Fuksivuosi: helmikuu

Helmikuu: kolme spesiaaliviikkoa, yksi tentti ja kaksi viikkoa luentoja

Helmikuu vaihtui esseen kirjoittamisen etäviikon aikana. Helmikuussa meillä oli siis kolme viikkoa, joista yksi oli etiikan esseen etäviikko (lue: lomaa), toinen tieto ja tutkimus (ehkä tuttavallisemmin ATK) viikko ja kolmas labraviikko. Tieto ja tutkimus-viikolla olivat myös ensimmäiset poikkarit ja vihdoin pääsi ulkoiluttamaan haalareita!
Nuo kolme viikkoa menivät suhteellisen nopeasti, mutta toivat mukavasti piristystä opiskeluun. Varsinkin labraviikko oli itselleni mieluisa. Päästiin mm. tutkimaan onko sikiöllä AGU-tautia ja leikkimään elektroforeesilla. Paino sanalla leikkiä, koska assarithan olivat tehneet suurimman työn valmistaessaan meille kaiken valmiiksi ja saivat opastaa meitä melkein jokaisessa vaiheessa.

Heti noiden kolmen viikon jälkeen maanantaille (19.2) oli laitettu genomilääketieteen tentti. Kuten kerroinkin tässä postauksessa, en ehtinyt labraviikolta lukemaan juurikaan tenttiin, joten opiskelin kurssin asiat viikonlopun aikana. Kyseessä oli vain 2op:n eli todella pieni kurssi, joten opiskeltava määrä ei ollut mitenkään mahdoton viikonloppupurtava.

Tentin jälkeen meillä jatkuikin taas biokemia. Kun tähän mennessä oltiin opiskeltu perusasioita, nyt siirryttiin aineenvaihduntaan. Toisin sanoen alettiin käymään kaikkia aineenvaihduntareaktioita glykolyysistä lähtien. Luentoja aineenvaihdunnasta olivat vain nämä viimeiset kaksi viikkoa helmikuusta ja seuraavaksi hiihtoloman jälkeen onkin sitten seuraava biokemian välitentti. Minusta on mukavaa vaihtelua, kun ei ole monia tentittäviä kursseja päällekkäin, vaan mennään yksi kurssi kerrallaan. Toki maaliskuussa mukaan tulee myös muita kursseja, mutta niistä sitten myöhemmin lisää:)

YouTube vinkkejä opiskelun piristykseksi

Joskus opiskeluun on kiva hakea inspiraatiota ja motivaatiota. Katson monesti aamupalan aikana jonkin YouTube videon motivoidakseni itseäni aukaisemaan luentodiat. Varsinkin maanantaiaamuisin ja perjantaisin on haastavinta tarttua opiskeluun. Lyhyen videon katselu taas motivoi kivasti tarttumaan muistiinpanovälineihin. Yleensä tarvitsen vain pienen alku"motin" ja sitten opiskelu lähtee taas sujumaan luontevasti. Tässä muutama käyttäjä, joiden videoista olen ammentanut positiivisia fiiliksiä opiskeluun:

WaysToStudy

Oikeustiedettä opiskeleva tyttö, joka jakaa mielestäni tosi kivoja opiskelurutiineihin liittyviä videoita. Varsinkin kun kyseessä on jo yliopistossa oleva henkilö, joka tietää miten suhtautua laajaan määrään tietoa.

StudywithJess

Jessica jakaa ihan valtavan määrän iloista energiaa ja inspiraatiota opiskeluun. Hän on jopa kirjoittanut kirjan "The High School Survival Guide", mutta itse olen seurannut lähinnä hänen videoitaan.

Studytee

Studytee tekee todella kauniita muistiinpanoja, jotka saivat minutkin tutustumaan hänen kanavaansa. Häneltä löytyykin hyvin paljon viedoita muistiinpanoihin liittyen.

Inspiroivaa maanantaita ja jakakaa toki lisää käyttäjiä kommenttiboksiin!

