Huono viikko 14

Viikko lähti liikkeelle sellaisella päivällä, kun opiskelusta ei tullut yhtään mitään. Pääsykoestressi pääsi valloilleen, mutta onneksi avomiehen tsempit saivat seuraavana päivänä yrittämään täysillä. Koko loppu viikko menikin sitten paremmin, mutta perjantain harjoituskoe meni aivan penkin alle.

Ärsytti todella paljon, koska sain harjoituskokeesta vain 25% pisteistä ja tässä vaiheessa kaikista aiheista on kuitenkin tullut luettua. Huvinttavinta oli, että täyset pisteet tulivat kemian tehtävistä, vaikka aina olen pitänyt kemiaa heikkoutenani. Pitää pistää kunnon loppukiri biologian ja fysiikan osalta, mutta ainakin toistaiseksi peli ei ole menetetty!

Tuollaisen tekstin kirjoitin aikalailla vuosi sitten viikosta 14 eli juuri tänään alkavasta viikosta. Muistan todella elävästi sen tunteen, kun mikään ei tunnu onnistuvan, pääsykoe lähsetyy ja stressitaso on katossa. Älä säikähdä niitä tunteita, niitä tulee lähes kaikille. Anna niiden tunteiden tulla, olla hetken aikaa ja päästä sitten niistä irti. Keskity sitten siihen, mitä voit tehdä asialle. Jos paha päivä iskee ja tuntuu, ettei tunteilleen voi mitään, niin suosittelen kuuntelemaan tämän linkin videon. Kyseessä on psykoterapeutti ja työterveyspsykologi Arto Pietikäisen tekemä harjoitus, jonka avulla meikäläinen on ainakin saanut pahimmat stressiaallot rauhoittumaan.

Tsemppiä ihan hurjasti! Koeta jaksaa vielä hetki!

YouTube vinkkejä opiskelun piristykseksi

Joskus opiskeluun on kiva hakea inspiraatiota ja motivaatiota. Katson monesti aamupalan aikana jonkin YouTube videon motivoidakseni itseäni aukaisemaan luentodiat. Varsinkin maanantaiaamuisin ja perjantaisin on haastavinta tarttua opiskeluun. Lyhyen videon katselu taas motivoi kivasti tarttumaan muistiinpanovälineihin. Yleensä tarvitsen vain pienen alku"motin" ja sitten opiskelu lähtee taas sujumaan luontevasti. Tässä muutama käyttäjä, joiden videoista olen ammentanut positiivisia fiiliksiä opiskeluun:

WaysToStudy

Oikeustiedettä opiskeleva tyttö, joka jakaa mielestäni tosi kivoja opiskelurutiineihin liittyviä videoita. Varsinkin kun kyseessä on jo yliopistossa oleva henkilö, joka tietää miten suhtautua laajaan määrään tietoa.

StudywithJess

Jessica jakaa ihan valtavan määrän iloista energiaa ja inspiraatiota opiskeluun. Hän on jopa kirjoittanut kirjan "The High School Survival Guide", mutta itse olen seurannut lähinnä hänen videoitaan.

Studytee

Studytee tekee todella kauniita muistiinpanoja, jotka saivat minutkin tutustumaan hänen kanavaansa. Häneltä löytyykin hyvin paljon viedoita muistiinpanoihin liittyen.

Inspiroivaa maanantaita ja jakakaa toki lisää käyttäjiä kommenttiboksiin!

Vinkkini pääsykokeisiin osa 3/3: Motivaatio

Vinkkini pääsykokeisiin osa 1/3: Opiskelu

Vinkkini pääsykokeiisin osa 2/3: Jaksaminen

Asenne: lopussa kiitos seisoo

Pääsykokeen laittaminen koko kevään ajan ykköseksi ei ole mikään itsestäänselvyys. Monilla on harrastuksia, työt, koulu jne. On itsestä kiinni, minkä kokee olevan tärkeintä. Omalla kohdallani jos meinasin jäädä jälkeen lukemisesta, minulle oli toisenarvoista ehdinkö vaikka salille tai näkemään kavereita. Sali ei lähde kävelemään sillä aikaa, kun lukee pääsykokeisiin, mutta pääsykoe on vain kerran vuodessa. Kavereista lisää seuraavassa kohdassa. Myöskin juhliminen jäi minimiin, koska ne harvat vapaapäivät, jolloin minulla ei ollut töitä/pääsykoelukemista, halusin käyttää muuhun kuin krapulassa makaamiseen. Pääsykokeeseen lukeminen ei ole pysyvä, vaan väliaikainen tila ja se kannattaa panostaa.

Tukipilarit

Perhe, kaverit, poikaystävät, kanssaopiskelijat. Lähipiirini on muokkautunut hakukertojen kasvatessa, mutta parempaan suuntaan. Olen erittäin kiitollinen ihanista ystävistäni, jotka ymmärsivät, etten ehdi välttämättä näkemään usein. Toki tämä on täysin henkilökohtaista kuinka usein kavereita ehtii näkemään, mutta omalla kohdallani jouduin minimoimaan muiden näkemisen keskittyäkseni kunnolla. Jos olisin nähnyt kavereita velvollisuudentunteesta, en olisi nauttinut seurasta vaan miettinyt jatkuvasti "oikeasti pitäisi olla lukemassa". Tämä pätee myös kumppaniin. Oma kumppanini jaksoi minua myös niinä päivinä, kun olin oikea stressihirviö tai kun itkin hysteerisenä. Joinakin päivinä hän saattoi itse opiskella omia juttujaan, jotta se kannustaisi minuakin jatkamaan lukemista. 

HUOM! On tärkeää ymmärtää, ettei kavereiden/kumppanin kärsivällisyys ole itsestäänselvyys - muistathan siis kertoa, kuinka tärkeää sinulle on, että he tukevat sinua:)

Blogit ja varsinkin selviytymistarinat

Kaikki mahdolliset mielikuvaharjoittelut helpottavat jaksamaan. Minua tsemppasivat varsinkin muiden "tältä se tuntuu, kun pääsee kouluun"-postaukset tai kertomukset lääkiksestä. Toimivia keinoja ovat myös itsensä kuvittelu burana-haalareissa tai itse ammatissa. Lisäksi lääkiksessä pääsee lukemaan muutakin kuin lukiokirjoja - mietippä, miten siistiä!

Vinkkini pääsykokeisiin osa 2/3: Jaksaminen

Vinkkisarjan toinen osa koskee jaksamista. Olit sitten aloittanut jo hyvissä ajoin tai vasta tekemässä suunnitelmaa, varmasti oma jaksaminen on jossain vaiheessa koetuksella. Aina ei laskut suju, joskus tulee nukuttua liian vähän ja jossain vaiheessa henkinen puoli on koetuksella. Aloitin viime vuonna lukemaan jo elokuussa, joten ennen pääsykoetta ehti tapahtua useampikin jaksamisen puutos. Tässä omat vinkkini, miten helpotin jaksamista:

Elämäntavat ovat a ja o
Tämä tuntuu itselle jo tosi itsestäänselvyydeltä, mutta tottahan se on, että hyvillä elämäntavoilla jaksaa paremmin. Syö säännöllisesti, nukkuu, liikkuu ja JUO VETTÄ. Varsinkin tuo viimeinen lisää omaa jaksamista ihan sata nolla. Myös nukkumista sain parannettua miettimällä kahdesta vaihtoehdosta: haluanko herätä pirteänä ja reippaana lukemaan vai onko esimerkiksi sarjan katsominen tärkeämpää. Oli paljon helpompi asettaa pääsykoe sarjojen katselun edelle. Niitä ehtii katsoa myöhemminkin.

