Fuksivuosi: marras- ja joulukuu

Marraskuu oli koulun suhteen paljon rennompi. Jos en olisi tehnyt muistiinpanoja, olisin saanut hoidettua viikon opiskelut yhden päivän aikana.

Vaikka koulu onkin antanut enemmän helpostusta, tapahtumia on ollut huomattavasti enemmän. Odareista ehdinkin jo kertoa aieammassa postauksessa. 17.-19.11 oli lääkiksen Ruka-reissu, johon menimme varjomökkeilemään omalla porukalla. Siitä seuraava viikonloppu oli hammaslääkäripäivät Helsingissä. Tuon viikonlopun jälkeinen tiistai 28.11 oli puolestaan pikkujoulut, joissa itsekin esiinnyin lääkiksen tanssiporkassa. En muista, milloin olisin viimeksi ollut näin paljon menossa!

Marraskuun viimeiset päivät menivätkin sitten anatomian tenttiin lukiessa. Olin vain saanut pikkujoulujen jälkeen niin pahan flunssan, että kokonainen lukupäivä meni sivu suun. Noh, onneksi päivä ennen tenttiä tulikin vedettyä kahta kovemmin.

Joulukuussa koulua ehti olla vain kaksi viikkoa ja se näkyi myös kursseissa. Jäljellä oli nimittäin ainoastaan neuroanatomia, jossa on ollut tähän mennessä lyhin tenttialue: keskus- ja ääreishermosto, silmä ja korva. Joululoma starttasi 15.12, jolloin oli ainoastaan neuroanatomian tentti. Loppukuu onkin mennyt rentoutuessa, lasketellessa ja joulua viettäen. Seuraavat kurssit starttaavat vasta tammikuussa, joten opiskelua ei ole tarvinnut miettiä etukäteen.

Toivottavasti sullakin on ollut ihana loma:) Muistakaa myös pääsykokeeseen valmistautuvat levätä ja ladata akkuja - teillä on pitkä kevät edessä. Hurjasti tsemppiä!

Vastaukset kysymyksiin

Pääsykoe

Parhaat opiskeluvinkkisi pääsykokeisiin?

Ikävästäkin/tylsästäkin aiheesta voi tulla tehtävä kokeeseen. Opiskele siis kunnolla, kokeessa katuminen on jo myöhäistä.

Sen sijaan, että suorittaisit tehtäviä, tee mieluummin vähemmän ja kunnolla.

Miten luulet uuden yhteisvalinnan vaikuttavan eri yliopistojen välillä?

Uskon, että piste-erot tasoittuvat enemmän, vaikka Helsinki varmaan silti pitää ykkössijaa korkeimmista sisäänpääsyrajoista.

Jos et olisi mennyt Ouluun opiskelemaan, mihin sitten?

Helsinkiin poikaystävän opintojen takia. Kaupunkina Tampere olisi houkuttanut eniten, jos siellä olisi hammaslääkis.

Kävikö mikään muu ala mielessä välivuosien aikana?

Voi kyllä! Yleislääkäri, kätilö, opettaja, ensihoitaja, hammashoitaja...

Mitä olisit tehnyt toisin ekoilla hakukerroilla tai mitkä olivat ne asiat mihin "kompastuit"?

En aloittanut ajoissa siihen nähden, miten paljon halusin ehtiä tekemään ennen pääsykoetta. Luotin liikaa yliopiston kurssien opetukseen, jolloin perustehtävät rupesivat takkuilemaan. Biologiassa en tehnyt tehtäviä. Yritin myös keskittyä liikaa töihin, yliopistoon ja pääsykokeeseen, panostamatta lopulta yhteenkään. Toisin sanoen, olisin asettanut pääsykokeen heti ykköseksi ja aloittanut lukemaan aikaisemmin. Silloin tahti ei olisi ollut liian kova jaksamiselle.

Montako yritystä hampaalle/yleiselle on ihmisiltä vaatinut keskimäärin?

2-3, mutta myös meitä useamman kertaa hakeneita löytyy (kuten myös suoraan lukiosta tulleita).

Miten ratkaisit pääsykokeessa nelilaskimella kymmenen potenssit laskuissa? Entä mitä muita ongelmia koit nelilaskimesta?

En koskaan kokenut nelilaskinta ongelmaksi, koska olin tottunut muutenkin laskemaan paljon käsin fysiikalla yliopistossa. Nelilaskin jopa "piristi" vanhaa laskutapaa, kun piti katsoa taulukkoarvoja ja muokata kaavoja selkeämmiksi. Kertasin logaritmin laskusäännöt ja pyrin laskuissa muuttamaan luvut samaan kymmenpotenssiin, jolloin potensseja tarvitsi miettiä lähinnä vastausta kirjoittaessa (onko luku järkevä jne). Rohkeasti vain matikan kirja esiin!

Miltä sinusta tuntui, kun et päässyt sisälle ja ihmiset kyselivät sisäänpääsystä? Miten selvisit pettymyksestä?

Ensimmäisen välivuoden jälkeen pettymys tuntui todella suurelta, koska olin antanut kaikkeni viimeisillä viikoilla ennen pääsykoetta.

Toisen välivuoden (eli ekan yliopistovuoteni) jälkeen tiesin, etten pääsisi sisälle, joten pettymys ei ollut yhtä suuri. Tuo pettymys oikeastaan antoi hirveän ison tsempin siihen, että halusin yrittää vielä (ja lopputulos oli onnellinen). Koska luotin omaan tekemiseeni, ei tuntunut pahalta vastata ihmisille miten kävi. Aluksi pelkäsin, miten minuun suhtauduttaisiin fysiikalla, koska ihmiset tiesivät hakemisestani. Pelkoni oli turha, sillä sain paljon kannustusta ja kehua sisukkuudestani.

Mitä kirjotit ylppäreistä? 

EMMCBB (äikkä, fysiikka, pitkä matematiikka, biologia, enkku ja ruotsi). Kemiasta kirjoitin M:n ensimmäisenä välivuotena.

Olisitko voinut kuvitella et olisit opiskellut fysiikan tutkinnon kokonaan jos et olis jostain syystä enää päätyny lääkikseen?

