavat olla vain reilu 300 e/kk. PSOASilla asuminen on myös erittäin edullista. Kulkuyhteydet Etelä-Suomeen ovat hyvät ja keskusta on sopivan kokoinen.

Terveiset vuoden 2018 Oulun (hammas)fukseille:

Ouluun hakeminen on erittäin hyvä päätös, vaikka olisitkin kaukaa etelästä:) Tsemppiä pääsykoepänttäykseen, jos tarpeeksi ahkeroit, niin tämän kevään ankara opiskelu palkitaan syksyllä alkavalla mahtavalla opiskelijaelämällä:)

Paras vinkki pääsykokeeseen:

Etsi sinulle parhaiten sopiva opiskelutyyli, äläkä opiskele liikaa, jotta opiskelu pysyy tehokkaana. Itselläni toimii hyvin asioita havainnollistavien kuvien piirtäminen ja "rautalangasta ja" muistiinpanojen käsin kirjoittaminen. Nelilaskinta ei kannata liikaa murehtia, sillä tänä keväänä voi harjoitella viime kevään nelilaskin-pääsykokeen avulla, toisin kuin me viime keväänä hakeneet, jotka emme tienneet kunnolla, millaista on tulossa.

Tee kuitenkin pääsykokeesta tämänhetkinen pääprojektisi, ja karsi päiväjärjestyksestä asioita, jotta ehdit lukea tarpeeksi. Luota itseesi, äläkä vertaile itseäsi liikaa muihin hakijoihin.

Kuinka teen muistiinpanoni

Minulle muistiinpanojen tekeminen varsinkin biologiassa oli merkittävä osa pääsykoelukemista. Olen visuaalinen oppija ja erilaisten värien käyttö muistiinpanoissa näkyy hyvin vahvasti.

Meikäläisen muistiinpanorutiini:

1. Jäsentely. Oppikirjojen kohdalla tämä tarkoittaa sisällysluettelon selaamista ja kappaleiden väliotsikoita. Biologiassa vertailin kahta eri kirjasarjaa ja opintosuunitelmaa luodakseni mahdollisimman johdonmukaisen jäsentelyn.
Luentodioissa jäsentely ei ole välttämättä yhtä selkeä, mutta yritän kuitenkin keksiä mielessäni oman jäsentelyn diojen otsikoista.
Jäsennellyt asiat kokoan omaksi sisällysluetteloksi vihkon ensimmäiselle sivulle, josta on helppo vilkaista, missä järjestyksessä mikäkin asia on.

2. Värikoodit. Yleensä merkitsen sisällysluetteloon myös ns. korostusvärin. Esimerkiksi kudokset kirjoitin ruskealla ja jos kirjoitin jostakin elimestä omalla värillään, kudoksiin liittyvät asiat tulivat sinnekin ruskealla.
Toinen esimerkki värikoodaamisestani on parhaillaan pyörivä biokemian kurssi: meillä on paljon tautiesimerkkejä, jotka korostan punaisella - näin minun on helppo löytää pelkät taudit selatessani muistiinpanoja.

3. Luennot: Luennoilla olen pyrkinyt viime aikoina kirjoittamaan muistiinpanot suoraan luentodioihin ja tekeväni lyhyehköt muistiinpanot luennon jälkeen. Luennoitsijat etenevät usein sellaisella tahdilla, etten millään ehtisi kirjoittaa sekä luentodioja että opettajan kertomia huomioita. Myös esimerkiksi uudet termit on nopea hakea koneelta ja kirjoittaa suoraan luentodioihin, jolloin muistiinpanoja tehdessä ei tarvitse käyttää liikaa aikaa termien avaamiseen. Luennon seuraaminen antaa myös usein hyvän kokonaiskuvan opetetusta aiheesta ja luennoitsijat usein kertovatkin, mitkä asiat on hyvä osata ja mitkä voi jättää vähemmälle opiskelulle. 
(Pääsykoe/lukio)kirjojen kohdalla tämä tarkoittaa aiheeseen liittyvien kappaleiden lukemista. Tätä tulee tehtyä harvemmin lääkiksessä, koska luennoilla käydään tosi kattavasti kaikki asiat. Jos minusta kuitenkin tuntuu, etten aivan ymmärtänyt kaikkia luennon asioita, saatan vilkaista vielä kurssikirjaa.

4. Itse muistiinpanojen kirjoittaminen. Nyt minulla on sekä jäsentely että jonkin näköinen haju kokonaiskuvasta ja oleellisista asioista. On aika ryhtyä kirjoittamaan. Yritän kirjoittaessa muistella Albert Einsteinin sanoja: Jos et osaa selittää asiaa isoäidillesi, et ymmärrä sitä itsekään. Yritän siis mahdollisimman paljon selittää itse ja keskittyä olennaisiin asioihin. Lisäksi käytän paljon omia lyhenteitä nopeuttamaan kirjoittamista (esim. mole = molekyyli, sk = sähkökenttä, ahappo/ah = aminohappo).
Inspiraatiota muistiinpanoihin löytyy jos etsii pinterestistä tai kuvahausta hakusanoin studyblr. Yksi oma lempparini on myös Sarah Clifford illustrations:)

Kullanarvoinen vinkki: Älä ole perfektionisti! Kukaan ei tule pääsykokeessa kysymään kuinka hienot muistiinpanosi ovat, joten älä myöskään käytä liikaa aikaa täydelliseen käsialaan tai rakenteeseen. Kunhan saat siitä selvää ja sitä pystyy lukemaan jälkeenpäinkin. Okei, itsekin tykkään tehdä hienot muistiinpanot, mutta sen vuoksi varasinkin niille koko syksyn käyttöön. Muistiinpanoihin saa kulumaan moninkertaisesti aikaa, jos haluaa kuumeisesti kirjoittaa jokaisen yksityiskohdan. Jos itse huomaan jääväni auttamatta jälkeen muistiinpanoissa, teen ne vain vaikeimmista asioista. On tärkeä ymmärtää, että mikäli aika ei tahdo riittää muistiinpanojen kirjoittamiseen, jätä se suosiolla väliin ja keskity mieluummin tehtäviin. Minulle muistiinpanot ovat keino hahmottaa kokonaiskuva, mutta itse oppiminen tapahtuu vasta, kun lähden testaamaan opittuja asioita tehtävillä/flashcardeilla.

Oulu opiskelukaupunkina - kavereiden suusta 2

Kavereiden suusta 1

Ikä ja mistäpäin Suomea tulet?

24 (eli ihan ikäloppu) ja tuun Lapualta.

Miksi hait Ouluun (rehellisesti)?

Oon aikaisemmin opiskellut Kuopiossa farmasiaa, joten kaipasin muutosta, enkä siksi hakenut sinne. Lisäksi Helsinki ei sytytä ja Turku jäänyt niin vieraaksi paikaksi, ettei sekään innostanut. Rehellisesti sanottuna myös lyhyt etäisyys Rukalle (missä meillä on mökki) houkutteli. 

Joka ikinen jolle mainitsin hakevani Ouluun, kehui sitä maasta taivaaseen. Nyt syksyn aikana ymmärsin miksi.

Mikä Oulussa yllätti eniten, kun muutit tänne?

Vaikka oon kotoisin Pohjanmaalta, missä näkee 3km säteelle mitä naapurit tekee, niin Oulussa yllätti että täällä vastaava lukema on noin 5km. Yhdellä hiihtolenkillä piti mennä 4km ennen ensimmäistä mäkeä (joka oli silta tien yli). Täällä ei siis oikeesti oo niitä mäkiä, mutta naapureita onneksi on. 