Kuinka valmistaudun tenttiin (flashcardit, mind map)

Silloin kun luin pääsykokeeseen, harjoittelu tapahtui nimenomaan Mafynetin tehtävien avulla. Luonnollisesti yliopistossa ei tällaista tehtäväpakettia ole, eli tenttiin harjoittelu on oman luovuuden varassa. Viime syksynä otin käyttöön Quizletin ja flashcardien käytön osaksi opiskelua. Anatomiassa se olikin helppoa, kun oli vain rakenteiden nimeämistä. Biokemian kurssilla meillä taas on laajempi aineisto, eikä ulkoaopettelu riitä. Tärkein merkitsevä tekijä on, kuinka paljon aikaa minulla on käytössä. Edelleen haen niitä itselleni parhaita tapoja opiskella, mutta tällä hetkellä mennään näillä rutiineilla.

Kurssin aikana käyn luennoilla, teen luentodioihin omia havaintoja ja luennon jälkeen kirjoittelen aiheesta omat muistiinpanot. Tarkempi kuvaus muistiinpanoistani löytyy tästä postauksesta.

Vajaa viikko ennen tenttiä rupean käymään uudestaan läpi muistiinpanojani ja teen flashcardeja quizletiin. Flashcardit ovat joko termien selittämistä tai itse keksittyjä oikein/väärinväittämiä. Osa kysymyksistä löytyy esimerkiksi luentodioihin laitetuista kertauskysymyksistä. Mahdolliset vanhat tenttikysymyksetkin kirjoitan korteiksi.

Samaan aikaan otan eteeni tyhjän paperin, johon rupean luonnostelemaan mind mappia. Keskelle tulee pääotsikko ja ympärille väliotsikot. Flashcardeja kirjoittaessani merkitsen kunkin väliotsikon kohdalle sen avainkäsitteitä ja -sanoja. Näin voin myöhemmin flashcardeilla harjoitellessani vilkaista nopeasti mihin osa-alueeseen mikäkin termi liittyi. Jos jää aikaa, teen mind mapeista vielä tietokoneelle omat versiot. Valmiita ohjelmia löytyy pilvin pimein, varsinkin jos googlettaa hakusanoin "mind map generator".

Pari päivää ennen tenttiä pidämme yleensä tyttöjen kanssa lukupiirin, jossa käymme tenttialueen läpi. Viimeksi teimme niin, että kävimme läpi meikäläisen tekemät flashcardit, joihin vastattiin vuorotellen. Parasta porukalla tekemisessä on, että yleensä tulee ilmi mitä hauskimpia muistisääntöjä. Vastaavasti kaverit osaavat usein selittää, jos jokin asia on jäänyt mietityttämään.

Tämä rutiini toki vaihtelee kurssista ja tentistä riippuen. Genomilääketieteen tenttiin en ehtinyt millään aloittamaan ajoissa (saati kirjoittamaan kaikkia muistiinpanoja), joten pari päivää ennen tenttiä selasin luentodioja ja piirsin aiheesta mind mapit, enkä tehnyt quizleteja. Yritin kyllä alkaa tekemään quizletiin flashcardeja, mutta totesin, ettei aika riitä.
Kun olin tehnyt vaikka aiheesta 1 mind mapin, pidin pienen tauon ja tein saman aiheelle 2. Kun aihe 2 oli valmis, katsoin aiheen 1 luentodiojen kertauskysymykset ja yritin vastata wordille omin sanoin kysymyksiin. Sen jälkeen tarkistin vastaukset ja tein punaisella fontilla lisäyksiä. Sitten aihe 3 mind mapit, jonka jälkeen aiheen 2 kertauskysymykset jne...Tällä kertaa ei myöskään pidetty lukupiiriä, joten tenttiin menin kokonaan oman opiskelun varassa.

Pakko sanoa, etten todellakaan ole mikään 5 keskiarvon (tosiaan yliopistossa kurssit arvostellaan 1-5) oppilas, mutta pyrin silti parantamaan tenttituloksia. Jos jollakin on mitä oivimpia tenttirutiineja tai taikoja 5 arvosanoille, vinkkejä otetaan vastaan:)

Älkää myöskään huoliko, tiedän ettei tenttiarvosana kerro koko totuutta osaamisesta tai siitä millainen ihminen olen:) Elämässä on paljon muutakin murehdittavaa ja uusinnat on aina keksitty:D

Oulu opiskelukaupunkina - kavereiden suusta 3

Kavereiden suusta 1

Kavereiden suusta 2

Ikä ja mistäpäin Suomea tulet? 