Minulle oli tullut niin suuri halu hammaslääkärin urasta, etten pitänyt enää muita aloja vaihtoehtoina. Olisin siis jättänyt fysiikan siltikin kesken ja hakenut niin monta kertaa, kuin tarvii. Osasyynä oli myös jo käytetyt tukikuukaudet, joita halusin säästää hammaslääketieteen opintoihin.

Jos ihan tosissaan olisi pitänyt tehdä jotain muuta, niin olisin sitten varmaan päätynyt kätilön ammattiin.

Miksi sun mielestä lääkikseen pääseminen vie pahimmillaan vuosia?

Aina ei ole kyseessä se, etteivätkö rahkeet riittäisi. Kaikilla meillä on erilaiset lähtökohdat pääsykokeeseen valmistautumiselle ja muun elämän sovittaminen siihen ei ole aina niin yksinkertaista kuin luulisi. Minulla ongelmaksi koitui liian tiukka lukusuunnitelma, joka ei pitänyt kuin vasta viimeisellä hakukerralla.

Tukivatko kaikki läheisesi sinua koko hakuprosessin ajan vai saitko ympäriltäsi myös epäilyä sisäänpääsystäsi? Jos sait miten käsittelit sen?
Kaiken kaikkiaan kaikki läheiseni tukivat hakuprosessiani. Välillä vanhemmille piti perustella enemmän hakuprosessia, mutta he jaksoivat silti kannustaa. Kukaan ei sanonut minulle, ettenkö kykenisi tähän.

Hammaslääkis

Mihin kaikkeen hammaslääkäri voi erikaistua/missä olla töissä?

Kahden työvuoden jälkeen hammaslääkäri voi halutessaan hakeutua kliiniseen jatkokoulutukseen suu- ja leukakirurgian, oikomishoidon, suun terveydenhuollon ja eri kliinisten alojen erikoishammaslääkäriksi. Tieteellinen jatkokoulutus johtaa hammaslääketieteen tohtorin tutkintoon. (Oulu.fi)

Hammaslääkärit työskentelevät pääasiassa terveyskeskuksissa ja keskussairaaloissa sekä yksityishammaslääkäreinä tai niiden palveluksessa. Hammaslääkäreitä työskentelee myös mm. opetus- ja tutkimustehtävissä sekä puolustusvoimissa ja hoitolaitoksissa. (Ammattinetti.fi)

Haluatko joskus erikoistua ja mihin mahdollisesti?

Jos elämäntilanne sallii, niin mahdollisesti, mutten vielä tiedä mihin.

Onko opiskelu vastannut sun odotuksia?

On vastannut. Tiesin lääkiksen vaativan enemmän omatoimista opiskelua, kuin aiemmissa yliopisto-opiskeluissani. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt, että aikaa jää opiskelun lisäksi muuhunkin harrastamiseen, eikä pakollista opetusta ollutkaan niin paljon, kuin luulin. Myös tentit olivat hyvin erilaisia siihen mihin olin tottunut (esim. viiden tehtävän sijaan vastattiin useampaan pienempään kysymykseen).

Onks melkein kaikki kirjat enkuksi?

Kyllä, mutta muu luentomateriaali on yleensä suomeksi. Itse en tainnut lukea kurssikirjoista kuin kehitysbiologian kirjaa, koska kaikesta muusta sai tarpeellisen tiedon ilman kirjojakin.

Mitä odotat eniten hammaslääkiksen opiskelussa?

Kolmosvuotta ja klinikkaan siirtymistä, kun oikeasti päästään harjoittelemaan enemmän käsillä tekemistä.

Mikä on eniten yllättänyt opiskeluissa?

Latina ei ollutkaan niin vaikeaa, kuin pelkäsin. Olen huono oppimaan kieliä, joten jännitin sitä ennakkoon.

Mielenkiintoisin asia opiskelussa tähän mennessä?

Anatomia ja histologia. Ylipäätään ihmiskehoon liittyvien uusien asioiden oppiminen.

Onko paljon opiskelijabileitä?

On:)

Tulevatko opiskelijat tasaisesti eri puolilta Suomea vai onko paljon ihmisiä esim sieltäpäin?

Oma karkea arvioni on, että noin puolet opiskelijoista ovat täältä Oulusta ja loput tasaisesti eri puolilta Suomea.

Koetko ryhmäytymisen olleen helppoa?

Kyllä, ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta:)

Mietityttääkö ikinä miten viihtyisit yleisen puolella, vai tuntuuko valinta juuri oikealta?

Myönnän välillä leikkiväni sillä ajatuksella, mutta kyllä se hammas on se mun juttu:)

Mitkä ovat sun fiilikset virkamiesruotsista? Onko aivan pakkopullaa vai meneekö helposti?

Oulun hampaalla virkamiesruotsi tulee eteen vasta 4. vuonna, joten siitä en osaa sanoa. Omasta mielestäni virkamiesruotsi kuuluu käydä, vaikka ruotsi ei taivukaan omassa suussani helposti.

Miksi hamppi eikä yleinen?

Tähän olen vastannut aiemmassa postauksessa, johon linkki löytyy tästä.

Kuinka paljon hampaalla ja yleisellä on yhteisiä opintoja? 
Prekliininen (eli ekat 2 vuotta) mennään aikalailla samoilla kursseilla (ainoastaan muutama poikkeus). Hampaalla on esimerkiksi johdatus suun terveyteen ja hammasmorfologian kurssi, joita yleisellä ei ole. Vastaavasti meillä on ruotsia vasta 4. vuonna, kun yleisellä sitä on jo 1. vuonna.

Oulu

Millainen Oulu on opiskelijakaupunkina?

Ison kaupungin fiilis, ilman ruuhkia. Omasta mielestäni opiskelijat elävöittävät mukavasti Oulun katukuvaa ja kaupunki on ihanteellinen opiskelulle. Keskustassa hyviä kahviloita ja liikkeitä shoppailulle, todellä hyvät harrastusmahdollisuudet ja pyöräilykaupunki henkeen ja vereen.

Miltä alueelta Oulusta kannattaa lääkisopiskelijan etsiä asuntoa?

Omat henkilökohtaiset suositukset sijainnin kannalta ovat Keskusta, Raksila, Välkkylä ja Peltola. Muita lähellä lääkistä olevia alueita ovat Kaukovainio ja Höyhtyä (ja Karjasilta).