Mielipide Oulun (hammas)lääkiksestä?

Kiltis on kiva ja siellä on uus kahvikone :) Täällä on opetus laadukasta ja erityismaininta ryhmäharkoista, jotka osoittautui itelle tehokkaaksi tavaksi oppia. Oon aina luullu et ns. lukupiirit yms. on ihan huuhaata ja opin parhaiten kun saan mennä omaan tahtiin, mutta syksyn mittaan mun kelkka käänty täysin. Syksyssä oli parasta porukalla opiskelu :)♥

Mitä mielestäsi muualta tulevan olisi hyvä tietää Oulusta etukäteen?

Täällä tuulee. Aina. Ja menit minne vaan, niin se tuuli on vastatuulta. 

Bussiaikatauluihin ei kannata aina luottaa. (Annin huomio: kannattaa olla pysäkillä n. 5-7min etuajassa, koska välipysäkkien aikataulut ovat arvioituja, eivät todellisia. Bussi voi olla ajoissa/myöhässä 5-10min)

Pyörä on helpoin menopeli täällä.

Parasta Oulussa?

Ihmiset♥ Ja talvi-ihmisenä ehdottomasti se, että täällä on kunnon talvi :) 

Terveiset vuoden 2018 Oulun (hammas)fukseille:

Tsemppii luku-urakkaan ja muistakaa pitää mielessä miksi luette. Toivottavasti nähään syksyllä! :)

Paras vinkki pääsykokeeseen:

Vihasin aikanaan, kun mulle hoettiin, että pääset sisään silloin kun sitä oikeasti haluat tarpeeksi. Mut näin jälkikäteen tajusin, kuinka oikeassa ihmiset olikaan. Viime keväänä laitoin lukemisen kaiken edelle ja oikeasti halusin sen koulupaikan ja tein kaiken sen eteen. 

Muistakaa olla myös armollisia itsellenne! Aina ei lukeminen ja laskeminen suju, tee silloin jotain "kevyempää". Ite olin Valmennuskeskuksen valmennuskurssilla, joten aina kun tökki, niin katoin kotivideoita. Ei tarvinnu muutakun kuunnella ja jos joku asia meni ihan ohi, niin oli helppo vaan kelata taaksepäin ja kuunnella uusiks. Se oli hyvä myös siksi, että videoilla oli eri opettajat kun ite kurssilla, joten sai uusia näkökulmia asioihin. 

Silloin kun on hyvä päivä ja laskut menee kevyesti, niin käytä sitä hyväksi ja pidä vaikka vähän pidempi lukupäivä, sit voit hyvällä omalla tunnolla lopettaa joku toinen päivä vähän aikaisemmin :) Ja muistakaa pitää vapaa-aikaa ja liikkukaa! Kova työ palkitaan aina! Ennemmin tai myöhemmin :)

Miten luin pääsykokeeseen viimeistä kertaa

HUOM! Oulun yliopisto esittää yhteishakuun liittyen sarjan Instagram live-lähetyksiä eri tiedekunnista. Hammaslääketieteen ja lääketieteen osalta lähetys tulee keskiviikkona 24.1 klo 15 @unioulu! Kannataa ottaa myös snappi ylös, sillä joka viikko eri tiedekuntien henkilöt kertovat omasta alastaan:)

Olen tehnyt paljon postauksia viimeisen hakuvuoteni ajan, mutta halusin koota siitä vielä yhden tekstin. Lyhykäisyydessään kaikki välivuoteni on summattu tuon "koko tarina"-linkin taakse. Tämä teksti ei todellakaan ole mikään salainen resepti koulupaikkaan (koska sellaista ei ole) vaan se tie on jokaisen löydettävä itse. Tämä on vain minun tarinani:)

Vuonna 2016 en ollut valmistautunut kunnolla ja tuntui, että lähtisin lukemaan melkolailla "alusta". Toki parin vuoden fysiikan ja kemian yliopisto-opinnoista oli jäänyt jotain päähän, mutta tuntui, ettei osaamiseni ollut edes perustehtävissä kovin vahva (kaavoja jouduin tarkistamaan lähes jatkuvasti). Lisäksi biologian opiskelusta oli lähes vuosi (lukuunottamatta ihmisbilsaa). Ongelmani ei siis ollut se, että aiheet olisivat olleet outoja, vaan minulla oli selkää harjoittelun puutetta. Tulosten julkistamisen jälkeen totesin, että enää en tahdo nähdä hylkäävää vastausta. Päätin käyttää koko seuraavan vuoden pelkästään pääsykokeelle aina elokuusta lähtien.

Elokuussa 2016 alkoi virallinen lukusuunnitelma. Selkeytettynä se meni jotenkin näin: syksyllä muistiinpanot ja yliopiston kurssit, keväällä pelkästään Mafynetti2:sen materiaalia. Tuolla tahdilla se jotakuinkin menikin. Muistiinpanot tein vain biologiasta, sillä kemiassa ja fysiikassa tarvitsin vain hurjan määrän laskurutiinia. Aloin kirjoittamaan fysiikasta ja kemiasta flashcardeja ankilla, joita lopulta harjoittelin ehkä pari kertaa koko vuonna. Lisäksi kävin kerran viikossa lukupiirissä, jossa olimme sopineet aina yhden aiheen fysiikasta, kemiasta tai biologiasta.

Vuodenvaihteessa tilanne oli se, että biologiassa oli jäljellä vielä n. puolet ihmisbiologian kurssin muistiinpanoista, mutta muuten olin aikataulussa. Tammikuussa sairastuin pahasti ja aloitin Mafynetti2:sen vasta viikolla 3. Luin kevään aikalailla kokopäiväisesti ja opiskelin kaikkia aineita päivässä. Viikolla 5 oli kuitenkin ensimmäinen Mafynetin harjoituskoe, josta sain hädin tuskin puolet pisteistä. Muserruin, sillä olin kuitenkin käynyt kaikki materiaalit läpi (ja lukenut "jo" puoli vuotta), enkä osannut. Tutustuin Mafynetin opiskelunohjaus-materiaaleihin ja löysin sieltä todella hyviä neuvoja omaan opiskeluun. Tärkein vinkki minulle oli lukea kolmen sijaan kahta ainetta päivässä: näin ehdin hyvin keskittyä yhteen aineeseen kunnolla. 8 viikon lopussa sain myös biologian muisitiinpanot päätökseen ja kykenin aloittamaan mafyn myös bilsan osalta.

Lukutunneista sen verran, että viikolle 10 asti luin n. 20-25h viikkoon, jonka jälkeen nostin tavoitteeksi 30h/vk. Aloin lukemaan Mafyn avulla klo 8, klo 12-13 pidin lounaspaussin ja klo 13 eteenpäin pyrin lukemaan sinne klo 15-17 akselille. Välillä tauot venyivät tai lukutunteja kertyi viikonlopun työpäiville, mutta pääosin luin lähinnä arkisin.

Isoimpana erona edellisvuosiin oli, etten yrittänyt väkisin ahdata kaikkea mahdollista lukusuunnitelmaan. Toki tavoitteeni olivat todellisuutta korkeammat, mutta eipä elämä aina mene suunnitelmien mukaan. Huomasin esimerkiksi, ettei minulle ole hyötyä kemian/fysiikan muistiinpanoista, joten käytin ajan tehokkaammin tekemällä tehtäviä. Myös soveltavista tehtävistä ja harjoituskokeista ehdin tehdä vain osan, mutta halusin painottaa Mafynetin perustehtäviä enemmän. Se, etten ollut laskenut kemian ja fysiikan lukiotehtäviä vielä syksyllä näkyi siten, että yleensä jouduin kertaamaan ison osan Mafyn tehtävistä. Kerrattavien tehtävien määrä fysiikassa ja kemiassa vaihteli 10-50, koska jouduin aika usein lukemaan teoriaa tehtävän yhteydessä. Mindmappeja ja tuota kahden viikon heikkouksien kertaamista en myöskään ehtinyt tekemään, vaan kertasin aikalailla kaikkia juttuja.