20- vuotias, kotoisin Mäntsälästä, eli Etelä-Suomesta noin 60 km päässä Helsingistä.

Miksi hait Ouluun (rehellisesti)? 

Olen opiskellut vuoden  bioteknologiaa lääkispreppausmielessä Tampereen yliopistolla, ennen kun pääsin hammaslääkikseen. Pidän Tampereesta kaupunkina todella paljon, joten jos Tampereella olisi hammaslääkis, olisin hakenut sinne. Mutta koska Tampereella on vain yleislääkis, oli pakko lähteä Tampereelta. Helsinkiä en pitänyt edes vaihtoehtona kalliiden vuokrien ja hintatason takia. Hyvin pian aloin pallotella Turun ja Oulun välillä, sillä Kuopio on myös monen tunnin päässä Etelä-Suomesta, kuten Oulu, ja kaipasin ''monipuolista'' opiskelijakaupunkia (Kuopiosta opiskelijakaupunkina en ollut juuri kehuja kuullut). Olin kuullut, että Oulu on todellinen opiskelijakaupunki, jossa on paljon opiskelijoita väkilukuun suhteutettuna, ja lisäksi Tampereen tavoin monipuolisesti eri tiedekuntia opiskelijatapahtumia virkistämässä. Lopulta valitsin Oulun, koska tänne oli helpompi päästä kuin Turkuun, joka taas houkutti läheisyytensä takia. Ouluun hakeminen, ja sitten muuttaminen, yllätti läheiseni, koska en ollut koskaan käynyt Oulussa ennen pääsykoetta.

Mikä Oulussa yllätti eniten, kun muutit tänne? 

Se, miten vahvasti täällä puhutaan murretta. Aluksi murre kuulosti todella oudolta, mutta nyt siihen alkaa olla jo tottunut. 

Monesti kuulee Oulun olevan todellinen pyöräilykaupunki, ja tämä pitää paikkansa. Bussit eivät kulje yhtä hyvin kuin Tampereella, jossa usean kilometrin matkat esim.bileisiin/ yliopistolle tuli kuljettua aina bussilla, kukaan ei edes ajatellut pyöräilevänsä. Talvipyöräilyä harrastetaan Tampereella huomattavasti vähemmän. Toki Tampereellakin opiskelijat pyöräilevät paljon, jotkut pitempiäkin matkoja päivittäin, mutta siellä lähes jokaisella on Nysse-kuukausikortti, joka on hintansa veroinen.

Mielipide Oulun (hammas)lääkiksestä?

Oulun hammaslääkis on Suomen paras hammaslääkis, ja täällä on hienot uudet klinikkatilat, joiden aulassa kelpaa opiskella kaverien kanssa jo fuksivuonna:)

Mitä mielestäsi muualta tulevan olisi hyvä tietää Oulusta etukäteen?

Oulussa tuulee paljon, ja monesti tuntuu, että tuulen suunta vaihtuu niin, että aina on vastatuuli. Ilman polkupyörää ei täällä pärjää, ja talvipyöräilyä turvaamaan kannattaa hankkia nastarenkaat pyörään. Tosin lääkikselle pääsee bussillakin, mutta helpoiten jos asuu keskustassa.

Mielestäni parhaita asuinalueita lääkisopiskelijalle ovat keskusta, Raksila, Etu- Lyötty, Intiö, Peltola, Värttö ja Sairaalanrinteen kiinteistöt, joista 6 ensimmäisessä on lyhyt pyöräilymatka lääkikselle ja keskustaan. 

Parasta Oulussa?