Miten joukkoliikenne Oulussa toimii vai onko kävely/pyöräily parempi vaihtoehto?

Parhaiten aikataulut saa Google Mapsin avulla (kunhan varaa itselleen +- 5 minuuttia lisää aikaa). Riippuen sijainnista busseja kulkee todella hyvin (esimerkiksi itse pääsen ainakin kuudella eri bussilla koululle). Oulu on kuitenkin enemmän pyöräilykaupunki ja pyörätiet ovat tasaisia ja huollettuja. Lääkiksen kampukselta menee keskustaan pyöräillä n. 10-15min, joten usein pyörä on parempi vaihtoehto.

Ovatko monet lääkisopiskelijat töissä opintojen ohella ja kuinka helposti Oulusta löytää osa-aikatöitä opiskelijalle?
En osaa sanoa tarkkaa jakaumaa, mutta kyllä opintojen ohella voi käydä osa-aikatöissä sabotoimatta opintomenestystä. Oulusta löytyy osa-aikaisia töitä, mutta valitettavasti hakijoita on paljon.

Lisää kysymyksiä saa laittaa kommenttikenttään:)

Fuksivuosi: syksyn kurssit

Johdanto lääkäriyteen

Kurssin luennot olivat pakollisia, mutta niitä oli vain silloin tällöin, eikä läheskään joka viikko. Luennoilla käsiteltiin erilaisia lääkäriyteen liittyviä teemoja (esim. kuolevan ihmisen kohtaaminen). Lisäksi tähän kurssiin kuului kolmen päivän tk-harkka.

Meillä denttareilla oli tämän lisäksi Johdatus suun terveyteen-kurssi, johon liittyi mm. hammaslääketieteen eri toimialojen esittelyä.

Tieto ja tutkimus (elo-syyskuu)

Ehkä yläasteelta tuttavammin kutsuttu ATK-tunti. Välillä opeteltiin käyttämään erilaisia tietokantoja artikkeleiden löytämiseen ja välillä leikittiin wordilla. Lisäksi harjoiteltiin solubiolgian esseen tyylin muokkaamista oikeanlaiseksi. Ei ehkä se mielenkiintoisin kurssi, mutta hyödyllinen silti. Pro tip: kannattaa tehdä harjoitukset omalla läppärillä, niin ei tarvitse kotona muistella, miten mikäkin juttu tehtiin.

Medical english (elo-marraskuu)

Englannin kurssi on jaettu kolmeen moduuliin: syksyllä käydään moduulit 1 ja 2, keväällä  moduuli 3. Moduuli 1 oli perinteisempi enkun kurssi, eli käytiin luennoilla ja opettaja johdatteli lääketieteellisen englannin käyttöön.
Moduuli 2 järjestettiin meillä kahdessa osassa: osa meistä kävi sen jo syksyllä ja osa käy sen keväällä. Moduuli 2 toteutettiin niin, että meidät jaettiin ryhmiin ja kukin ryhmä piti omasta aiheestaan koko oppitunnin (in english). Kurssi oli todella rento ja tunnin sai pitää melko vapaasti. Meidän ryhmä teki esimerkiksi Kahoot!-pelin yhden case reportin sanastosta. Hyvin selvisi tämäkin aikoinaan B:n englannista kirjoittanut:)

Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiolgia (elo-syyskuu)

Tällä kurssilla koko syksy lähti liikkeelle ja luentoja oli noin 50-60% lukkarista. Luennot eivät olleet pakollisia ja niitä pystyi seuraamaan etänä. Itse olen äärimmäisen laiska luennoilla kävijä ja sain enemmän irti itseopiskelulla.

Solubiologiassa käytiin samat asiat kuin lukiossa ja mentiin hiukan syvemmälle. Kehitysbiologiassa tutustuttiin tarkemmin peruskudoksiin ja elinten kehitykseen. Kehitysbiologiaan paneuduttiin myös esseen muodossa, joka oli kytköksissä tieto&tutkimus sekä englannin kurssin kanssa (koska esseen sai kirjoittaa englanniksi).

Histologian harjoitustyöt (elo-marraskuu)

Elo-syyskuu kerran viikossa on ollut histologian harjoitustyöt eli histot. Yksi harjoituskerta alkoi lyhyellä n. 10min alustuksella, jossa käytiin läpi, mitä tunnin jälkeen tulee osata. Sen jälkeen sai vapaasti käyttää virtuaali tai oikeaa mikroskooppia rakenteiden tunnistamiseen, kysellä opettajalta tai ihan vaikka vain istua, jos siltä tuntuu. 

Joka tunnin lopuksi oli lyhyt n.5 minuutin testi, jossa piti tunnistaa tunnilla nähtyjä preparaatteja. Testit eivät ole millään muotoa pelottavia ja ne arvosteltiin hyväksytty/hylätty (puolet testeistä piti saada läpi, jotta pääsee kurssin läpi). On muuten ihan sairaan siistiä huomata, että näyte alkaa muistuttaa muutakin kuin lappapuuroa!

Makroskooppisen anatomian harjoitustyöt (syys-joulukuu)

Makrot toimivat samaan tapaan kuin histot, mutta alkoivat vasta syyskuussa ja jatkuivat joulukuuhun. Harjoituskerta kesti n. 2-4h ja sen aikana kierrettiin erilaisilla rasteilla 4-8 hengen porukoissa. Rastilla saattoi olla kuvasta/mallista tunnistamista tai toisten tutkimista erilaisilla testeillä. Päästiin mm. ultraamaan kilpirauhasta ja tutkimaan silmänpohjaa!

Kuten histoissa, myös makroissa oli tunnin lopuksi lyhyt testi. Makroissa latinan opiskelu on välttämätöntä, koska jokaisessa tunnin lopputestissä n. sadasta termistä kysytään ehkä 10. Kuulostaa hurjalta määrältä, mutta trust me, kyllä ne oppii. Testi toimi myös hyvänä porkkanana opiskelulle, jolloin anatomian tentteihin ei jäänyt niin paljon opeteltavaa.