Mafynetin biologiasta olin ehtinyt tekemään kaikki tehtävät, kemiasta suurimman osan ja fysiikasta vain puolet. Se, että olin lukenut koko vuoden toimi minulle. Toisille riittää vähempikin lukeminen, mutta kaikki on ihan itsestä kiinni. Töitä pääsykokeeseen on silti tehtävä.

Toivottavasti tästä pitkästä sepostuksesta on hytöyä edes jollekin:) Tsemppiä ihan hurjasti kaikille luku-urakan keskellä oleville! Jaksakaa nämä vajaat 5 kuukautta, sitten on mukavampi huokaista!

Vinkkini pääsykokeisiin osa 3/3: Motivaatio

Vinkkini pääsykokeisiin osa 1/3: Opiskelu

Vinkkini pääsykokeiisin osa 2/3: Jaksaminen

Asenne: lopussa kiitos seisoo

Pääsykokeen laittaminen koko kevään ajan ykköseksi ei ole mikään itsestäänselvyys. Monilla on harrastuksia, työt, koulu jne. On itsestä kiinni, minkä kokee olevan tärkeintä. Omalla kohdallani jos meinasin jäädä jälkeen lukemisesta, minulle oli toisenarvoista ehdinkö vaikka salille tai näkemään kavereita. Sali ei lähde kävelemään sillä aikaa, kun lukee pääsykokeisiin, mutta pääsykoe on vain kerran vuodessa. Kavereista lisää seuraavassa kohdassa. Myöskin juhliminen jäi minimiin, koska ne harvat vapaapäivät, jolloin minulla ei ollut töitä/pääsykoelukemista, halusin käyttää muuhun kuin krapulassa makaamiseen. Pääsykokeeseen lukeminen ei ole pysyvä, vaan väliaikainen tila ja se kannattaa panostaa.

Tukipilarit

Perhe, kaverit, poikaystävät, kanssaopiskelijat. Lähipiirini on muokkautunut hakukertojen kasvatessa, mutta parempaan suuntaan. Olen erittäin kiitollinen ihanista ystävistäni, jotka ymmärsivät, etten ehdi välttämättä näkemään usein. Toki tämä on täysin henkilökohtaista kuinka usein kavereita ehtii näkemään, mutta omalla kohdallani jouduin minimoimaan muiden näkemisen keskittyäkseni kunnolla. Jos olisin nähnyt kavereita velvollisuudentunteesta, en olisi nauttinut seurasta vaan miettinyt jatkuvasti "oikeasti pitäisi olla lukemassa". Tämä pätee myös kumppaniin. Oma kumppanini jaksoi minua myös niinä päivinä, kun olin oikea stressihirviö tai kun itkin hysteerisenä. Joinakin päivinä hän saattoi itse opiskella omia juttujaan, jotta se kannustaisi minuakin jatkamaan lukemista. 

HUOM! On tärkeää ymmärtää, ettei kavereiden/kumppanin kärsivällisyys ole itsestäänselvyys - muistathan siis kertoa, kuinka tärkeää sinulle on, että he tukevat sinua:)

Blogit ja varsinkin selviytymistarinat

Kaikki mahdolliset mielikuvaharjoittelut helpottavat jaksamaan. Minua tsemppasivat varsinkin muiden "tältä se tuntuu, kun pääsee kouluun"-postaukset tai kertomukset lääkiksestä. Toimivia keinoja ovat myös itsensä kuvittelu burana-haalareissa tai itse ammatissa. Lisäksi lääkiksessä pääsee lukemaan muutakin kuin lukiokirjoja - mietippä, miten siistiä!

Oulu opiskelukaupunkina - kavereiden suusta 1

Mikäpäs sen parempi tapa aloittaa vuosi, kuin pyytää välillä kavereita kirjoittamaan. Yhteishakuun on vielä matkaa, mutta monilla on varmasti mielessä tuleva opiskelukaupunki. Tässä on hiukan muualta kuin Oulusta tulleiden lääkiskavereideni mielipiteitä. Varoitus: osa vastauksista saattaa olla huumorimielellä kirjoitettuja:)

Ikä ja mistäpäin Suomea tulet?

21, etelän vetelä eli suomen Chicagosta aka Lahest.

Miksi hait Ouluun (rehellisesti)?

Hain aiemmin Turkuun, koska olen etelästä ja se tuntui loogiselta. Kukaan ei oikein meille ikinä mainostanut että Oulussa edes on yliopisto, toisin kuin täällä Oulussa asuville on loogisinta hakea suoraan Ouluun. Kahden epäonnistuneen yrityksen jälkeen kuitenkin päätin, ettei kaupungilla ole väliä - vain ainoastaan koululla ja sillä että saan opiskella unelma-ammattiini. Niimpä päätin hakea Ouluun helpomman sisäänpääsyn toivossa ja pääsin kuin pääsinkin sisään. Alkujärkytyksen jälkeen olen kuitenkin ollut enemmän kuin tyytyväinen tähän valintaan :) Oulu on mahtava opiskelijakaupunki, vaikka onkin melko kaukana "kotikotoa".

Mikä Oulussa yllätti eniten, kun muutit tänne?

Se vastatuuli joka aina kiusaa ihan sama mihin suuntaan olet pyörällä menossa. Myös se yllätti ettei Oulussa ole poroja ja ihmisillä jääkarhuja lemmikkeinä :/ Odotin jotain vähän eksoottisempaa, mut täähän onkin suht normaali mesta!

Mielipide Oulun (hammas)lääkiksestä?

Oulun hammaslääkis on osoittautunut oikein oivaksi paikaksi opiskella. Koulutus on arvostetuimpia Suomessa ja laadun kyllä huomaa. Isona plussana juuri valmistunut Dentopolis ja sen uudet laitteistot, joita pääsemme sitten klinikassa testailemaan (innolla odottaen)! 

Sen lisäksi lääkiksen sijainti Kontinkankaalla on loistava, verrattuna OY:n pääkampuksen sijaintiin Linnanmaalla. Yleinen mielipide Oulun lääkiksestä tuntuu olevan se, että tänne tulee vaan ne, jotka ei pääse muualle. Itse en kuitenkaan tätä allekirjoita, sillä myös Oulussa lääkis on todella korkeatasoinen. Opetuksen tasoon ja metodeihin (makrot ja histot pienemmissä ryhmissä!!) näin fuksisyksyn perusteella olen todella tyytyväinen.

Mitä mielestäsi muualta tulevan olisi hyvä tietää Oulusta etukäteen?

Jos Oulussa on kylmä, niin on sitten ihan oikeasti kylmä (tuulen takia -5 tuntuu about -20). Oulussa julkinen liikenne on kallis ja pyörällä on sata kertaa helpompi liikkua, joten asuinpaikka kannattaa valita tämän mukaan. Kun asuu keskeisellä sijainnilla, ei julkisia tarvitse käyttää oikeastaan ollenkaan. 