Totuttele lukemiseen

Mikäli opiskelusta on pidempi tauko, haasteeksi voi käydä pitkäjänteisyys lukemisen kanssa. Itselleni 8h päivät olivat aluksi mahdottomuus, joten ensin piti mennä 5-6h tahdilla. Eikä tähän ollut syynä, etteikö lukeminen olisi kiinnostanut - aivot eivät vain ykinkertaisesti jaksaneet enempää tehokasta opiskelua. 

Helppo tapa rytmittää lukemista on esimerkiksi tomaattitimerin käyttö eli 25min opiskelua + 5min taukoa. Toinen tapa on tehdä viikkosuunnitelmaan lukutavoitteeksi 20h, sitten 25h jne. Nuo luvut eivät ole mikään absoluuttinen totuus, koska kaikki elämäntilanteet eivät istu tiettyihin lukutuntimääriin, mutta hoksaatte pointin. Aloita kevyesti ja kasvata lukumäärää sitten.

Älä suorita tehtäviä, vaan opi

Jos lukusuunnitelma laahaa, sortuu helposti tekemään tehtäviä tyylillä "pakko saada näin ja näin monta tehtyä". Pieni paine lukemiseen ei ole vaarallista, mutta jos tehtävistä ei jää mitään päähän suorittamisen vuoksi, kannattaa harkita tekemistä uudestaan. Saat paljon enemmän irti, kun keskityt ja teet huolella 5 tehtävää fysiikkaa, kuin jos teet 20 mietittämättä kertaakaan mitä teet. Minun hakukevät 2016 kompastui tähän. 2017 sama meinasti toistua, mutta hyväksyin etten ehdi tehdä kaikkia mahdollisia tehtäviä. Tein ehkä määrällisesti vähemmän, mutta kun tein kaikki tehtävät ajatuksella, oppimista tapahtui enemmän. Ts. laatu korvaa määrän.

Ota nokoset

Jos yöunet ovat jääneet vähemmälle tai lukeminen käy raskaaksi, ota 20 minuutin nokoset! Opiskelusta ei tule mitään, jos yrität väkisin pitää silmiä auki. 20 minuutin nopeilla nokosilla jaksamisessa tapahtuu niin iso ero, ettei nokostelu tunnu "lukuajan menettämiseltä". Minulle oli hyvin normaalia, että aloitin lukemisen jopa klo 7 ja klo 14 otin nopeat nokoset. Aina ei ehkä tule uni, mutta jo rauhoittuminen hetkeksi antaa lisävoimia lukemiseen vähentäen stressiä.

Löydä oma pakoreittisi

Välillä lukemiseen on vain pakko saada etäisyyttä. Jos opiskelu ei tahdo millään sujua, pieni etäisyys voi olla tarpeen. Oma kumppanini oli parempi mittari siinä, sillä hän kävi kanssani kävelyllä, jos näytti, etten pysty lukemaan. Hän siis oli minun pakoreittini pois kirjojen äärestä. Harrastus, perhe, ulkoilu, leipominen... kullakin meistä on oma tapamme unohtaa opiskelu hetkeksi.
Myös työt olivat minulle eräänlainen pakoreitti: kassalla kun ei voi alkaa pähkäilemään biologian rakenteita. Otin siis myös töissä ilon irti siitä, että "pakko olla lukematta".

Tuliko sinulle joku hyvä jaksamisvinkki mieleen? Jaa se ihmeessä!:)

Vinkkini pääsykokeisiin osa 1/3: Opiskelu

Yritin aluksi tehdä yhden postauksen omista päätekijöistä, jotka auttoivat pääsyokoeisiin. Listasta tuli kuitenkin niin pitkä, että kokosin vinkit aihealueittain: opiskelu, jaksaminen ja motivaatio. Tässä siis tämän kolmiosaisen vinkkisarjan ensimmäinen osa: Opiskelu.

Jokainen meistä on erilainen oppija, joten vinkeistä osa voi sopia sinulle ja osa ei. Opiskelutyylin löytäminen ei ollut itselleni helppoa ja löytyi vasta lukion jälkeen. Edelleen siinä on kehitettävää, mutta onneksi pääsykoeajoista jotain jäi käteen!

1. Tee niitä biologian tehtäviä

Olen aina tykännyt bilsasta ja muistiinpanojen tekemisestä. On ihanaa visualisoida muistiinpanoista omannäköiset. Parina ensimmäisenä välivuotena opiskelin muistiinpanoja kirjoittamalla ja tehtävät tulivat vain valmennuskurssin harjoituskokeista. VIRHE! Muistiinpanot auttoivat kaiken tiedon ymmärtämisessä joo, mutta itse kokeessa määritelmien kirjoittaminen oli haastavaa. En osanut vastata tarpeeksi tarkasti ja oikeilla termeillä. Tein viime vuonna ensimmäistä kertaa bilsan tehtäviä ja kummasti kaikki määritelmät jäivät sanatarkasti päähän.

2. Fysiikassa ja kemiassa laske mahdollisimman paljon

Mikäli sikäli tänäkin vuonna on käytössä nelilaskin, älä kiirehdi sen käytössä. Keskity luomaan laskurutiini ihan funktiolaskimella, jolloin saat paljon enemmän tehtyä tehtäviä. Aikaa ei mene näpyttelyyn, vaan rutiinin luomiseen. Itse otin vasta huhtikuun puolella nelilaskimen kokopäiväiseen käyttöön, jolloin laskurutiinini oli jo hyvin pitkällä. Silloin ei tarvinnut opetella kuin muutamat kikkailut ja hyvä laskuosaaminen oli taattu.

3. Tee itse monivalintoja (mielellään jonkun kanssa)

Me tehtiin lukupiirissä niin, että jokaisella oli oma aihealue (tyyliin yhdellä maksa, yhdellä ruoansulatus jne.) josta teki muille monivalintoja. Monivalintoja läpikäymällä oppi tosi hyvin pikkutarkkojakin juttuja ja porukassa voitiin keskustella väittämistä. Pääsykokeen monivalinnoissa yksinkertaisenkin asian saattaa kyseenalaistaa, joten niitä tekemällä oppii varmemmaksi vastaajaksi.

4. Oma kertauspaketti

Vähän ennen pääsykoetta minulla ainakin iski pieni paniikki kertauksen kanssa. Halusin saada kursseittain käytävän helpon kertaussetin teorioiden mieleenpalauttamiseen. Toteutin tämän niin, että minulla oli koneella word-tiedosto, johon pitkin vuotta kirjoitin materiaalien ja pääsykokeiden monivalintoja aihealuteittain ja vastauksineen. Aina, kun jossain yhteydessä tuli eteen monivalinta, kävin kirjoittamassa sen koneelle. Muutaman monivalinnan kirjoittaminen kerrallaan ei vienyt kauaa aikaa ja sain koottua tehtäviä monesta eri lähteestä. Pari viikkoa ennen pääsykoetta minulla oli hyvä läjä jokaiseen kurssiin liittyviä kertaussettejä tehtäväksi ja niiden avulla pystyin nopeasti palauttamaan teoriat mieleen ennen pääsykoetta. Monivalintoihin tulleet tehtävät olivat lisäksi usein nopeita ja kevyitä tehdä, joten aivot eivät rasittuneet viimeisellä viikoilla liikaa.