Tuki- ja liikuntaelimet (lokakuu)

Tuki- ja liikuntaelimillä aloitettiin se kuuluisa anatomian ja latinan opiskelu. Lihakset, luut, nivelet, verisuonet, hermot jne. Vaikka rakenteet olivat pitkälle ulkoaopettelua, samalla käytiin läpi kliinistä anatomiaa, jonka avulla hoksasi syy-seuraussuhteita rakenteiden välillä.

Elinanatomia (loka-marraskuu)

Elinanatomia oli kaikista isoin osuus anatomian opinnoista. Käytiin elimistöjen kehitystä, histologiaa, anatomiaa ja kliinisiä seikkoja.

Neuroanatomia (marras-joulukuu)

Neuroanatomia oli anatomian lyhyin osuus. Siihen kuului keskus- ja ääreishermosto, korva ja silmä. Kun opettelin silmän rakenteita pääsykokeisiin, ne eivät tuntuneet jäävän millään päähän. Sen sijaan latinaksi ne oli jopa helpompi opetella.

Tältä näytti siis aikalailla ensimmäinen syksy hammaslääkiksessä. Erona yleiseen ainoastaan se, että yleisellä oli myös ruotsin kurssi (eikä luonnollisesti johdato suun terveyteen-kurssia).

Vielä on tämä päivä aikaa laittaa kysymyksiä edelliseen postaukseen!

Nyt saa kysyä!

On aika laittaa tulille klassinen kysymyspostaus. Koulua on jo useampi kuukausi takana ja varmasti siellä on herännyt kysymyksiä lääkikseen/pääsykokeeseen/Ouluun jne. liityen. Toki kysyä saa myös muistakin aiheista kuin hammaslääkiksestä, varsinkin kun hirveästi en muuta elämää täällä blogissa ole jakanut.

Vastaukset kysymyksiin tulevat toivon mukaan jo ensi viikolla, eli ihan hirveän kauaa ei tarvitse odotella. Jos osa kysymyksistä ei ehdi vastauspostaukseen, pyrin vastaamaan niihin suoraan kommenttikenttään. Toivottavasti saadaan mahdollisimman iso kirjo erilaisia kysymyksiä, kommenttikenttä on avoin:)

Oulu opiskelukaupunkina - plussat ja miinukset

Minulle oli oululaisena itsestäänselvää, että täällä haluan käydä myös lääkiksen. Moni varmasti kokee haluavansa vaihtaa maisemaa ja tutustua uusiin paikkoihin, mutta minulla ei ollut tarvetta siihen. Oulu on minulle sopivan kokoinen paikka ja täällä minun on hyvä olla. En ole oikeastaan ennen tätä syksyä kauheasti kiinnittänyt huomiota Ouluun kaupunkina. Mitkä ovat lempipaikkani? Mitä vinkkejä osaan sanoa kantaoululaisena? Mitä mieltä muualta tulleet opiskelukaverini ovat olleen Oulusta? Näitä tulen avaamaan useammassa postauksessa, mutta tässä omat plussani ja miinukset Oululle opiskelijan näkökulmasta:

Oulun plussat

+ Kaupunkifiilis ilman ruuhkia
+ Hyvät harrastusmahdollisuudet
+ Hyvät pyörätiet - etäisyydet sen verran lyhyitä, että taittuvat pyörällä parhaiten
+ Majoneesikänkky eli pizza, jonka päälle laitetaan majoneesia (haluan kuulla, jos tämä on muuallakin juttu!)
+ Minusta edulliset vuokrat (esim. 25 neliön yksiö yksityiseltä 400-500e/kk). Kalliimmat ovat yleensä todella uusia, mutta kelpo asunnon saa erittäin edullisesti (terv. 46 neliön kaksio 490e/kk)
+ Hammaslääkiksellä kokonaan uusi rakennus laitteineen päivineen. Ai että, siellä on viihtyisää opiskella!
+/- Valkoinen talvi

Oulun miinukset

- Vastatuuli. Ihan aina!
- Merituuli tekee kesästäkin hiukan vilpoisamman
- YTHS on Linnanmaalla, muttei Kontinkaalla (lääkiksen kampus). YTHS:lle pääsee kyllä bussilla max. 20 minuutissa, mutta on sinne silti oma vaivansa mennä
- Liiketarjonta heikompi kuin pääkaupunkiseudulla (ei esim. Zaraa, Mangoa, H&M homea tai IKEAa). Perus vaatekauppoja kuitenkin löytyy
- Suoria lentoja esim. ulkomaille löytyy, mutta halvemmaksi tulee usein mennä esimerkiksi Helsingin kautta, mikä lisää matkustamisaikaa
- Lääkiksen kampus erillään muista tiedekunnista
- Bussilla matkustaminen on kallista (3,30 tai 2,05e/kertalippu, kausilippu alle 24v:lle 42e/30vrk)

Jos sinulla on mielessä Ouluun liittyviä kysymyksiä, laitahan tulemaan!

Fuksin viikko 30.10-5.11

Maanantai:

Skippasin aamuluennot eli aamupäivä vapaa.
Klo 8-10.30 tein muistiinpanoja verenkiertoelimistä.
Klo 11-13 Kohti koulua ja ruuhkaisalle lounaalle.
Klo 13-15 Histot: hengityselimet. Kerrankin lyhyt histo, joten iltapäiväväsy ei ehtinyt iskeä pahasti.
Klo 15-16.30 Kaupassa käynti ja ruoanlaittoa.
Klo 16.30-17.30 Muistiinpanoja verenkiertoelimistä.

Tiistai:

Skippasin aamuluennot, joten koko päivä "vapaa"
Klo 9-10.30 Guizletin pelailua. Tällä kertaa aiheena ruoansulatuskanavan yläosa.
Klo 10.30 Sain yläosan opiskeltua kokonaan, joten rupean täyttämään ruoansulatuskanavan alaosaan ja rauhasiin liittyvää makromonistetta. Monisteen täyttämisen jälkeen opettelen ko. aiheen termit Quizletin avulla.
Klo 12.30 Kortit opiskeltu, joten lounastauko.
Klo 13:05-14 Muistiinpanoja verenkiertoelimistöstä.