Ja siis OULUN MURRE! Ookkonää Oulusta, pelkääkkönää polliisia? Oulussa opiskelee paljon ihmisiä ihan Oulusta, Lapista ja Pohjanmaalta. Murteet ovat minulle etelästä tulleena täysin uusia ja olen välillä aivan sekaisin mitä kaikki puhuvat. Rollolaiset sanovat mie ja sie, Oululaiset mää ja nää. Itse sanon tällä hetkellä todella Tamperelaisittain mää ja sää, ja murreidentiteettini paljasjalkaisena Lahtelaisena kärsii. Myös kaksoiskonsonantit ovat tarttuneet omaan puheeseeni, mistä olenkin kuullut paljon kuittailua kotona käydessäni. Uusia sanoja tulee melkein joka päivä; pahki, ruukata, lappapuuro, sekä entä sanan käyttö sanan kuin tilalla.
Kielimuuri toimii myös toisinpäin sillä varsinkin alussa kuulin oululaisilta jonkun verran siitä kuinka minulla on kovin kiire puhua ja lyhennän kaikkia sanoja aivan turhaan. Oululaisille on myös ihan uusia sanoja stadilaisittain käyttämäni steissi sekä perilahtelainen kurapassi tai tapani lyhentää adjektiiveja (punai, keltai, ykköi, kakkoi).

Parasta Oulussa?

Porot! Parasta kun pääsee joka aamu porovaljakolla kouluun, kunnon pohjosen meininkiä :) Ei mutta siis ihan tosissaan. Oulussa on paljon opiskelijoita (ja sen myötä hyviä bileitä). Oulu on juuri sopivan kokoinen ja kuten aiemmin jo mainitsin, niin pyörällä pääsee kätevästi lähestulkoon kaikkialle ja koska Oulussa ei ole yhtäkään mäkeä, niin pyöräily on rentoa, eikä hirveää repimistä ja hikoilua. Lisäksi Oulussa on ihan mahtavaa porukkaa ja jengi täällä on paljon avoimempaa ja elämäniloisempaa kuin hektisessä etelässä. Ihan tuntemattomiinkin on näin tosi helppo tutustua, kaikki ovat aina kovin innokkaita uusista tuttavuuksista. Toki unohtamatta ihan mahtavia kavereita joita täältä on löytynyt!

Terveiset vuoden 2018 Oulun (hammas)fukseille:

Oulu on oikeesti tosi jees ja opiskelijaystävällinen paikka ja toivon näkeväni täällä ensi syksynä fukseja enemmän myös etelästä :) Toki yhteisvalinnalla on varmasti paljon vaikutusta ensivuoteen, oikein paljon tsemppiä kaikille pääsykokeeseen!

Paras vinkki pääsykokeeseen:

Muistakaa myös relata, älkää tehkö lukemisesta pakkopullaa niin se on paljon mukavempaa!

Vastaukset kysymyksiin

Pääsykoe

Parhaat opiskeluvinkkisi pääsykokeisiin?

Ikävästäkin/tylsästäkin aiheesta voi tulla tehtävä kokeeseen. Opiskele siis kunnolla, kokeessa katuminen on jo myöhäistä.

Sen sijaan, että suorittaisit tehtäviä, tee mieluummin vähemmän ja kunnolla.

Miten luulet uuden yhteisvalinnan vaikuttavan eri yliopistojen välillä?

Uskon, että piste-erot tasoittuvat enemmän, vaikka Helsinki varmaan silti pitää ykkössijaa korkeimmista sisäänpääsyrajoista.

Jos et olisi mennyt Ouluun opiskelemaan, mihin sitten?

Helsinkiin poikaystävän opintojen takia. Kaupunkina Tampere olisi houkuttanut eniten, jos siellä olisi hammaslääkis.

Kävikö mikään muu ala mielessä välivuosien aikana?

Voi kyllä! Yleislääkäri, kätilö, opettaja, ensihoitaja, hammashoitaja...

Mitä olisit tehnyt toisin ekoilla hakukerroilla tai mitkä olivat ne asiat mihin "kompastuit"?

En aloittanut ajoissa siihen nähden, miten paljon halusin ehtiä tekemään ennen pääsykoetta. Luotin liikaa yliopiston kurssien opetukseen, jolloin perustehtävät rupesivat takkuilemaan. Biologiassa en tehnyt tehtäviä. Yritin myös keskittyä liikaa töihin, yliopistoon ja pääsykokeeseen, panostamatta lopulta yhteenkään. Toisin sanoen, olisin asettanut pääsykokeen heti ykköseksi ja aloittanut lukemaan aikaisemmin. Silloin tahti ei olisi ollut liian kova jaksamiselle.

Montako yritystä hampaalle/yleiselle on ihmisiltä vaatinut keskimäärin?

2-3, mutta myös meitä useamman kertaa hakeneita löytyy (kuten myös suoraan lukiosta tulleita).

Miten ratkaisit pääsykokeessa nelilaskimella kymmenen potenssit laskuissa? Entä mitä muita ongelmia koit nelilaskimesta?

En koskaan kokenut nelilaskinta ongelmaksi, koska olin tottunut muutenkin laskemaan paljon käsin fysiikalla yliopistossa. Nelilaskin jopa "piristi" vanhaa laskutapaa, kun piti katsoa taulukkoarvoja ja muokata kaavoja selkeämmiksi. Kertasin logaritmin laskusäännöt ja pyrin laskuissa muuttamaan luvut samaan kymmenpotenssiin, jolloin potensseja tarvitsi miettiä lähinnä vastausta kirjoittaessa (onko luku järkevä jne). Rohkeasti vain matikan kirja esiin!

Miltä sinusta tuntui, kun et päässyt sisälle ja ihmiset kyselivät sisäänpääsystä? Miten selvisit pettymyksestä?

Ensimmäisen välivuoden jälkeen pettymys tuntui todella suurelta, koska olin antanut kaikkeni viimeisillä viikoilla ennen pääsykoetta.

Toisen välivuoden (eli ekan yliopistovuoteni) jälkeen tiesin, etten pääsisi sisälle, joten pettymys ei ollut yhtä suuri. Tuo pettymys oikeastaan antoi hirveän ison tsempin siihen, että halusin yrittää vielä (ja lopputulos oli onnellinen). Koska luotin omaan tekemiseeni, ei tuntunut pahalta vastata ihmisille miten kävi. Aluksi pelkäsin, miten minuun suhtauduttaisiin fysiikalla, koska ihmiset tiesivät hakemisestani. Pelkoni oli turha, sillä sain paljon kannustusta ja kehua sisukkuudestani.

Mitä kirjotit ylppäreistä? 

EMMCBB (äikkä, fysiikka, pitkä matematiikka, biologia, enkku ja ruotsi). Kemiasta kirjoitin M:n ensimmäisenä välivuotena.

Olisitko voinut kuvitella et olisit opiskellut fysiikan tutkinnon kokonaan jos et olis jostain syystä enää päätyny lääkikseen?

Minulle oli tullut niin suuri halu hammaslääkärin urasta, etten pitänyt enää muita aloja vaihtoehtoina. Olisin siis jättänyt fysiikan siltikin kesken ja hakenut niin monta kertaa, kuin tarvii. Osasyynä oli myös jo käytetyt tukikuukaudet, joita halusin säästää hammaslääketieteen opintoihin.

Jos ihan tosissaan olisi pitänyt tehdä jotain muuta, niin olisin sitten varmaan päätynyt kätilön ammattiin.

Miksi sun mielestä lääkikseen pääseminen vie pahimmillaan vuosia?