Kertokaahan teidän parhaat opiskeluvinkit kommenttikenttään! Vaikka allekirjoittaneella pääsykoelukemiset ovat ohi, edessä on paljon uutta tietoa pureskeltavaksi:)

Mitkä fiilikset

Viimeiset päivät ovat kyllä menneet tappavan hitaasti. Olen parhaimmillaan pysynyt puoli tuntia erossa älyvuodon, ylilaudan ja jodelin keskusteluista. Olin nukkunut tosi huonosti, joten tänään, tiistaina, heräsin klo 10. Unihiekkaa oli vielä silmissä, kun selasin keskutelupalstoja puhelimella. Ylilautaan oli trollattu Oulun tulosten tulleen ja kävin katsomassa opintopolusta tuloksia klo 10:10. Okei, homma vielä kesken.

Ei mennyt kuin kymmenen minuuttia ja keskustelupalstalle tuli taas, että tulokset Ouluun ovat tulleet. Olin jo laittanut pannun kuumenemaan ja avasin tietokoneen. En edes osaa kuvitella sitä fiilistä, kun opintopolussa lukee "Opiskelupaikka myönnetty". Kävin nopeasti sammuttamassa lieden ja soitin miehelleni. Samalla onnenkyyneleet valahtivat ja reaktiostani ei olisi voinut heti arvata miten oli käynyt. Olin ihan varma, ettei pisteet riitä. Oikeasti. Isälle ja äidille oli pakko laittaa tekstari, koska en halunnut enempää itkukohtauksia:D

Tässä ei nyt tiedä miten päin olla. Toisaalta ei tahtoisi juhlia ollenkaan ja olla mahdollisimman nöyränä, mutta toisalaalta tahtoisi hyppiä ja pomppia jalat rikki. Tyydyn näiden kahden kombinaatioon ja aion nähdä kavereita. Ehkä tämmöiset sekavat fiilikset ovat ihan okei.

Isot tsempit niille, jotka vielä tuloksiaan odottaa ja onnittelut kanssafukseille. Te, joilla luku-urakka on vasta alkamassa, tehkää ensi vuodesta the sisäänpääsyvuosi. Te pystytte siihen. Kaikki se työ on kuitenkin tän hetken arvoista.

Ilmiantakaahan itsennne ja kertokaa miten kävi. Myös mahdollisia toiveita otetaan vastaan:)

VIIKKO 15

Maanantai: 6h biologiaa ja fysiikan monivalintoja

Tiistai: 8h 30min fysiikkaa, kemiaa ja kemian monivalintoja

Keskiviikko:8h fysiikkaa ja biologiaa

Torstai: 6h 30min biologiaa ja kemiaa

Perjantai: 4h 30min kemiaa ja fysiikkaa

Lauantai: 3h 30min fsyiikan ja biologian monivalintoja

Sunnuntai: 2h 30min biologiaa

yht. 39h 30min

Tällä viikolla lukemiset ovat saaneet kovan buustin. Olen jo pitkään miettinyt ehdinkö tekemään tarpeeksi Mafynetin tehtäviä ja kaiken lisäksi kertaamaan. Nyt uskallan varovasti kertoa, että aikataulussa ollaan! Tämä ei tosiaankaan tarkoita sitä, että alkaisin laiskottelemaan, vaan että tahti pysyy edelleenkin yhtä hyvänä.

Oon tosi ylpeä viime viikon uurastuksesta. Lukutuntien lisäksi kun tein kumminkin kolme iltavuoroa pe-su, ja silti jaksoin lähteä tulevaan viikkoon hymyssä suin. Kuukauden päästä loma häämöttää ja nähdään menikö oppi perille.

Aikaisempien vuosien kompastuskiveni

Mielestäni parhaat eväät kehittymiseen, on omien heikkouksien tunnistaminen ja vahvistaminen. Omalla kohdallani niinkään pääsykoetilanne ei ole heikkous, sillä toimin parhaiten paineen alla. Sen sijaan lukutekniikassa on tullut möhlittyä kerta jos toinenkin.

Opiskelu puolivillaisella mielenkiinnolla

Jos aihe ei ole kiinnostanut pätkääkään ja olen väkisin vääntänyt tehtäviä, mitään ei ole yllensä jäänyt päähän. Todella huonona päivänä tuntuu, etten osaa mitään ja jätän leikin kesken. Paljon paremman tuloksen olen saanut, kun olen tuollaisen fiiliksen tullessa tehnyt jotain muuta pääsykokeisiin liittyvää (vaihtanut aihetta, tehnyt monivalintoja jne.) Silloin helpostakin tehtävästä tullut onnistumisen tunne auttaa jaksamaan vaikeiden tehtävien parissa.

En tiedä missä meni vikaan

Aikaisemmin, jos lasku on mennyt pieleen, en ole sen suuremmin tarkistanut missä kohti tarkalleen on mennyt vikaan. Onko virhe tullut huolimattomuusvirheestä vai onko pyöristys ollut hukassa. Nyt olen kiinnittyänyt huomiota siihen, missä on mennyt vikaan ja antanut tehtävissä ekstrahuomita sille, etten niitä virheitä toista. Ovatpa muuten kummasti vähentyneet...

Biologian tehtävien tekemättömyys

Hurja ajatella, että yhdenkään kolmen hakukerran aikana en ole tehnyt lainkaan biologian tehtäviä mahdollisten valmennuskurssin harjoituskokeiden lisäksi. Olin aina ajatellut, että muistiinpanojen teko on riittänyt, mutta todellisuudessa jatkuva testaaminen olisi ollut tarpeen. Mafynetissä on onneksi hyvin biologian tehtäviä, joiden avulla itsekin on huomannut miksi niitä kannattaa tehdä. Itsestäänselvä termi ei olekaan niin helppo selittää, kuin luulisi.

Kertaamisen unohtaminen

Vaikka kuinka hyvin olisin opetellut jonkin asian tammikuussa, en välttämättä muista samoja tehtäviä toukokuussa. Olen saattanut vaikean tehtävän kohdalla kurkistaa malliratkaisun ja todeta, että joojoo, kyllä osaan. Vaan kun en osaa, jos en kertaa parin päivän päästä. Kertaaminen on ollut isossa roolissa koko vuoden ja oppiminen on ottanut useita esitysaskelia.

Minkälaisia kompastuskiviä teillä muilla on ollut? Liittyätkö ne huonoihin lukutekniikoihin vai palkästään pääsykoetilanteeseen? Löytyikö joitain samoja piirteitä kuin meikäläisellä?

VIIKKO 13

Maanantai: 5h kemiaa ja biologiaa

Tiistai: 6h 45min biologiaa ja fysiikkaa

Keskiviikko: 4h 30min kemiaa ja fysiikkaa

Torstai: 8h 45min kemiaa ja fysiikkaa

Perjantai: 2h biologiaa

Yht. 27h

Postaus vähän venähti, kun viikonloppureissu vaati hiukan aikaa arkeen palaamiseen. Pahoittelut!