Keskiviikko:

Ei koulua
Klo 8-9 Vatsan alueen makromonisteen täyttämistä
Klo 9-10.10 Quizletin pelailua. Quizletia tulee kyllä paljon käytettyä, mutta tää on ollut mulle se paras tapa saada latinan termit päähän.
Klo 10.30-12.40 Muistiinpanojen kirjoittamista.
Klo 12.40 Ruokatauko
Klo 13.30-15.30 Muistiinpanoja. Vihdoin sain aloitettua ruoansulatuselimistön muistiinpanot.

Torstai:

Klo 8 Käyn hakemassa kiltahuoneelta kahvia, koska en kiireessä ehtinyt kotons juomaan.
Klo 8.15-11.45 Muistiinpanojen tekoa Dentopoliksessa
Klo 11.45-13 Kiltapaitojen sovitus ja lounas
Klo 13-16.45 Makrot: Ruoansulatuselimistö (yläosa, alaosa ja vatsa). Tällä kertaa oli kolme "lyhyttä" makroa samassa harjoituksessa.
-Tässä välissä kotiin ja syömään-
Klo 17.45 Enkun läksyjen värkkäämistä.

Perjantai:

Klo 8-10 Enkku.
Enkun jälkeen syömään ja kotiin. Jotenkin jäänyt pieni kooma päälle, joten ei enempää opiskelua ainakaan tänään.

Lauantai: ODARIT

Lauantai-iltana oli Hammaslääketieteen killan vuosijuhlat eli odarit. Voi että tuota päivää oli odotettu! Sai vihdoin laittaa iltapuvun päälle ja ihastella pukuloistoa. Meille fukseille pidettiin myös mysteerinen odontofiilikaste, josta ei sen enempää. Seuraavana päivänä pidimme tyttöjen kanssa rennon jouluteemaisen iltapäiväbrunssin.

Kuten huomaa, oma opiskeluni on aika paljon itseopiskelua, quizletiä ja muistiinpanoja. Muistiinpanot ovat tosi työläät, mutta saan niiden avulla hyvän hahmotuksen kustakin aihealueesta. Itse termit puolestaan jäävät päähän vain Quizletin avulla.

Vinkkini pääsykokeisiin osa 2/3: Jaksaminen

Vinkkisarjan toinen osa koskee jaksamista. Olit sitten aloittanut jo hyvissä ajoin tai vasta tekemässä suunnitelmaa, varmasti oma jaksaminen on jossain vaiheessa koetuksella. Aina ei laskut suju, joskus tulee nukuttua liian vähän ja jossain vaiheessa henkinen puoli on koetuksella. Aloitin viime vuonna lukemaan jo elokuussa, joten ennen pääsykoetta ehti tapahtua useampikin jaksamisen puutos. Tässä omat vinkkini, miten helpotin jaksamista:

Elämäntavat ovat a ja o
Tämä tuntuu itselle jo tosi itsestäänselvyydeltä, mutta tottahan se on, että hyvillä elämäntavoilla jaksaa paremmin. Syö säännöllisesti, nukkuu, liikkuu ja JUO VETTÄ. Varsinkin tuo viimeinen lisää omaa jaksamista ihan sata nolla. Myös nukkumista sain parannettua miettimällä kahdesta vaihtoehdosta: haluanko herätä pirteänä ja reippaana lukemaan vai onko esimerkiksi sarjan katsominen tärkeämpää. Oli paljon helpompi asettaa pääsykoe sarjojen katselun edelle. Niitä ehtii katsoa myöhemminkin.

Totuttele lukemiseen

Mikäli opiskelusta on pidempi tauko, haasteeksi voi käydä pitkäjänteisyys lukemisen kanssa. Itselleni 8h päivät olivat aluksi mahdottomuus, joten ensin piti mennä 5-6h tahdilla. Eikä tähän ollut syynä, etteikö lukeminen olisi kiinnostanut - aivot eivät vain ykinkertaisesti jaksaneet enempää tehokasta opiskelua. 

Helppo tapa rytmittää lukemista on esimerkiksi tomaattitimerin käyttö eli 25min opiskelua + 5min taukoa. Toinen tapa on tehdä viikkosuunnitelmaan lukutavoitteeksi 20h, sitten 25h jne. Nuo luvut eivät ole mikään absoluuttinen totuus, koska kaikki elämäntilanteet eivät istu tiettyihin lukutuntimääriin, mutta hoksaatte pointin. Aloita kevyesti ja kasvata lukumäärää sitten.

Älä suorita tehtäviä, vaan opi

Jos lukusuunnitelma laahaa, sortuu helposti tekemään tehtäviä tyylillä "pakko saada näin ja näin monta tehtyä". Pieni paine lukemiseen ei ole vaarallista, mutta jos tehtävistä ei jää mitään päähän suorittamisen vuoksi, kannattaa harkita tekemistä uudestaan. Saat paljon enemmän irti, kun keskityt ja teet huolella 5 tehtävää fysiikkaa, kuin jos teet 20 mietittämättä kertaakaan mitä teet. Minun hakukevät 2016 kompastui tähän. 2017 sama meinasti toistua, mutta hyväksyin etten ehdi tehdä kaikkia mahdollisia tehtäviä. Tein ehkä määrällisesti vähemmän, mutta kun tein kaikki tehtävät ajatuksella, oppimista tapahtui enemmän. Ts. laatu korvaa määrän.

Ota nokoset

Jos yöunet ovat jääneet vähemmälle tai lukeminen käy raskaaksi, ota 20 minuutin nokoset! Opiskelusta ei tule mitään, jos yrität väkisin pitää silmiä auki. 20 minuutin nopeilla nokosilla jaksamisessa tapahtuu niin iso ero, ettei nokostelu tunnu "lukuajan menettämiseltä". Minulle oli hyvin normaalia, että aloitin lukemisen jopa klo 7 ja klo 14 otin nopeat nokoset. Aina ei ehkä tule uni, mutta jo rauhoittuminen hetkeksi antaa lisävoimia lukemiseen vähentäen stressiä.