Aina ei ole kyseessä se, etteivätkö rahkeet riittäisi. Kaikilla meillä on erilaiset lähtökohdat pääsykokeeseen valmistautumiselle ja muun elämän sovittaminen siihen ei ole aina niin yksinkertaista kuin luulisi. Minulla ongelmaksi koitui liian tiukka lukusuunnitelma, joka ei pitänyt kuin vasta viimeisellä hakukerralla.

Tukivatko kaikki läheisesi sinua koko hakuprosessin ajan vai saitko ympäriltäsi myös epäilyä sisäänpääsystäsi? Jos sait miten käsittelit sen?
Kaiken kaikkiaan kaikki läheiseni tukivat hakuprosessiani. Välillä vanhemmille piti perustella enemmän hakuprosessia, mutta he jaksoivat silti kannustaa. Kukaan ei sanonut minulle, ettenkö kykenisi tähän.

Hammaslääkis

Mihin kaikkeen hammaslääkäri voi erikaistua/missä olla töissä?

Kahden työvuoden jälkeen hammaslääkäri voi halutessaan hakeutua kliiniseen jatkokoulutukseen suu- ja leukakirurgian, oikomishoidon, suun terveydenhuollon ja eri kliinisten alojen erikoishammaslääkäriksi. Tieteellinen jatkokoulutus johtaa hammaslääketieteen tohtorin tutkintoon. (Oulu.fi)

Hammaslääkärit työskentelevät pääasiassa terveyskeskuksissa ja keskussairaaloissa sekä yksityishammaslääkäreinä tai niiden palveluksessa. Hammaslääkäreitä työskentelee myös mm. opetus- ja tutkimustehtävissä sekä puolustusvoimissa ja hoitolaitoksissa. (Ammattinetti.fi)

Haluatko joskus erikoistua ja mihin mahdollisesti?

Jos elämäntilanne sallii, niin mahdollisesti, mutten vielä tiedä mihin.

Onko opiskelu vastannut sun odotuksia?

On vastannut. Tiesin lääkiksen vaativan enemmän omatoimista opiskelua, kuin aiemmissa yliopisto-opiskeluissani. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt, että aikaa jää opiskelun lisäksi muuhunkin harrastamiseen, eikä pakollista opetusta ollutkaan niin paljon, kuin luulin. Myös tentit olivat hyvin erilaisia siihen mihin olin tottunut (esim. viiden tehtävän sijaan vastattiin useampaan pienempään kysymykseen).

Onks melkein kaikki kirjat enkuksi?

Kyllä, mutta muu luentomateriaali on yleensä suomeksi. Itse en tainnut lukea kurssikirjoista kuin kehitysbiologian kirjaa, koska kaikesta muusta sai tarpeellisen tiedon ilman kirjojakin.

Mitä odotat eniten hammaslääkiksen opiskelussa?

Kolmosvuotta ja klinikkaan siirtymistä, kun oikeasti päästään harjoittelemaan enemmän käsillä tekemistä.

Mikä on eniten yllättänyt opiskeluissa?

Latina ei ollutkaan niin vaikeaa, kuin pelkäsin. Olen huono oppimaan kieliä, joten jännitin sitä ennakkoon.

Mielenkiintoisin asia opiskelussa tähän mennessä?

Anatomia ja histologia. Ylipäätään ihmiskehoon liittyvien uusien asioiden oppiminen.

Onko paljon opiskelijabileitä?

On:)

Tulevatko opiskelijat tasaisesti eri puolilta Suomea vai onko paljon ihmisiä esim sieltäpäin?

Oma karkea arvioni on, että noin puolet opiskelijoista ovat täältä Oulusta ja loput tasaisesti eri puolilta Suomea.

Koetko ryhmäytymisen olleen helppoa?

Kyllä, ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta:)

Mietityttääkö ikinä miten viihtyisit yleisen puolella, vai tuntuuko valinta juuri oikealta?

Myönnän välillä leikkiväni sillä ajatuksella, mutta kyllä se hammas on se mun juttu:)

Mitkä ovat sun fiilikset virkamiesruotsista? Onko aivan pakkopullaa vai meneekö helposti?

Oulun hampaalla virkamiesruotsi tulee eteen vasta 4. vuonna, joten siitä en osaa sanoa. Omasta mielestäni virkamiesruotsi kuuluu käydä, vaikka ruotsi ei taivukaan omassa suussani helposti.

Miksi hamppi eikä yleinen?

Tähän olen vastannut aiemmassa postauksessa, johon linkki löytyy tästä.

Kuinka paljon hampaalla ja yleisellä on yhteisiä opintoja? 
Prekliininen (eli ekat 2 vuotta) mennään aikalailla samoilla kursseilla (ainoastaan muutama poikkeus). Hampaalla on esimerkiksi johdatus suun terveyteen ja hammasmorfologian kurssi, joita yleisellä ei ole. Vastaavasti meillä on ruotsia vasta 4. vuonna, kun yleisellä sitä on jo 1. vuonna.

Oulu

Millainen Oulu on opiskelijakaupunkina?

Ison kaupungin fiilis, ilman ruuhkia. Omasta mielestäni opiskelijat elävöittävät mukavasti Oulun katukuvaa ja kaupunki on ihanteellinen opiskelulle. Keskustassa hyviä kahviloita ja liikkeitä shoppailulle, todellä hyvät harrastusmahdollisuudet ja pyöräilykaupunki henkeen ja vereen.

Miltä alueelta Oulusta kannattaa lääkisopiskelijan etsiä asuntoa?

Omat henkilökohtaiset suositukset sijainnin kannalta ovat Keskusta, Raksila, Välkkylä ja Peltola. Muita lähellä lääkistä olevia alueita ovat Kaukovainio ja Höyhtyä (ja Karjasilta).

Miten joukkoliikenne Oulussa toimii vai onko kävely/pyöräily parempi vaihtoehto?

Parhaiten aikataulut saa Google Mapsin avulla (kunhan varaa itselleen +- 5 minuuttia lisää aikaa). Riippuen sijainnista busseja kulkee todella hyvin (esimerkiksi itse pääsen ainakin kuudella eri bussilla koululle). Oulu on kuitenkin enemmän pyöräilykaupunki ja pyörätiet ovat tasaisia ja huollettuja. Lääkiksen kampukselta menee keskustaan pyöräillä n. 10-15min, joten usein pyörä on parempi vaihtoehto.

Ovatko monet lääkisopiskelijat töissä opintojen ohella ja kuinka helposti Oulusta löytää osa-aikatöitä opiskelijalle?
En osaa sanoa tarkkaa jakaumaa, mutta kyllä opintojen ohella voi käydä osa-aikatöissä sabotoimatta opintomenestystä. Oulusta löytyy osa-aikaisia töitä, mutta valitettavasti hakijoita on paljon.

Lisää kysymyksiä saa laittaa kommenttikenttään:)

Vinkkini pääsykokeisiin osa 2/3: Jaksaminen

Vinkkisarjan toinen osa koskee jaksamista. Olit sitten aloittanut jo hyvissä ajoin tai vasta tekemässä suunnitelmaa, varmasti oma jaksaminen on jossain vaiheessa koetuksella. Aina ei laskut suju, joskus tulee nukuttua liian vähän ja jossain vaiheessa henkinen puoli on koetuksella. Aloitin viime vuonna lukemaan jo elokuussa, joten ennen pääsykoetta ehti tapahtua useampikin jaksamisen puutos. Tässä omat vinkkini, miten helpotin jaksamista:

Elämäntavat ovat a ja o
Tämä tuntuu itselle jo tosi itsestäänselvyydeltä, mutta tottahan se on, että hyvillä elämäntavoilla jaksaa paremmin. Syö säännöllisesti, nukkuu, liikkuu ja JUO VETTÄ. Varsinkin tuo viimeinen lisää omaa jaksamista ihan sata nolla. Myös nukkumista sain parannettua miettimällä kahdesta vaihtoehdosta: haluanko herätä pirteänä ja reippaana lukemaan vai onko esimerkiksi sarjan katsominen tärkeämpää. Oli paljon helpompi asettaa pääsykoe sarjojen katselun edelle. Niitä ehtii katsoa myöhemminkin.