Maanantai alkoi kivasti sillä, että näin unta, jossa herätyskellon soidessa oli aina bilsan väittämä, ennen kuin sai painaa torkkunappia. Torkutin varmaan tunnin putkeen, kunnes mies herätti takaisin todellisuuteen! Olin siis oikeasti luullut, että torkkunapissa oli bilsan väittämä...

Olen myös pikkuhiljaa alkanut huomaamaan, että jotain olen tässä vuoden aikana oppinutkin. Esimerkkinä se, että löysin Mafynetin tehtävästä asiavirheen, minkä varmaan aikaisempina vuosina olisin vain sivuuttanut.
Vaikka tietoa onkin päässä, keskiviikkona meikäläiselle iski jokin ihan ihmeellinen blokki koko opiskeluun. Ensimmäistä kertaa niin pahana, etten oikeasti kyennyt lukemaan. Onneksi mies jaksoi kuunnella ja tsempata. Suosittelen kyllä jokaista purkamaan pääsykoestressiä jollekin, oli se henkilö sitten joku tuttu tai ammattilainen.

Viikonloppu meni kaveriporukalla mökillä. Tuli kyllä tarpeessa. Ajatukset hetkeksi muualle pääsykokeesta. Ihan en päässyt viikkotavoitteeseen, mutta tällä viikolla saan varmasti kirittyä.

Tsemppiä kaikille loppuviikkoon!:)

Puolivälin lukufiiliksiä

Siitä on kolme vuotta, kun ensimmäisen kerran menin valmennuskurssille ja aloitin matkan kohti lääkistä. Olin juuri saanut viimeiset yo-kirjoitukset pakettiin ja tiedossa oli ensimmäistä kertaa kevät, jolloin opiskelu oli täysin omalla vastuulla. Voi tuota pientä abiturienttia, jossa on niin paljon samaa ja toisaalta erilaista verrattuna nykyiseen minääni.

Olen aivan toisessa pisteessä, kuin tuo kolmen vuoden takainen abi. Hiukesni ovat lyhentyneet, ihmissuhteista kaikista tärkeimmät ovat jäljellä, asun omillani ja käyn töissä. Tällaista luonnollista kasvua. Samalla oppiminen on kehittynyt ihan uudella tavalla. Tunnistan paremmin heikkouteni ja osaan kehittää niitä. Kolmen yrityksen jälkeenkään en ole lähelläkään luovuttamispistettä, vaan tässä sitä paahdetaan kevään puoliväliä täysillä.

Hullua ajatella, että tästä keväästä yksi puolikas on jo käytetty. Lukeminen on pysynyt balanssissa töiden ja yliopiston kanssa. Viimeinen tenttikin ehti jo olla, eli saan vihdoin keskittyä pelkästään pääsykokeisiin. Tai korjaan, vielä on yksi anatomian ja fysiologian tentti, mutta se kulkee onneksi käsi kädessä pääsykoejuttujen kanssa.

Mafynetin tehtävissä on vielä paljon kirittävää ja edistymiskäyrä ei edelleenkään mene tavoitekäyrän kanssa. En silti ota stressiä, sillä kaverillani tilanne on aivan toinen: jo kahden tehtävän teko saa hänet tavoitekäyrän yläpuolelle. Toisin sanoen, hän on kaivanut paljon muita matskuja ylläpitääkseen osaamistaan ja joutunut varomaan ylikuntoa. Minä taas olen parhaimmillani, kun opin koko ajan lisää.

Summa summarum: Tänä keväänä lähtökohtani hakemiselle ovat paljon paremmat. Välillä tulee pelko, etten ehdi opetella kaikkea, mutta toisaalta se sama tunne tuo lisäbuustia opiskeluun.

VIIKKO 11

Maanantai: 6h 15min biologiaa ja fysiikkaa

Tiistai: 5h 30min biologiaa ja kemiaa

Keskiviikko: 3h 30min fysiikkaa
Olin tosi väsynyt, joten päivä jäi vähän lyhyeksi. Illalla olin myös kaverin synttäreillä.

Torstai: 3h 30min fysiikan monivalintoja
Tämä päivä piti pitää vapaata, mutta koska en juonut kaverin synttäreillä mahapöpön takia, sain inspistä lukea muutaman tunnin.

Perjantai: 5h biologiaa ja kemiaa

Lauantai: 6h kemiaa ja fysiikkaa

Sunnuntai: 1h fysiikkaa

yht. 30h 45min

Pahoittelut, että postaus venyi tiistaihin, mutta olen lukenut toden teolla viimeiseen fysiikan tenttiin. Viime viikolla pääsin lukutuntien kohdalla tavoitteeseen. Pyrin siis lukemaan n.30-35h viikossa ja kunhan se tuntuu rutiinilta, nostan tunnit 35-40h/vko. Näin ehdin tottua suurempaan lukutahtiin väsymättä. Yllätyin myös miten paljon jo neljän tunnin lisääminen lisäsi etenemistä! Pidin myös pari kevyempää päivää, mikä oli sekin omalla tavalla leppoisaa.

Viime viikolla kärsin jostain ihmeellisestä mahapöpöstä, minkä vuoksi olin koko ajan väsynyt ja vatsa kuralla. Saatoin helposti tarvita useamman tunnin nokosia, mikä oli pois lukemisesta. Onneksi väsymys ei enää paina ja vatsakin toimii vähän paremmin. Toivotaan, ettei tälle keväälle iske enempää sairastelua. Saati kesäkuun alkuun, sillä varattiin pidennetty viikonloppu Pariisiin. Tuota kelpaa odotella lukemisen lomassa!

Missä taikuus tapahtuu

Olen aina ollut huono opiskelemaan työpöydän ääressä. Tuntuu, että keskittyminen herpaantuu todella herkästi netissä surffailuun, vaikka kone olisi alunperin ollut kiinni. Työpöytä onkin minulla käytössä vain, jos tarvitsen koneelta luentoprujuja/muuta tietoa tai teen Ankilla flashcardeja.

Lempipaikkani opiskeluun on olohuoneen pöytä. Meillä on olemassa erikseen keittiö ruokapöytineen, joten voin surutta vallata olohuoneen pöydän omaan käyttööni. Suuresta ikkunasta kajastaa paljon luonnonvaloa, kynttilät ja kukat taas ovat ihana lisä piristämään lukemista. Tila on kaikin puolin mieluisa oppimiselle. Kun omassa kodissa on paikka jossa opiskelee mielellään, keskittyminen ei herpaannu herkästi.

Eroon huonoista (opiskelu)tavoista

Vaihteleeko jaksamisesi vuoristoradan tavoin? Eikö lukeminen kiinnosta? Tuntuvatko jotkin tehtävät ylitsepääsemättömän vaikeilta? Onko itsetuntosi (välillä) pohjamudissa?

Tehottomia lukutapoja on välillä vaikea tunnistaa. Viime viikolla pohdin omia opiskelustrategioitani Mafynetin opo-materiaalien avulla ja koin monia oivalluksia. Samalla kokosin tähän myös muita kohtaamiani ongelmia. Muistutuksena, että jokainen meistä on erilainen oppija ja osalle saattavat toimia erilaiset opiskelutavat. Tarkoitukseni ei ole toimia opinto-ohjaajan, mutta näin olen katkaissut joitakin itselleni tehottomaksi havaittuja tapoja pois.