Löydä oma pakoreittisi

Välillä lukemiseen on vain pakko saada etäisyyttä. Jos opiskelu ei tahdo millään sujua, pieni etäisyys voi olla tarpeen. Oma kumppanini oli parempi mittari siinä, sillä hän kävi kanssani kävelyllä, jos näytti, etten pysty lukemaan. Hän siis oli minun pakoreittini pois kirjojen äärestä. Harrastus, perhe, ulkoilu, leipominen... kullakin meistä on oma tapamme unohtaa opiskelu hetkeksi.
Myös työt olivat minulle eräänlainen pakoreitti: kassalla kun ei voi alkaa pähkäilemään biologian rakenteita. Otin siis myös töissä ilon irti siitä, että "pakko olla lukematta".

Tuliko sinulle joku hyvä jaksamisvinkki mieleen? Jaa se ihmeessä!:)

Fuksivuosi: syys- ja lokakuu

Syyskuu

Ensimmäisellä syyskuun viikolla pari päivää omistettiin kokonaan Future Factorylle. FF on Oulun yliopiston kaikille uusille opiskelijoille tarkoitettu ryhmätyökilpailu, joissa pohditaan ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin. Aiheita oli jaettu tiedekunnittain. Oma ryhmätyömme koski kantasoluja, joka puolivahingossa voitti koko kilpailun. Ei itsekään tajuttu idean tärkeyttä, ennen kuin hammaslääkäriliiton lehdestä pyydettiin haastattelua. Jos jäi kiinnostamaan, jutun voi käydä lukemassa tästä linkistä.

Syyskuussa pärähti makroanatomian harjoitustyöt eli jatkuva latinan opettelu. Joka viikko makroissa on uusi alue opittavaksi (pää, kaula, yläraaja jne). Harjoituksissa perehdytään erilaisten mallien ja kysymysten avulla elinten sijaintiin ja rakenteeseen.
Latinan opiskelua pyrittiin tyttöjen kanssa keventämään Quizletin flashcardeilla ja porukalla opiskelulla. Ollaan mm. keksitty mitä ihmeellisimpiä muistisääntöjä ja naurettu niille yhdessä. Muutenkin porukalla opiskelu on ollut paljon mielekkäämpää kuin yksin kotona nyhvääminen.

Syyskuun 22. oli solubiologian tentti, josta puhuin jo aiemmassa postauksessa. Tentin jälkeisellä viikolla oli odotettu kolmen päivän terveyskeskusharjoittelu. Nuo kolme päivää olin Rovaniemellä hammashoitolassa ja toimin katseluoppilaana. Harjoittelu lisäsi opiskelumotivaatiota, vahvisti omaa uravalintaa ja oli mukava kevennys rankempien viikkojen jälkeen. Akut latautuneena oli mukava palata Ouluun jatkamaan opiskelua!

Lokakuu

Heti lokakuun alussa oli solubiolgian esseen ja parin muun kirjallisen työn palautus. Vaikka nuista deadlineista päästiin, makroja alkoi olla yhden sijaan kahdesti viikossa. Lääkiksessä on ollut pakko tottua erilaiseen lukutahtiin, mutta (alkukankeuksista huolimatta) koulunkäynti on alkanut sujua.

Lokakuunssa oli myös ensimmäiset fuksisitsit eli toogasitsit, joiden tarkoituksena on (lakanatoogan lisäksi) opettaa meille fukseille sitsisääntöjä ja -lauluja. Niille, jotka eivät tiedä, niin sitsit ovat pöytäjuhla, jossa tarjoillaan alkupala, pääruoka ja jälkiruoka, pidetään puheita, lauletaan ja noudatetaan tiettyjä sääntöjä. Huom! Ruoka yleensä ehtii jäähtyä lautaselle, ennen kuin ehdit edes siihen koskea.

Lokakuun lopussa oli anatomian ensimmäinen varsinainen tentti, joka koski tuki- ja liikuntaelimiä. Suurin opiskelu-urakka oli tehty jo makrojen aikana, koska tentti sisälti kaikki tähänastisten makrojen sisällöt (+ anatomian luennot). Tentti meni omalta osaltani paremmin kuin pelkäsin, mutta parannettavaa seuraavaan tenttiin löytyy. Toisaalta, aina on varaa parantaa:)

Fuksin viikko 18.-22.9.

Joka viikko lukujärjestys on hiukan erilainen, mutta perusjutut ovat hyvin pitkälti samoja. Päiviä täyttävät anatomian luennot, histojen/makrojen harjoitukset sekä muutama lääkäriyteen johdatteleva luento. Tällä viikolla oli myös solubiologian tentti. Kuten huomaa, lukkari ei ole ihan täyteen ahdattu, vaan aikaa omatoimiseen opiskeluun on. Iltaisin saatan muutaman tunnin pyhittää opiskelulle, mutta aikaa harrastuksille ja kavereillekin on ruhtinaallisesti.

Maanantai

Klo 8-12 solubiologian luentoja. En yleensä harrasta luentoja, mutta perjantain tenttiä koskeva kertausluento oli pakko kuulla. Käytin luennon oikeastaan makrojen (= makroanatomia = latinaa) ennakkomateriaalin täyttämiseen, samalla silmäillen luentoa.

Klo 12-13 lounasaika.

Klo 13-14 Menimme hampaan kiltikselle kahvittelemaan ja opiskelemaan anatomiaa.

Illalla: makroanatomian kertaamista. Kaulan alue on onneksi suhteellisen yksinkertainen, mutta vaatii opettelua.

Tiistai

Klo 8-10 Yleislääketiede: näkökulmia hoitosuhteeseen. Ensi viikolla häämöttää ensimmäinen harkka, jota varten on muutamia Johdanto lääkäriyteen-kurssiin liittyviä luentoja.

Klo 10-11 Luettiin makroja Quizletin avulla Dentopoliksessa. Dentopolis on siis Oulun hammaslääketieteen ja suun terveydenhoidon uudisrakennus, jossa tullaan opiskelemaan koko hampaan kliininen vaihe. Siellä on myös kiltahuone ja mukavia opiskelutiloja opetushammashoitolan (ja kaiken muun) lisäksi.

Klo 11-12 Lounas

Klo 12-15 Jälleen lukemista makroihin...

Klo 15-17 Makroanatomia: Kaula. Makroissa liikutaan pienissä ryhmissä, nimetään erilaisia rakenteita latinaksi ja pohditaan esimerkiksi lihasten kiinnityskohtia ja verisuonten kulkua. Lopuksi oli lyhyt testi käydyistä asioista (=lihasten nimeämistä ja muutama o/v-väittämä).