Oulussa opiskelijan on halpaa asua, monet asuvat jopa ihan ydinkeskustassa. Itse asun suuressa uudehkossa yksiössä, jossa on sauna, lasitettu parveke, tiskikone, ja etäisyyttä keskustaan vain noin kilometri. Vuokra on 580 e/kk, mutta yksityismarkkinoiden halvimmat yksiöt saattavat olla vain reilu 300 e/kk. PSOASilla asuminen on myös erittäin edullista. Kulkuyhteydet Etelä-Suomeen ovat hyvät ja keskusta on sopivan kokoinen.

Terveiset vuoden 2018 Oulun (hammas)fukseille:

Ouluun hakeminen on erittäin hyvä päätös, vaikka olisitkin kaukaa etelästä:) Tsemppiä pääsykoepänttäykseen, jos tarpeeksi ahkeroit, niin tämän kevään ankara opiskelu palkitaan syksyllä alkavalla mahtavalla opiskelijaelämällä:)

Paras vinkki pääsykokeeseen:

Etsi sinulle parhaiten sopiva opiskelutyyli, äläkä opiskele liikaa, jotta opiskelu pysyy tehokkaana. Itselläni toimii hyvin asioita havainnollistavien kuvien piirtäminen ja "rautalangasta ja" muistiinpanojen käsin kirjoittaminen. Nelilaskinta ei kannata liikaa murehtia, sillä tänä keväänä voi harjoitella viime kevään nelilaskin-pääsykokeen avulla, toisin kuin me viime keväänä hakeneet, jotka emme tienneet kunnolla, millaista on tulossa.

Tee kuitenkin pääsykokeesta tämänhetkinen pääprojektisi, ja karsi päiväjärjestyksestä asioita, jotta ehdit lukea tarpeeksi. Luota itseesi, äläkä vertaile itseäsi liikaa muihin hakijoihin.

Kuinka teen muistiinpanoni

Minulle muistiinpanojen tekeminen varsinkin biologiassa oli merkittävä osa pääsykoelukemista. Olen visuaalinen oppija ja erilaisten värien käyttö muistiinpanoissa näkyy hyvin vahvasti.

Meikäläisen muistiinpanorutiini:

1. Jäsentely. Oppikirjojen kohdalla tämä tarkoittaa sisällysluettelon selaamista ja kappaleiden väliotsikoita. Biologiassa vertailin kahta eri kirjasarjaa ja opintosuunitelmaa luodakseni mahdollisimman johdonmukaisen jäsentelyn.
Luentodioissa jäsentely ei ole välttämättä yhtä selkeä, mutta yritän kuitenkin keksiä mielessäni oman jäsentelyn diojen otsikoista.
Jäsennellyt asiat kokoan omaksi sisällysluetteloksi vihkon ensimmäiselle sivulle, josta on helppo vilkaista, missä järjestyksessä mikäkin asia on.

2. Värikoodit. Yleensä merkitsen sisällysluetteloon myös ns. korostusvärin. Esimerkiksi kudokset kirjoitin ruskealla ja jos kirjoitin jostakin elimestä omalla värillään, kudoksiin liittyvät asiat tulivat sinnekin ruskealla.
Toinen esimerkki värikoodaamisestani on parhaillaan pyörivä biokemian kurssi: meillä on paljon tautiesimerkkejä, jotka korostan punaisella - näin minun on helppo löytää pelkät taudit selatessani muistiinpanoja.

3. Luennot: Luennoilla olen pyrkinyt viime aikoina kirjoittamaan muistiinpanot suoraan luentodioihin ja tekeväni lyhyehköt muistiinpanot luennon jälkeen. Luennoitsijat etenevät usein sellaisella tahdilla, etten millään ehtisi kirjoittaa sekä luentodioja että opettajan kertomia huomioita. Myös esimerkiksi uudet termit on nopea hakea koneelta ja kirjoittaa suoraan luentodioihin, jolloin muistiinpanoja tehdessä ei tarvitse käyttää liikaa aikaa termien avaamiseen. Luennon seuraaminen antaa myös usein hyvän kokonaiskuvan opetetusta aiheesta ja luennoitsijat usein kertovatkin, mitkä asiat on hyvä osata ja mitkä voi jättää vähemmälle opiskelulle. 
(Pääsykoe/lukio)kirjojen kohdalla tämä tarkoittaa aiheeseen liittyvien kappaleiden lukemista. Tätä tulee tehtyä harvemmin lääkiksessä, koska luennoilla käydään tosi kattavasti kaikki asiat. Jos minusta kuitenkin tuntuu, etten aivan ymmärtänyt kaikkia luennon asioita, saatan vilkaista vielä kurssikirjaa.