Aihe ei kiinnosta

On totta, ettei lääkiksessä välttämättä tarvita tietoa oligotrofisen järven eliölajeista, mutta entä jos pääsykokeeseen tulee kysymys siitä? Sillon päässäsi ei ole ajatus "Yh, tyhmä aihe" vaan "Hitsi, mitenhän se menikään". Jos et pidä opiskeltavaa asiaa tärkeänä, miten voit sen osata kokeessakaan? Suhtaudu jokaiseen kirjan tietoon innokkaasti, tällöin muistikin toimii vastaanottavammin.

Iik hankala tehtävä, en tee, en osaa

Tähän pätee lähes sama neuvo kuin ylempään. Jos alintajuisesti ajattelet kielteisesti, et todennäköisesti pysty oppimaan. Suhtaudu haastavalta tuntuvaan tehtävään näin: Mieti sitä tunnetta, kun samankaltainen tehtävä tulisi vastaan pääsykokeessa ja osaisit sen!
Et voi koskaan tietää millaisia tehtävätyyppejä pääsykokeessa on, mutta sinulla on vielä kaikki apukeinot käytettävissä. Materiaalien kaivelu, yritykset ja erehdykset sekä kaikki tehtäviin käytetty työ näkyy pääsykokeessa. Kun oppii kerran kunnolla, ei asiaa tarvitse opetella uudestaan joka kerta. Ikäväkään asia ei tunnu niin ikävältä, kun tahtoo oppia sen!

Katsot malliratkaisua, mutta et silti osaa/ymmärrä tehtävää.

Ensinnäkin: Älä katso malliratkaisua ennen kuin olet selannut oppikirjojen teoriat tai etsinyt omia virheitäsi ensin. Mekaaninen laskujen ulkoaopettelu on passiivista oppimista, jota et voi kovin hyvin hyödyntää pääsykokeessa. Se saattaa toimia joissain tilanteissa, mutta on varsin pintapuolista oppimista. Aktiivisessa oppimisessa käytät aikaa asioiden ymmärtämiseen ja hahmottamiseen, jolloin pystyy ratkaisemaan eri tehtävätyyppejä monipuolisemmin.
Aktiivinen oppiminen näkyy myös malliratkaisuun kurkatessa: jos vain kurkistat, miten tehtävä pitäisi tehdä, et saa paljoa irti. Kokeile selittää itsellesi/kaverille miksi tehtävä on ratkaistu malliratkaisussa. Parhaimmillaan hoksaat tehtävän ytimen. Oppiminen on hitaampaa, mutta näin opit ymmärtämään teoriat. Tätäkään ei ole pakko aloittaa niistä vaikeista tehtävistä, vaan voit kokeilla selittää jonkin helpomman tehtävän.

Liian korkea vaatimustaso

Aika tiimalasissa hupenee jatkuvasti ja työmäärä on silti suuri. Jos asettaa itselleen kovat tavoitteet heti alkuun, ei välttämättä pysty huomioimaan omia rajojaan. Aikaa saattaa mennä enemmän kuin oli suunnitellut tai työmäärä tuntuu ylitsepääsemättömän raskaalta. Alkuviikosta jaksat lukea pitkiä päiviä, mutta loppuviikosta väsähdät. Pitkällä tähtäimellä väsyt vielä enemmän ja suunnitelmassa pysyminen ei enää onnistu. Se saattaa johtaa toistuviin pettymyksiin, riittämättömyyden tunteeseen ja sitä kautta itsetunnon laskemiseen. Tämä jos mikä saattaa vähentää motivaatiota pohjamutiin.
Siksi olisi hyvä malttaa aloittaa rauhallisemmin ja lisätä sitten työmäärää oman jaksamisen puitteissa. Useampaan kertaan hakeneellakin menee aluksi aikaa asioiden mieleenpalautteluun ennen kunnon rutiinin löytymistä. Kaikille ei sovi 8h päivät, toiset oppivat paremmin 4h päivinä. Tehokkaat lukutunnit ovat niitä ratkaisevimpia, et saa mitään irti tehottomista "hukkaan heitetyistä" tunneista.

Pitkä päivä takana, mutta tuntuu ettet muista oppimaasi
Tähän ongelmaan sain ratkaisun suoraan Mafysta. Olin aiemmin kahminut kaikkia kolmea ainetta saman päivän aikana, vaikka aivoni vasta palauttelevat mieleen kemian ja fysiikan teorioita. Tällä viikolla olen keskittynyt aina kahteen aineeseen/päivä. Teen yhä saman määrän tunteja/aine/viikko, mutta aivoilla on enemmän aikaa keskittyä oppimiseen. Jos siis tuntuu, että yhdelle päivälle on liikaa asiaa, kokeile kesittyä muutamaan aiheeseen.

Taukosi venyvät ja sinun on vaikea pysyä aikataulussa

Opiskelin ennen useamman tunnin putkeen ja pidin fiilistaukoja. Alkuun tauot kestivät minuutteja, mutta lopulta saattoivat venyä jopa tunneiksi. Ajankulku meni jotenkin näin: 

Klo 13:02 Okei, pidän tauon ja jatkan 13:15

Klo 13:16 Oho, no jatkan vaikka puolelta

Klo 13:34 Oho, ehkä sittenkin 13:45

Alkuperäinen vartin tauko muuttui 45 minuutin tauoksi. Taukojen pidentyminen johtaa usein siihen, että lukemisen vauhtiin on vaikeampi päästä takaisin. Lisäksi takaraivossa on pettymyksen tunne, kun suunniteltu ei toteutunutkaan. Aikataulun avulla olet päättänyt milloin olet tauolla ja milloin luet. Tällainen opiskelun rytmittäminen auttaa keskittymään ja pitämään vireyttä yllä jopa pidempiä päiviä.

Virtuaali high five, jos jaksoit lukea edes osan! "Huonoja" tapoja olisi vielä lisää, mutta tähän kirjoitin sellaiset, jotka omalla kohdalla ovat vaikuttaneet eniten. Tunnistiko joku muu itsestään näitä samoja juttuja? Mitä tapoja jäi sanomatta, näitä olisi nimittäin kiva kuulla lisää:)

Miksi hammaslääkis?

Kokemukseni hammaslääkäreistä?

Oma hampaistoni on ollut murrosiästä lähtien reikiintyvää sorttia. Olen istunut melkein kuukausittain hammaslääkärissä paikattavana - enkä tykännyt yhtään. Asiaa ei helpottanut ikävä juurihoito, jonka jälkeen välttelin hammaslääkäriä viimeiseen saakka.

Ala-asteella hammaslääkärissä käynti ei ollut kivaa, mutta tykkäsin hammaslääkäritädeistä. He höpöttelivät mukavia ja kuuntelivat musiikkia. Samalla rentouduin, eikä hammaslääkäri ollut ikävin paikka maailmassa. Minulla oli niskatuki öisin, mutta siitä luovuttiin ollessani 10-11 vuotias.

Yläasteella hammaslääkärini vaihtui sellaiseen mieshenkilöön, jonka vastaanotolle en enää haluaisi mennä. Hän tuntui katsovan aina potilaita nenänvartta pitkin ja oli todella tylyn oloinen. Lisäksi hänen paikkaamisensa sattui puudutuksesta huolimatta.