Illalla: Vaikka olikin pitkä päivä takana, innostuin aloittamaan jo seuraavien makrojen opiskelua ja selailemaan histologian harjoitusmonistetta.

Keskiviikko

Klo 8-10 Yleislääketiede: näkökulmia hoitosuhteeseen.

Klo 10-11.30 TK-harkan ohjeistus.

Klo 11.30-12 Lounas, jonka jälkeen hakemaan kiltikseltä kahvia.

Klo 13-15 Yleislääketiede: Vuorovaikutus 1 ryhmätyö. Meidät jaettiin pienempiin ryhmiin, joissa jaettiin kurssin luennoitsijan kanssa omia taustoja ja ajatuksia hyvästä hammaslääkäristä.

Illalla: Histologian muistiinpanojen tekoa

Torstai

Klo 9-11.30 Solubiologian esseen kirjoittamista.

Klo 11.30-12.30 Lounas ja lounaan jälkeen hepatiitti-B rokotteen vahvistus.

Klo 13-15 Histologian harjoitustyöt 6: Hermokudos. Histoissa käytiin lyhyt alustus, jonka jälkeen tutkittiin näytteitä mikroskoopilla. Kuten makroissakin, histoissakin on lyhyt testi tunnin lopuksi.

Illalla: Solubiologian tenttiin silmäilyä.

Perjantai

Klo 8-10 Solubiologian tentti. Tentti oli hiukan erilainen verrattuna aiempiin kohtaamiini tentteihin - meillä sai nimittäin olla kaikki materiaalit läppäristä kurssikirjaan mukana. Materiaaleihin ei voinut silti tuudittua, sillä tentti sisälsi monivalintaa ja kukin kysymys näkyi vain minuuttien ajan taululla (eikä niihin voinut palata). Myönnän luottaneeni liikaa materiaaleihin, koska tiedonhakuni ei ollut tarpeeksi nopeaa kovin hyvään suoritukseen.

Fuksivuosi: elokuu

Viime kuulumista ei ole ehtinyt kulua kuin pari viikkoa, mutta on niissäkin tapahtunut jos jonkinmoista. Isoimpana erona ehkä se, että opiskeluarki on alkanut ihan tosissaan. Luentojen lisäksi paljon saa opiskella myös itse. On ollut kuitenkin ihanaa keskittyä pelkästään opiskeluun töiden ja pääsykokeen sijaan. Motivaatiota on ihan uudella tavalla.
Pelkäsin heti fuksivuodesta lähtien kaikkien kurssien olevan ylitsepääsemättömiä ja vaikeita asioita täynnä, mutta onneksi olin väärässä. Ainakin tähän asti kurssit ovat olleet selkeitä, mutta niissä on paljon asiaa. Eli opiskelua ei niinkään tahdita vaikeustaso, vaan määrä. Aivan varmasti niitä vaikeita kursseja tulee vielä vastaan, mutta nyt on saatu nauttia pehmeästä laskusta.

Toinen ihan mahtava juttu meille denttareille on avustaminen. Prekliinisen vaiheen aikana meidän tulee käydä ainakin kerran avustamassa kandia opetushammashoitolassa. Avustamassa saa käydä niin monta kertaa kuin haluaa, mutta ajat ovat klo 8-16, joten on oltava tarkkana lukkarin kanssa.

Kävin itse jo avustamassa yhtä kandia paikkaamisessa. Sain ojennella välineitä ja pidellä imuria, eli ihan hirveän suurta vastuuta en joutunut ottamaan. Kaiken lisäksi minulle sattui todella mukava kandi, joka mielellään kertoi opiskelusta ja työvaiheista. Avustaminen on todella pienen kynnyksen hommaa ja siitä saa niin hyvin lisäbuustia opiskeluun. Ja voin sanoa, että tuntuu ihan omalta alalta!

Elokuun viimeinen viikko olikin ohjelmaa täynnä. Tiistaina oli fuksiaiset (=fuksisuunnistus), perjantaina johdantotentti makroanatomiasta (eli latinaa) ja pe-la denttareiden fuksiexcursio Hailuotoon. Hauskintahan tässä on, että ennen exculle lähtöä istuttiin kiltahuoneella ja meitä pyydettiin fantomiin, missä saatiin ihan muuten vain kokeilla poraamista (nukeilla tietenkin).

Paljon on siis mahtunut kalenteriin, mutta onneksi tästä eteenpäin tapahtumien tempo alkaa rauhoittua ja opsikeluarki pääsee paremmin esiin. Tapahtumat ovat ihan mahtavia, mutta ihana pyhittää aikaa kalenterista muullekin elämälle.

Valmennuskeskus vs. Mafynetti2

Jos sinulla on lukusuunnitelma pääsykokeisiin vielä taysin auki, niin tässä hiukan kahden eri valmennuskurssin vertailua. Valmennuskeskukselta kävin kaksi kurssia: maaliskuussa ja marraskuussa alkaneet versiot. Mafynetti2 minulla oli viime vuoden käytössä. Oheiset suosittelut perustuvat yksin omiin kokemuksiini.

Muistutan, että valmennuskurssi ei ole mikään tae sisäänpääsystä, vaan työ on silti tehtävä itse. Valmennuskurssi voi toimia hyvänä tukena, jos meinaa olla vaikeuksia aikataulujen kanssa tai materiaalit vähissä. Valmennuskurssien tehtävät ovat pääasiassa samoja tehtäviä kuin lukiossa, mutta usein mietitty pääsykokeen näkökulmasta. Tällä meinaan, että monet valmennuskurssien soveltavat tehtävät ovat hyvin pääsykoetyyppisiä ja niistä saa ihan uudenlaista osaamista kuin pelkistä lukion kirjoista. Myös simuloidut pääsykokeet ovat hyvä tapa opetella koetaktiikkaa ja kartoittaa osaamista.