4. Itse muistiinpanojen kirjoittaminen. Nyt minulla on sekä jäsentely että jonkin näköinen haju kokonaiskuvasta ja oleellisista asioista. On aika ryhtyä kirjoittamaan. Yritän kirjoittaessa muistella Albert Einsteinin sanoja: Jos et osaa selittää asiaa isoäidillesi, et ymmärrä sitä itsekään. Yritän siis mahdollisimman paljon selittää itse ja keskittyä olennaisiin asioihin. Lisäksi käytän paljon omia lyhenteitä nopeuttamaan kirjoittamista (esim. mole = molekyyli, sk = sähkökenttä, ahappo/ah = aminohappo).
Inspiraatiota muistiinpanoihin löytyy jos etsii pinterestistä tai kuvahausta hakusanoin studyblr. Yksi oma lempparini on myös Sarah Clifford illustrations:)

Kullanarvoinen vinkki: Älä ole perfektionisti! Kukaan ei tule pääsykokeessa kysymään kuinka hienot muistiinpanosi ovat, joten älä myöskään käytä liikaa aikaa täydelliseen käsialaan tai rakenteeseen. Kunhan saat siitä selvää ja sitä pystyy lukemaan jälkeenpäinkin. Okei, itsekin tykkään tehdä hienot muistiinpanot, mutta sen vuoksi varasinkin niille koko syksyn käyttöön. Muistiinpanoihin saa kulumaan moninkertaisesti aikaa, jos haluaa kuumeisesti kirjoittaa jokaisen yksityiskohdan. Jos itse huomaan jääväni auttamatta jälkeen muistiinpanoissa, teen ne vain vaikeimmista asioista. On tärkeä ymmärtää, että mikäli aika ei tahdo riittää muistiinpanojen kirjoittamiseen, jätä se suosiolla väliin ja keskity mieluummin tehtäviin. Minulle muistiinpanot ovat keino hahmottaa kokonaiskuva, mutta itse oppiminen tapahtuu vasta, kun lähden testaamaan opittuja asioita tehtävillä/flashcardeilla.

Fuksivuosi: tammikuu

Uusi vuosi ja uudet kurssit. Koulu alkoi 8.1. parilla infoluennolla ja ensimmäisellä biokemian luennolla. Biokemian lisäksi tammikuussa alkoi myös genomilääketieteen kurssi.

Uusien kurssien myötä olen joutunut muuttamaan opiskelurutiinini melkein kokonaan. Viime syksynä käytin anatomiassa paljon vaivaa muistiinpanoihin, jotka eivät osoittautuneetkaan kovin hyödyllisiksi tenttien kannalta. Uusista lukurutiineista on tulossa helmikuun aikana postauksia, joten niistä ei nyt sen enempää. Toivotaan, että tällä kertaa työ ei ole mennyt hukkaan.

Tammikuun kohokohtana ovat olleet haalarit! VIHDOIN! Kastajaiset pidetään vasta nyt helmikuussa, mutta malttamattomana olin jo ehtinyt ompelemaan merkin jos toisenkin näin etupeltoon (ennen kastajaisia ei saisi ommella merkkejä, mutta informaatio tuli vasta, kun vahinko oli jo tapahtunut). Merkkejä on ollut mukava ommella samalla, kun seuraa luentoa etänä.

Tammikuuhun kuului perus opiskeluun palauttelua, yksi välitentti ja kandin avustaminen. Avustaminen on kyllä todella mukavaa opiskelun ohessa. On todella mukavaa ajatella, että muutaman vuoden jälkeen itsekin pääsee potilastöihin.