Lukiossa kävin hammaslääkärissä harvemmin ja vain jos oli ihan pakko. Täysi-ikäisenä kävin hammaslääkärissä vasta 20-vuotiaana.

Voin sanoa, että YTHS (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö) on palauttanut uskoni asiantunteviin hammaslääkäreihin. Olen käynyt paikkauttamassa useamman hampaan ja työsarkaa riittää vielä keväälle. Istuessani hoitotuoliin kuuntelen mielenkiinnolla puhetta eri työvälineistä ja materiaaleista. Motivaatio pääsykokeisiin kasvaa väkisinkin, kun ajatuksissa on "Hei, tätä minäkin haluan tehdä!".

Milloin tajusin kiinnostuneeni ammatista hammaslääkärinä?

Oli ensimmäinen välivuoteni 2014-2015. Menin valmennuskeskuksen kurssin harjoituskokeeseen, jossa aineistona oli hampaiston vaikutus sairauksiin ja elinikään. Muistan lukeneeni tuolloin aineistoa silmät palaen - mielenkiinnon jyvänen oli kylvetty.

Varsinainen päätös hampaalle hakemisesta yleisen sijaan vahvistui keväällä 2015 kemian kirjoitusten jälkeen. Istuin koneelle ja päätin tutkia Oulun Yliopiston esittelytekstejä lääketieteestä sekä terveys- ja hyvinvointialoista. Tarkoitukseni oli pohtia B vaihtoehtoa yleiselle, mutta kuin salama kirkkaalta taivaalta tajusin haluavani hammaslääkäriksi. En osaa sen kummemmin selittää miksi, sillä olin aiemmin pohtinut kaikenlaista gynekologiasta ortopediaan. Silti, hammaslääketieteestä tuli se oma juttu ja sitä se on yhä.
 

Miksi hammas eikä yleinen?
Olen aina ollut kiinnostunut ihmisen kehosta ja terveydestä. Yläasteella luin terveystiedon kirjaa vapaa-ajalla vain, koska se oli niin kiinnostavaa. Olen aina tykännyt tehdä käsillä, askarrella ja olla luova. Hammaslääketiede yhdistää nämä kaikki - saan opiskella ihmiskehon saloja ja hyödyntää sitä työskennellessäni käsillä. Minusta on myös mahtava, että työ haastaa ja kehittää itseään jatkuvasti.

Olen enemmän spesifisti kuin generalisti opintojen suhteen. 5,5 vuoden opiskelun jälkeen olen jo erikoistunut omaan alueeseeni, kun normilääkiksessä ollaan "vasta" yleispäteviä osaajia. Halutessani voin toki erikoistua vielä lisää. Pidän siitä, että hammaslääkärin työalue on suhteellisen näkyvässä osassa kehoa.

Hammaslääkärin työssä arvostan toimenpidekeskeisyyttä. Pääsen siis oikeasti tekemään jotain edistääkseni jonkun terveyttä. Tiedän, että hammaslääkäri saattaa aiheuttaa kipua potilaalleen, mutta sen tiedon kanssa saan kuitenkin nukuttua yöuneni.

Hammaslääkärin työssä pääsee myös kohtaamaan ihmisiä. Vaikka kovin suurta keskustelua ei ehkä potilaan kanssa käydä, tahdon olla läsnä toimenpiteiden aikana. Haluan myös olla samanlainen hammaslääkäritäti, kuin minua ala-asteella hoitaneet: kysyn potilaalta aluksi mikä radiokanava laitetaan soimaan toimenpiteen ajaksi:)

Viime pääsykoe ja sen kompastuskivet

Lukemiseni viime keväänä oli ehkä surkein kaikista kolmesta hakukerrasta. Sisäänpääsyni jäi kauas, sain 42,169 skaalattua pistettä (alin hyväksytty Oulun hampaalle oli 48,798). Mitään kokeessa tehtyä virhettä en voi laittaa stressin piikkiin, koska olen luonteeltani sellainen lehmänhermo, ettei itse pääsykoetilanne suoritukseen vaikuta. Saan siis syyttää aivoja osamaattomuudesta.

Biologia

Jaoin viime keväänä veljeni kanssa lukion kirjat ja hänellä oli kaikki biologian kirjat. Olisin aivan varmasti saanut niitä lainata, mutta jotenkin isosiskomaisesti kuvittelin veljeni tarvitsevan niitä enemmän. Luin huonolla keskittymisellä ABI biologia kirjan, mutta tein IFA:sta kattavat muistiinpanot.

Kokeessa tajusin kuinka huonolla tolalla biologian osaaminen oli. En osannut vastata juuri yhteenkään biologian monivalintaan -nyt olisin osannut lähes kaikki. Muista biologian tehtävistä sain yleensä noin puolet pisteistä eli olin osannut vastata, mutten tarpeeksi tarkasti.

Tänä vuonna biologiassa petrattavaa on selkeästi eniten ja se on näkynyt lukusuunnitelmassakin. Teen mahdollisimman paljon harjoitustehtäviä ja monivalintoja, koska pelkkä musitiinpanojen kirjoittelu ei näköjään kanna pitkälle. Myös rakenteiden opetteluun paneudun enemmän.

Fysiikka

Yliopsitossa olin saanut vahvan mekaniikan ja sähkömagnetismin osaamisen, mutta perustehtävien teko oli unohtunut tyystin. 

Monivalintoihin käytin paljon aikaa, virheitä sattui vähemmän ja siitä saan kiittää yliopsitosta tullutta vahvaa matemaattista ymmärtämistä. Sen sijaan laskuissa töppäilin. Vastaamatta jäi perus aaltoliikkeen tehtävä ja säteilykurssin kaavojen pyörittelytehtävä. Lisäksi tein huolimattomuusvirheitä, mm. milli oli muuttunut kiloksi ilman syytä. Minä kun luulin, ettei niitä huolimattomuusvirheitä voi tapahtua meikäläiselle!

Tänä vuonna teen mahdollisimman monipuolisesti erityyppisiä tehtäviä, en vain niitä haastavimpia. Ujutan flashcardeihin mahdollisimman paljon väittämiä, jotta valintakokeessa mahdollisiin monivalintoihin ei kulu liikaa miettimisaikaa.

Kemia

Pyrin viime keväänä lukemaan kaikki Moolit ja tekemään niiden tehtävät. Aika hyvin onnistuinkin, mutta tehtävien teko meni siihen, että googletin ratkaisuja ja oppiminen jäi. NÄINHÄN EI SIIS MISSÄÄN NIMESSÄ KANNATA TEHDÄ - ainakaan, jos ei aio palata tehtävään. Yliopston kemian kurssit olivat onneksi tuoneet paljon apua vaikeampiin tehtäviin.

Kemian tehtävät olivat vuoden 2016 kokeessa varsin yksinkertaiset ja sain tosi hyvin niistä pisteitä. Muutama pikkuseikka orgaanisen kemian suhteen pitää vielä iskostaa selkäytimeen, mutta muuten olen varsin tyytyväinen.

Tänä vuonna panostan edelleen kemiaan täysillä. Samoja teemoja, mm. orgaanista kemiaa ja reaktiomekanismeja, kertaan edelleen tarkemmin.