Totuttele lukemiseen

Mikäli opiskelusta on pidempi tauko, haasteeksi voi käydä pitkäjänteisyys lukemisen kanssa. Itselleni 8h päivät olivat aluksi mahdottomuus, joten ensin piti mennä 5-6h tahdilla. Eikä tähän ollut syynä, etteikö lukeminen olisi kiinnostanut - aivot eivät vain ykinkertaisesti jaksaneet enempää tehokasta opiskelua. 

Helppo tapa rytmittää lukemista on esimerkiksi tomaattitimerin käyttö eli 25min opiskelua + 5min taukoa. Toinen tapa on tehdä viikkosuunnitelmaan lukutavoitteeksi 20h, sitten 25h jne. Nuo luvut eivät ole mikään absoluuttinen totuus, koska kaikki elämäntilanteet eivät istu tiettyihin lukutuntimääriin, mutta hoksaatte pointin. Aloita kevyesti ja kasvata lukumäärää sitten.

Älä suorita tehtäviä, vaan opi

Jos lukusuunnitelma laahaa, sortuu helposti tekemään tehtäviä tyylillä "pakko saada näin ja näin monta tehtyä". Pieni paine lukemiseen ei ole vaarallista, mutta jos tehtävistä ei jää mitään päähän suorittamisen vuoksi, kannattaa harkita tekemistä uudestaan. Saat paljon enemmän irti, kun keskityt ja teet huolella 5 tehtävää fysiikkaa, kuin jos teet 20 mietittämättä kertaakaan mitä teet. Minun hakukevät 2016 kompastui tähän. 2017 sama meinasti toistua, mutta hyväksyin etten ehdi tehdä kaikkia mahdollisia tehtäviä. Tein ehkä määrällisesti vähemmän, mutta kun tein kaikki tehtävät ajatuksella, oppimista tapahtui enemmän. Ts. laatu korvaa määrän.

Ota nokoset

Jos yöunet ovat jääneet vähemmälle tai lukeminen käy raskaaksi, ota 20 minuutin nokoset! Opiskelusta ei tule mitään, jos yrität väkisin pitää silmiä auki. 20 minuutin nopeilla nokosilla jaksamisessa tapahtuu niin iso ero, ettei nokostelu tunnu "lukuajan menettämiseltä". Minulle oli hyvin normaalia, että aloitin lukemisen jopa klo 7 ja klo 14 otin nopeat nokoset. Aina ei ehkä tule uni, mutta jo rauhoittuminen hetkeksi antaa lisävoimia lukemiseen vähentäen stressiä.

Löydä oma pakoreittisi

Välillä lukemiseen on vain pakko saada etäisyyttä. Jos opiskelu ei tahdo millään sujua, pieni etäisyys voi olla tarpeen. Oma kumppanini oli parempi mittari siinä, sillä hän kävi kanssani kävelyllä, jos näytti, etten pysty lukemaan. Hän siis oli minun pakoreittini pois kirjojen äärestä. Harrastus, perhe, ulkoilu, leipominen... kullakin meistä on oma tapamme unohtaa opiskelu hetkeksi.
Myös työt olivat minulle eräänlainen pakoreitti: kassalla kun ei voi alkaa pähkäilemään biologian rakenteita. Otin siis myös töissä ilon irti siitä, että "pakko olla lukematta".

Tuliko sinulle joku hyvä jaksamisvinkki mieleen? Jaa se ihmeessä!:)

Valmennuskeskus vs. Mafynetti2

Jos sinulla on lukusuunnitelma pääsykokeisiin vielä taysin auki, niin tässä hiukan kahden eri valmennuskurssin vertailua. Valmennuskeskukselta kävin kaksi kurssia: maaliskuussa ja marraskuussa alkaneet versiot. Mafynetti2 minulla oli viime vuoden käytössä. Oheiset suosittelut perustuvat yksin omiin kokemuksiini.

Muistutan, että valmennuskurssi ei ole mikään tae sisäänpääsystä, vaan työ on silti tehtävä itse. Valmennuskurssi voi toimia hyvänä tukena, jos meinaa olla vaikeuksia aikataulujen kanssa tai materiaalit vähissä. Valmennuskurssien tehtävät ovat pääasiassa samoja tehtäviä kuin lukiossa, mutta usein mietitty pääsykokeen näkökulmasta. Tällä meinaan, että monet valmennuskurssien soveltavat tehtävät ovat hyvin pääsykoetyyppisiä ja niistä saa ihan uudenlaista osaamista kuin pelkistä lukion kirjoista. Myös simuloidut pääsykokeet ovat hyvä tapa opetella koetaktiikkaa ja kartoittaa osaamista.

Lyhyesti, mitä tykkäsin Valmennuskeskuksen lääkiskursseista?
Toimii valmennuskurssina sellaiselle, joka tarvitsee vielä opetusta fykebi-asioissa ja/tai jolla ei ole mitään hajua pääsykokeesta. Meillä ainakin käytiin tunneilla tarkkaan vanhan valintakokeen monivalintoja ja opeteltiin vastaustekniikkaa (pyöristykset jne). Tehtäväkirjoissa oli myös hyvät ratkaisut välivaiheineen. Varsinkin lukion jälkeen pääsykoe on yksi suuri kysymysmerkki ja valmennuskeskuksen kurssin jälkeen koe tuntui paljon selkeämmältä.
Annan ison peukun myös sille, että materiaaliin kuului KOTI-kurssin opetusvideot. Jos omalla luennolla ei päässyt samalle aallonpituudelle luennoitsijan kanssa, samasta aiheesta löytyi video toisen luennoitsijan pitämänä. Tämä toimii myös niille, joilla esimerkiksi töiden takia estyy pääsy kurssikerralle.

Kenelle suosittelen Valmennuskeskuksen maaliskuun kurssia?
Minulle on ehkä jäänyt pieni trauma tästä kurssista. Oppitunteja oli 4-5h kerrallaan 5-6 iltaa viikossa lähes pääsykokeisiin asti. Tahti oli tosi hurja, jos yritti tehdä aina edelliseen luentoon liittyvät tehtävät ja kerrata tulevan luennon aiheen. Opiskelu jäi omalta osaltani todella pintaraapaisuksi, mutta sain tosi hyvän käsityksen kuinka paljon aukkoja omassa osaamisessani oli. Opettajat olivat Oulussa mielestäni hyvät fysiikassa ja kemiassa, mutta bilsanopesta en saanut juurikaan irti.
Kurssi sopii mielestäni sellaiselle, joka osaa sisäistää asiat hyvin nopealla tahdilla tai jolla on vain vähän aikaa lukea pääsykokeisiin, mutta pohjaosaaminen on vahva. Jos taskussa on vielä paljon opeteltavaa, marraskuun kurssi voisi sopia paremmin.