Sekä kemiassa ja fysiikassa yhteiseksi panostuksen aiheeksi nousee merkitsevät numerot. Olin valintakoeaamuna puolipaniikissa muistellut merkitsevien numeroiden pyöristyssäännöt, mutta kokeessa tuli virheitä. Monesta tehtävästä lähti pari pistettä väärästä vastaustarkkuudesta.

Huhhuh kokeeseen palaaminen oli kyllä hyvä palautus takaisin maanpinnalle. Eipä tule enää sellaista "no kyllähän mä nyt tommoset osaan" tai "opiskelen tämän myöhemmin huolella" ajatuksia, vaan lasken pyllyn nöyrästi penkkiin ja nenän kirjaan. Vielä on matkaa jäljellä, enkä malta odottaa kevättä ja Mafynetin tehtävien tekoa!

Pukinkonttiin pääsykoehakijalle

Pääsykokeisiin ahkerasti opiskelevana huomaan vaivaantuvani, jos joku kysyy mitä toivoisin joululahjaksi. Enhän minä mitään oikein tarvitse, kun kumminkin päivät menee lähinnä opiskellessa. Toisaalta jos sanon jonkun kirjan nimen, toisella ei ole mitään hajua mistä puhun. Tässä siis joulukuun 3. päivän kunniaksi kolme lahjaideaa joko toiveeksi tai lahjaksi lääkispyrkijälle. Yritin ottaa mahdollisimman laajalla budjetilla ideoita, jotta kukkaro löytää oikean kohteensa.

1. Stabilot ynnä muut muistiinpanovälineet

Tämä lahjaidea on ehkä edullisin, mutta aivan varmasti monelle mieluinen. Muistiinpanojen tekovälineet ovat monella hakijalla suuressa kulutuksessa. Hyvillä välineillä muistiinpanojen teko on paljon mieluisampaa ja kertoo omalla tavallaan, että toinen tahtoo tukea toisen luku-urakkaa. Terveisin henkilö, joka hyppäsi poikaystävänsä kaulalle, kun tämä toi muistilappuja huomattuaan miten paljon niitä käytän (enkä ollut edes maininnut että tarvitsen niitä).

2. Muu kirjallisuus

Vähän arvokkaampi lahja, mutta varmasti vaikea kirjakaupassa valita, jos ei yhtään tiedä mitä etsiä. Otin ehdolle kolme sellaista kirjavalintaa, jotka toimivat lääkishakijalle. Kysy kommenteissa, jos tahdot lisätietoa kirjoista, kaikki löytyvät meikäläisen kirjahyllystä - syystäkin.

Ihminen Fysiologia ja anatomia, Anatomia ja fysiologia Rakenteesta toimintaan, Anatomia ja fysiologia tehtäväkirja

+3. Laskin

Nelilaskin sellaiselle, joka ei sitä vielä ole hankkinut. Kiva lahjaidea vaikka abiturientille, jolle laskimen voi ostaa valmiiksi. Sallituista laskimista löytyy tietoa monista verkkokaupoista, mutta tässä linkki Valtakunnallisen lääketieteen pääsykokeessa sallituista laskimista.

Kommenttikenttä on vapaa lisäideoille, koska meitä hakijoita on moneksi:)

Yliopistoahdistus

Ikävä myöntää, mutta minä kuulun niihin jotka käyvät yliopistolla "ilmaista valmennuskurssia" eli suoritan kursseja saadakseni opintotukea, en tutkintoa. Olen pohtinut jo pitkään miten opiskelujen suhteen tekisin, jos jostain syystä ovet unelmakouluun eivät aukeakaan. Takana on siinä vaiheessa kaksi vuotta käytettyjä tukikuukausia, läjä turhia kursseja ja tutkinto vailla päämäärää.

Mikä on siis plan B jos ei lääkis nappaa? Opiskelujen suhteen sitä ei ole - päässäni ei ole vaihtoehtoalaa hampaalle. Se on joko hammaslääkis tai ei mitään. Teen mieluummin töitä jos ylimääräisiä välivuosia vielä tulee, jotta tukikuukaudet eivät kuihtuisi kun pääsen lääkikseen. Työt vain vievät niin paljon aikaa, etten tiedä miten pääsykoelukeminen sen ohella onnistuisi. Nyt kuitenkin olen päätoiminen opiskelija ja aikaa lukemiseen on.

Päätös siitä, että jätän fysiikan tutkinnon kevään jälkeen kokonaan pois, on vaikuttanut opintoihin suhtautumiseen. Viime vuonna opiskelin sekalaisesti yliopiston kursseja ja luin pääsykokeisiin siinä sivussa. Tänä vuonna pääpaino on kokonaan pääsykokeissa ja käytän yliopistoon mahdollisimman vähän energiaa. Systeemi on tuntunut tähän mennessä toimineen, mutta tässä sitä väkisin luetaan huomiseen tenttiin. Eikä ole yhtään mukava todeta, ettei osaa mitään. Ikävintä on, että tarvitsen ko. kurssin läpi, jotta saan ne pienet opintopistemuruset ja tuet.

Ei ole kiva alisuorittaa jotain niin pahasti, mutta toivotaan että olen vaakani painottanut oikein.

//EDIT: Hassunhauska juttu. Heräsin seuraavana aamuna ja tajusin unohtaneeni ilmoittautua tenttiin. Eli murehditaan tätä tenttiä sitten joulukuussa:'D

Pohjalta pinnalle ensiapua

Mielestäni iso ero kerran ja useamman kerran hakeneen välillä ei ole pelkästään osaamiskaari, vaan myös epäonnistumisen tunteen tuoma ahdistus. Sitä on jo ensimmäiselläkin hakukerralla, mutta pettymyksen määrä on hylsyjen tullen kasvanut kerta toisensa jälkeen. Itsetunto on välillä ollut romahduspisteessä, kun riittämättömyyden tunne on kaivautunut ajatuksiin. Välillä olen viettänyt päiviä sohvalla maaten ja miettinyt mitä oikein elämälläni teen, kun mikään ei onnistu. Kuinka olen päässyt niistä tuntemuksista yli ja jatkanut luku-urakkaa?

0. Muu elämä kuntoon
Näinhän se menee, että vaikka pääsykokeisiin lukeminen on isolla painolla, muukin elämä pyörii siinä ympärillä. Balanssin löytäminen voi vaatia aikamoisia kasvukipuja ja muutoksia. Olen joutunut luopumaan sellaisista ihmissuhteista, jotka eivät toimineet, vaan rasittivat entisestään. Toisin sanoen, olen löytänyt vierelleni ne oikeat ystävät. Vuosi sitten syksy oli muutenkin rankka henkisesti ja elämä muuttui aivan toisenlaiseksi. Virheen tein siinä, etten antanut itselleni aikaa levätä, vaan väkisin räpiköin yliopiston ja pääsykokeiden kanssa. Siksi parempien tulosten vuoksi, hommaa ensin oma elämä kuntoon, lääkis vasta sitten.

1. Hyväksy aikaisempien vuosien virheet

Luinko pääsykokeisiin paljon? Kyllä. Olisinko voinut lukea/tehdä enemmän? Kyllä.

Tämän jälkeen olisi hyvä miettiä, miten on lukenut aiemmin, onko tahti tuntunut liian kovalta ja tarkistaa vanhasta valintakokeestaan (jos sellainen on) missä on mennyt vikaan. Trust me, virheitä on voinut tulla yllättävistäkin asioista. On myös hyvä pohtia, millainen oppija on ja kehittää sitä kautta osaamista. Valmennuskurssilla tehtiin ensimmäisellä kerralla testi siitä millainen oppija on, mutta tuolloin en ymmärtänyt mikä testin todellisena pointtina oli.

2. Kartoita omaa osaamistasi

Oppimispäiväkirja kuulostaa monen korvaan useamman sivun mittaiselta esseepohdinnalta, mutta sen ei ole pakko olla sitä. Olen tehnyt kartoittamista varten Excel-tiedoston, jossa on taulukko viikkotavoitteille, viikkokohtaiselle lukupäiväkirjalle ja lista kirjoista kappaleineen. Joka viikko kun päivitän lukusuunnitelman, koen pieniä ilon hetkiä mitä enemmän voin rastittaa kappaleita luetuiksi. Se konkretisoi, että joka viikko suunnitelma etenee, vaikka tehtävää vielä onkin. Kirjaamisella on myös se etu, että vertailemalla suunnitelmaa ja päiväkirjaa tietää, onko tahti liian löysä/tiukka. Jos viikkotavoitteet epäonnistuvat joka kerta, lukusuunnitelmaan olisi syytä tehdä muutoksia.

3. Löydä mielekkäitä tapoja opiskella

Jos tähän mennessä opiskelu on tuntunut puulta, olisi ehkä hyvä miettiä toisenlaista lukukeinoa. Muistiinpanojen teko mind mappeineen, flashcardit, lukupiirit, valmennuskurssit - kaikki nämä voivat olla toimivia. Useampaa opiskelukeinoa kannattaa käyttää ja tarvittaessa jättää pois huonolta tuntuvat vaihtoehdot. Jos ei kokeile, ei löydä. Netti ja YouTube ovat täynnä erilaisia opiskeluvinkkejä, jos tahtoo kokeilla uusia juttuja.

4. Puhu

En voisi korostaa vertaistuen tarvetta tarpeeksi. Jos ympärillä on oikeat ihmiset, he jaksavat kuunnella väsymystäsi, tukea ja tarvittaessa auttaa. Näitä ihmisiä voivat olla perheenjäsenet, kumppani, kaverit, muut lääkikseen hakijat (esimerkiksi älyvuodon kautta) tai ammatti-ihmiset. Omien tunteiden käsittely helpottaa jaksamista. Lisäksi lääkikseen hakijoita on niin paljon, että varmasti löytyy joku, johon samaistua. Jos ei halua omaa suutaan avata, varmasti monien esim. blogien kautta voi seurailla muiden jaksamista.

5. Hae motivaatiota

Aina pelkkä ajatus lääkiksestä ei riitä tuomaan tarpeeksi motivaatiota. Google on näitä täynnä, mutta tässä minua ovat parhaiten auttaneet:

• Muiden lääkisläisten blogit - ajattele, että voisit olla yksi heistä!

• Postaukset valintakoetulosten julkaisuhetkestä ja onnistumisesta. Mieti, miten huikealta se sitten tuntuu, kun sisään päässeiden listalla komeilee oma nimesi. Aivan varmasti kaikki työ ja uurastus tuntuu siihen nähden pieneltä.

• Ajattele haluavasi nauttia itse pääsykokeesta. Eikö tuntuisikin kivalta osata kaikki tehtävät?

• Näe tulevaisuuden ammattisi käytännössä. Näin hammaslääkikseen hakevana motivaatiota on tuonut omien hampaiden huoltaminen, kun on päässyt näkemään unelma-ammattiaan käytännössä (vaikkakin potilaan roolissa). Tietenkään ei ehkä ole suotavaa hakeutua lääkäriin vain nähdäkseen lääkäreitä, mutta työskentelyä voi katsoa esimerkiksi dokumenteista tai Areenan Kandit ohjelmasta.

Tähän vielä loppuun muistutuksena: Pääsykoe perustuu lukion (2003 OPS) biologiaan, kemiaan ja fysiikkaan. Älä anna kokeen pelotella muilla uudistuksilla, vaan keskity jo annettuihin tietoihin.

Eka kerta

Tiedättekö sen tunteen, kun makaatte sohvan pohjalla ja motivaatio on aivan nollassa. Oppikirjojen ääreen ei vaan millään jaksaisi raahautua. Saattaa ehkä jopa olla lukusuunnitelmasta myöhässä tai ajattelee lukevansa seuraavana päivänä enemmän.

Entä kuinka moni tietää sen tunteen, kun ääni pään sisällä tokaisee sinulle: "Ei sinua sinne lääkikseen sohvalla makoilulla oteta sisään" ja samalla hetkellä nostanut perseen penkistä palaten työpisteen ääreen. Tuo tunne iski meikäläiseen ekan kerran viime viikolla ja uskokaa tai älkää - ikinä ei ole motivaatio tuntunut niin hyvältä.

En ainakaan itse halua keväällä katsoa taaksepäin ja todeta, että kulutin tunteja netflixiin enkä pääsykokeisiin. Lepopäivät on lepopäiviä, mutta työpäivinä opiskellaan. Kiitos seisoo kirkkaasti onnistuneessa pääsykokeessa ja paikasta unelmien koulussa. Ja se kiitos varmasti korvaa ne lukemisen kanssa pinnistellyt hetket.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, tsemppiä alkavalle viikolle!

Elokuun lukufiiliksiä

1.8. eteenpäin meikäläinen on pikkuhiljaa päässyt lukemisen makuun. Heti alkuun tuli ongelmia, kun yliarvioin oman jaksamiseni iltavuorojen kanssa. En esimerkiksi arvioimastani kuudesta lukutunnista jaksanut suorittaa kuin kolme. Onneksi suunnitelma on ollut sen verran "löysä" että kiriminen on sujunut ilman kellon ympäri lukemista. Toisin sanoen - aikataulussa ollaan (self high five)!

Kemia ja bilsa ovat sujuneet hyvin, ja musitiinpanojen kirjoittaminen on tuntunut tosi kivalta. Bilsaan motivaatiota on tuonut veljeltä lainatut Lukion biologia-kirjat, koska BIOS-kirjasarjan olen kolunnut niin tarkkaan läpi. Fysiikan muistiinpanoista - noh, niitä ei ole. Mua ei kiinnosta pätkän vertaa kirjoittaa kaavoja ja teorioita, jotka päässä tuntuvat varsin itsestäänselviltä. Ehkä sitten, kun alan laskemaan enemmän niin vihkolle tulee taas käyttöä.

Toinen blokki on tullut laskujen suhteen. Ensi viikolla on mekaniikan kesätentti ja siihen liittyen olen yrittänyt tehdä laskuharjoituksia - tuloksetta. Tiedän, että laskujen makuun pääsisi vaan laskemalla, mutta kun se kynnys on kesän jälkeen niin korkea. Onneksi uusien kurssien alkaminen syyskuussa tuo laskurutiinia (ja mielenkiintoa) hiukan enemmän.

Ainiin ja niitä flashcardejakin pitäisi alkaa raapustaa. Oon hiukan hukassa, että miten niitä kannattaisi tehdä (muistiinpanoista, kirjoista ennen/jälkeen muistiinpanojen). Vinkkejä otetaan vastaan!