Kenelle suosittelen Valmennuskeskuksen marraskuun kurssia?
No tämä kurssi oli vähän rauhallisemmalla aikataululla eli ehdin tehdä kaikki tehtävät ja opiskella paremmin itsenäisesti. Muutoinhan tämä oli sisällöltään samankaltainen kuin maaliskuun kurssi. Suosittelen tätä marraskuun kurssia enemmän varsinkin sellaiselle, joka haluaa oppia asiat rauhassa ja tarvitsee vielä jonkun opettamaan lukion asoita.

Kenelle suosittelen Mafynettiä?
Mafynetti on mielestäni aika epeli itseopiskelumateriaali, sillä se osaa patistaa lukemaan. Kuulostaa vähän hassulta, mutta minua ainakin auttoi, että vaikeat tehtävät "pakotettiin" tekemään uudelleen. Tavoitekäyrän avulla oli helppo seurata omaa edistymistään ja pitää peppu penkissä. Tehtäviä oli paljon ja ne etenivät hyvin johdonmukaisesti.
Mafynetti sopii mielestäni sellaiselle, joka ei tarvitse erikseen opettamaan asioita juurta jaksaen, vaan lähinnä ison läjän hyviä tehtäviä. Teoriaa on juuri sopivasti palauttamaan asiat mieleen ainakin fysiikassa ja kemiassa, biologiassa ehkä tarvitsee lukiokirjat kaveriksi.

Loppuun vielä pientä vertailua pelkistä tehtävämateriaaleista:

- Mafynetissä paljon paremmat biolgian tehtävät (jotka tuli myös tehtyä, toisin kuin vk:ssa)
- Mafynetissä laajempi kirjo eritasoisia tehtäviä, vk oli täynnä lähinnä rutiinia luovia tehtäviä

- VK:lla oma kirja soveltavista tehtävistä, jotka itse olen kokenut hyödyllisiksi kemiassa ja fysiikassa. Tehtävien avulla pääsykokeessa muotoillut tehtävänannot valkenivat paremmin.

- VK:lla oli oma kirja vanhoille valintakokeille vastauksineen. Mafynetissä kokeet piti katsoa itse netistä.
- Molemmista materiaaleista saat ihan varmasti hyvän laskurutiinin ja osaamistason, mutta tavoitekäyrän ja kertaustoiminnon takia Mafy vie voiton minun mielestäni:)

Vinkkini pääsykokeisiin osa 1/3: Opiskelu

Yritin aluksi tehdä yhden postauksen omista päätekijöistä, jotka auttoivat pääsyokoeisiin. Listasta tuli kuitenkin niin pitkä, että kokosin vinkit aihealueittain: opiskelu, jaksaminen ja motivaatio. Tässä siis tämän kolmiosaisen vinkkisarjan ensimmäinen osa: Opiskelu.

Jokainen meistä on erilainen oppija, joten vinkeistä osa voi sopia sinulle ja osa ei. Opiskelutyylin löytäminen ei ollut itselleni helppoa ja löytyi vasta lukion jälkeen. Edelleen siinä on kehitettävää, mutta onneksi pääsykoeajoista jotain jäi käteen!

1. Tee niitä biologian tehtäviä

Olen aina tykännyt bilsasta ja muistiinpanojen tekemisestä. On ihanaa visualisoida muistiinpanoista omannäköiset. Parina ensimmäisenä välivuotena opiskelin muistiinpanoja kirjoittamalla ja tehtävät tulivat vain valmennuskurssin harjoituskokeista. VIRHE! Muistiinpanot auttoivat kaiken tiedon ymmärtämisessä joo, mutta itse kokeessa määritelmien kirjoittaminen oli haastavaa. En osanut vastata tarpeeksi tarkasti ja oikeilla termeillä. Tein viime vuonna ensimmäistä kertaa bilsan tehtäviä ja kummasti kaikki määritelmät jäivät sanatarkasti päähän.

2. Fysiikassa ja kemiassa laske mahdollisimman paljon

Mikäli sikäli tänäkin vuonna on käytössä nelilaskin, älä kiirehdi sen käytössä. Keskity luomaan laskurutiini ihan funktiolaskimella, jolloin saat paljon enemmän tehtyä tehtäviä. Aikaa ei mene näpyttelyyn, vaan rutiinin luomiseen. Itse otin vasta huhtikuun puolella nelilaskimen kokopäiväiseen käyttöön, jolloin laskurutiinini oli jo hyvin pitkällä. Silloin ei tarvinnut opetella kuin muutamat kikkailut ja hyvä laskuosaaminen oli taattu.

3. Tee itse monivalintoja (mielellään jonkun kanssa)

Me tehtiin lukupiirissä niin, että jokaisella oli oma aihealue (tyyliin yhdellä maksa, yhdellä ruoansulatus jne.) josta teki muille monivalintoja. Monivalintoja läpikäymällä oppi tosi hyvin pikkutarkkojakin juttuja ja porukassa voitiin keskustella väittämistä. Pääsykokeen monivalinnoissa yksinkertaisenkin asian saattaa kyseenalaistaa, joten niitä tekemällä oppii varmemmaksi vastaajaksi.

4. Oma kertauspaketti

Vähän ennen pääsykoetta minulla ainakin iski pieni paniikki kertauksen kanssa. Halusin saada kursseittain käytävän helpon kertaussetin teorioiden mieleenpalauttamiseen. Toteutin tämän niin, että minulla oli koneella word-tiedosto, johon pitkin vuotta kirjoitin materiaalien ja pääsykokeiden monivalintoja aihealuteittain ja vastauksineen. Aina, kun jossain yhteydessä tuli eteen monivalinta, kävin kirjoittamassa sen koneelle. Muutaman monivalinnan kirjoittaminen kerrallaan ei vienyt kauaa aikaa ja sain koottua tehtäviä monesta eri lähteestä. Pari viikkoa ennen pääsykoetta minulla oli hyvä läjä jokaiseen kurssiin liittyviä kertaussettejä tehtäväksi ja niiden avulla pystyin nopeasti palauttamaan teoriat mieleen ennen pääsykoetta. Monivalintoihin tulleet tehtävät olivat lisäksi usein nopeita ja kevyitä tehdä, joten aivot eivät rasittuneet viimeisellä viikoilla liikaa.

Kertokaahan teidän parhaat opiskeluvinkit kommenttikenttään! Vaikka allekirjoittaneella pääsykoelukemiset ovat ohi, edessä on paljon uutta tietoa pureskeltavaksi:)

Mitkä fiilikset

Viimeiset päivät ovat kyllä menneet tappavan hitaasti. Olen parhaimmillaan pysynyt puoli tuntia erossa älyvuodon, ylilaudan ja jodelin keskusteluista. Olin nukkunut tosi huonosti, joten tänään, tiistaina, heräsin klo 10. Unihiekkaa oli vielä silmissä, kun selasin keskutelupalstoja puhelimella. Ylilautaan oli trollattu Oulun tulosten tulleen ja kävin katsomassa opintopolusta tuloksia klo 10:10. Okei, homma vielä kesken.

Ei mennyt kuin kymmenen minuuttia ja keskustelupalstalle tuli taas, että tulokset Ouluun ovat tulleet. Olin jo laittanut pannun kuumenemaan ja avasin tietokoneen. En edes osaa kuvitella sitä fiilistä, kun opintopolussa lukee "Opiskelupaikka myönnetty". Kävin nopeasti sammuttamassa lieden ja soitin miehelleni. Samalla onnenkyyneleet valahtivat ja reaktiostani ei olisi voinut heti arvata miten oli käynyt. Olin ihan varma, ettei pisteet riitä. Oikeasti. Isälle ja äidille oli pakko laittaa tekstari, koska en halunnut enempää itkukohtauksia:D

Tässä ei nyt tiedä miten päin olla. Toisaalta ei tahtoisi juhlia ollenkaan ja olla mahdollisimman nöyränä, mutta toisalaalta tahtoisi hyppiä ja pomppia jalat rikki. Tyydyn näiden kahden kombinaatioon ja aion nähdä kavereita. Ehkä tämmöiset sekavat fiilikset ovat ihan okei.

Isot tsempit niille, jotka vielä tuloksiaan odottaa ja onnittelut kanssafukseille. Te, joilla luku-urakka on vasta alkamassa, tehkää ensi vuodesta the sisäänpääsyvuosi. Te pystytte siihen. Kaikki se työ on kuitenkin tän hetken arvoista.

Ilmiantakaahan itsennne ja kertokaa miten kävi. Myös mahdollisia toiveita otetaan vastaan:)

Mafynetti2 kokemuksia

Käsi ylös ne, jotka mun tavoin meinaavat olla räjähtämispisteessä odottaessa pääsykoetuloksia. Kauhea kuumotus on ehkä pahimmillaan näin lähellä tulosten julkaisua. Palataanpa kuitenkin otsikon aiheeseen, eli omat kokemukseni Mafynetistä:

Perustiedot Mafynetistä löytyvät täältä. Tilasin siis tuon Mafynetti2 - lääketiede itseopiskelumateriaalin. Materiaaliin kuului Lenovon tabletti, johon Mafynetti oli valmiiksi asennettuna. Täytyi vain alkaa tekemään tehtäviä järjestyksessä.

Paras ominaisuus Mafyssa oli, että joka tehtävän jälkeen piti laittaa osasiko tehtävät ja jos ei, tehtävä tuli tehdä uudestaan parin päivän päästä. Pahimmillaan laskin jonkin fysiikan laskun 6 kertaa ennen kuin se meni ilman apukeinoja oikein, mutta tieto jäi päähän.

Omaa edistymistä pystyi seuraamaan tavoitekäyrän avulla, jossa suora viiva kuvaa tavoitetta ja punainen omaa edistymistä. Kuten omista käyristäni huomaa, aluksi ne etenivät hitaasti ja loppua kohden harppauksin. Osasyynä se, että tehtäviä aloittaessa teorioita piti vielä kerrata ja loppupuolella vahvistettiin laskurutiinia, jolloin tehtävien teko oli omalla kohdallani nopeampaa.

Aloin tekemään kemian ja fysiikan tehtäviä tammikuun puolessa välissä, mutta biologian tehtäviä vähän myöhemmin. Biologian ehdin tekemään kokonaan, mutta fysiikan ja kemian tehtävät olisin saanut aloittaa jo syksyllä.

Mafynettiin kuului myös opiskeluun liittyvä kokonaisuus, josta löytyi hyviä vinkkejä opiskelutekniikan kehittämiseen. 

Biologia

Ehkä parhaat biologian tehtävät joihin olen törmännyt. Tein syksyllä kattavat muistiinpanot käyttäen laajasti eri lukion kirjasarjoja ja mielestäni Mafynetti oli koonnut todella hyvän paketin tehtäviä koko oppimäärästä. Mitään aihetta ei jätetty käymättä ja monivalintoja oli hyvin tehtävien seassa. Lisäksi oli kertaavia monivalintoja solu- ja ihmisbilsasta, joista ainakin itselleni oli todella paljon hyötyä. Antaisin arvosanaksi 4,5/5. Viimeisen puolikkaan olisin antanut, jos myös muista kursseista olisi ollut noita lisämonivalintoja.

Kemia

Kemiassa en ehtinyt tekemään ihan kaikkia lisätehtäviä ja tavoitetehtäviä, mutta perustehtävät kerkesin kaikki tekemään. Mielestäni ne antoivat todella vahvan osaamisen myös sellaiselle, jolle kemia on paikoitellen haastavaakin. Monivalinnoissa tuli tosi hyvin teoriaa ja tehtävien jako aiheittain oli todella johdonmukainen. Arvosanaksi annan 4/5, mutta jos olisin ehtinyt paneutumaan haastaviin tehtäviin, 5/5 olisi varmaan lähempänä todellisuutta.

Fysiikka

Fysiikassa mielipiteeni hiukan vaihtelevat. Tehtävät on koottu mielestäni todella johdonmukaisesti. Vaikka tehtäviä ei olisi paljonkaan aiheesta, ne palauttavat teorian tosi hyvin mieleen. Kaikki uusi tieto rakentui vanhan päälle. Monivalinnoista myös plussaa, varsinkin perustelut vastauksiin olivat todella mukava lisä.

Olisin kaivannut samanlaista kertauspakettia kuin kemiassa, jossa kertaustehtävät oli koottu aiheittain. Nyt ne olivat sekaisin, joten kertaaminen tuntui hiukan haparoivalta. Fysiikassa jäin pahasti tehtävien kanssa aikataulusta jälkeen, mutta siitä en voi ohjelmaa syyttää. Katsoin tekemättä jääneitä tehtäväosioita ja voi hitsit miten hyviä tehtäviä sielläkin olisi ollut (terveisin toisen vuoden 'fyysikko').

Jos olisin kaikki tehtävät ehtinyt tekemään, aivan varmasti antaisin arvosanaksi 5-/5. Miinus tulee siitä, että monia vakioita joutui hakemaan MAOLista ja aina ei ollut kerrottu, että milloin taulukkokirjaa tarvitsi. Itse kuitenkin lähden lähtökohtaisesti tekemään tehtävät ilman MAOLia ja vakiot katson vanhoista lääkiksen kaavakokoelmista.

Harjoituskokeet

Itseopiskelumatskuihin kuului 8 kappaletta harjoituskokeita, joissa laskinuudistuskin oli huomioitu. Pyrin tekemään kaikki kokeet Mafynetin lääkiskurssien aikataulussa. Tein kokeita ainoastaan 5, koska olin perustehtävissä jäljessä ja halusin panostaa niihin. Itselleni kun ei kuitenkaan pääsykoetilanne ollut uusi ja joka kerta olen tehtävät ehtinyt tekemään. Sain myös niistä viidestä tekemästäni harjoituskokeesta hyvän kattauksen, missä huolimattomuusvirheeni tapahtuvat.

Kokeet vastasivat hyvin normaaleja pääsykokeita. Ensimmäistä kertaa pääsykokeeseen menevälle hyvä ensikäsitys kokeesta. Itsenäisesti opiskelevana jouduin tarkistamaan kokeet itse, mutta ohjeet tarkistamiseen olivat todella hyvät. Kun itse tarkisti kokeet melkein heti, löysi heti omat huolimattomuusvirheet, joihin pystyi kiinnittämään huomiota. Voisi jopa sanoa itsetarkasamisen olevan parempi tapa oppia, kuin tarkistajan kommenttien odottaminen.

Summa summarum: ehkä paras valmennusmateriaali johon olen törmännyt. Suolaisesta hinnastaan huolimatta (745e)  joka sentin arvoinen. Sopii mielestäni sekä useampaan kertaan hakeneelle, kuin ensikertalaisellekin. Tehtäviä on paljon ja niiden kanssa riittää tekemistä aloitti lukemiset sitten syksyllä tai keväällä.

Jos jäi kysyttävää, pistähän alas kommenttia. Myös muiden mielipiteet ohjelmasta ovat erittäin tervetulleita. Mukavaa (tai ainakin vähemmän tuskaisaa) tulosten odottelua!