Lyhyesti, mitä tykkäsin Valmennuskeskuksen lääkiskursseista?
Toimii valmennuskurssina sellaiselle, joka tarvitsee vielä opetusta fykebi-asioissa ja/tai jolla ei ole mitään hajua pääsykokeesta. Meillä ainakin käytiin tunneilla tarkkaan vanhan valintakokeen monivalintoja ja opeteltiin vastaustekniikkaa (pyöristykset jne). Tehtäväkirjoissa oli myös hyvät ratkaisut välivaiheineen. Varsinkin lukion jälkeen pääsykoe on yksi suuri kysymysmerkki ja valmennuskeskuksen kurssin jälkeen koe tuntui paljon selkeämmältä.
Annan ison peukun myös sille, että materiaaliin kuului KOTI-kurssin opetusvideot. Jos omalla luennolla ei päässyt samalle aallonpituudelle luennoitsijan kanssa, samasta aiheesta löytyi video toisen luennoitsijan pitämänä. Tämä toimii myös niille, joilla esimerkiksi töiden takia estyy pääsy kurssikerralle.

Kenelle suosittelen Valmennuskeskuksen maaliskuun kurssia?
Minulle on ehkä jäänyt pieni trauma tästä kurssista. Oppitunteja oli 4-5h kerrallaan 5-6 iltaa viikossa lähes pääsykokeisiin asti. Tahti oli tosi hurja, jos yritti tehdä aina edelliseen luentoon liittyvät tehtävät ja kerrata tulevan luennon aiheen. Opiskelu jäi omalta osaltani todella pintaraapaisuksi, mutta sain tosi hyvän käsityksen kuinka paljon aukkoja omassa osaamisessani oli. Opettajat olivat Oulussa mielestäni hyvät fysiikassa ja kemiassa, mutta bilsanopesta en saanut juurikaan irti.
Kurssi sopii mielestäni sellaiselle, joka osaa sisäistää asiat hyvin nopealla tahdilla tai jolla on vain vähän aikaa lukea pääsykokeisiin, mutta pohjaosaaminen on vahva. Jos taskussa on vielä paljon opeteltavaa, marraskuun kurssi voisi sopia paremmin.

Kenelle suosittelen Valmennuskeskuksen marraskuun kurssia?
No tämä kurssi oli vähän rauhallisemmalla aikataululla eli ehdin tehdä kaikki tehtävät ja opiskella paremmin itsenäisesti. Muutoinhan tämä oli sisällöltään samankaltainen kuin maaliskuun kurssi. Suosittelen tätä marraskuun kurssia enemmän varsinkin sellaiselle, joka haluaa oppia asiat rauhassa ja tarvitsee vielä jonkun opettamaan lukion asoita.

Kenelle suosittelen Mafynettiä?
Mafynetti on mielestäni aika epeli itseopiskelumateriaali, sillä se osaa patistaa lukemaan. Kuulostaa vähän hassulta, mutta minua ainakin auttoi, että vaikeat tehtävät "pakotettiin" tekemään uudelleen. Tavoitekäyrän avulla oli helppo seurata omaa edistymistään ja pitää peppu penkissä. Tehtäviä oli paljon ja ne etenivät hyvin johdonmukaisesti.
Mafynetti sopii mielestäni sellaiselle, joka ei tarvitse erikseen opettamaan asioita juurta jaksaen, vaan lähinnä ison läjän hyviä tehtäviä. Teoriaa on juuri sopivasti palauttamaan asiat mieleen ainakin fysiikassa ja kemiassa, biologiassa ehkä tarvitsee lukiokirjat kaveriksi.

Loppuun vielä pientä vertailua pelkistä tehtävämateriaaleista:

- Mafynetissä paljon paremmat biolgian tehtävät (jotka tuli myös tehtyä, toisin kuin vk:ssa)
- Mafynetissä laajempi kirjo eritasoisia tehtäviä, vk oli täynnä lähinnä rutiinia luovia tehtäviä

- VK:lla oma kirja soveltavista tehtävistä, jotka itse olen kokenut hyödyllisiksi kemiassa ja fysiikassa. Tehtävien avulla pääsykokeessa muotoillut tehtävänannot valkenivat paremmin.

- VK:lla oli oma kirja vanhoille valintakokeille vastauksineen. Mafynetissä kokeet piti katsoa itse netistä.
- Molemmista materiaaleista saat ihan varmasti hyvän laskurutiinin ja osaamistason, mutta tavoitekäyrän ja kertaustoiminnon takia Mafy vie voiton minun mielestäni:)

Reilu viikon verran denttari

Takana on reilu viikko hammaslääkistä ja kyllähän se hyvältä tuntuu. Vieläkään en ole sisäänpääsyä tajunnut, vaikka kuinka mikroskoopilla tarkastelisi. Edes latinan opettelu ei ole sitä iskostanut.
Ihan alkuun päivät koostuivat lähinnä johdatus/infoluennoista. Vasta viime viikon puolesta välistä eteenpäin luennot ovat lähteneet rullaamaan kunnolla. Läppärikin on päässyt ensimmäisiä kertoja opiskelukäyttöön!

Vaikka päiviin ei ole mahtunut paljoa luennoilla istumista, pienrymänohjaajamme eli PRO:t ovat huolehtineet ohjelmasta. Uusiin ihmisiin ja varsinkin omaan pienryhmään tutustumista on ollut paljon. On ollut leikkimielistä rastikisaa, kaupunkisuunnistusta pyörillä ja piknikkeilyä. Omaksi onnekseni meillä on aivan ihana pienryhmä, joka jaksaa heittäytyä! Näiden tyyppien kanssa jaksaa kyllä kulkea luennosta/tapahtumasta toiseen. Puhumattakaan siitä, että ensimmäinen excu (=opiskelijapiirien opintomatka/tutustumisretki) ja fuksisuunnistus ovat vasta edessä päin! Innolla odotan, tämä fuksi kiittää ja kuittaa tältä erää.

Ps. Netin kanssa on pieniä teknisiä ongelmia, joten postaustahti saattaa olla vielä muutamia viikkoja hitaanpuoleinen. Postauksia on kuitenkin tulossa eli ei hätiä:)

Vinkkini pääsykokeisiin osa 1/3: Opiskelu

Yritin aluksi tehdä yhden postauksen omista päätekijöistä, jotka auttoivat pääsyokoeisiin. Listasta tuli kuitenkin niin pitkä, että kokosin vinkit aihealueittain: opiskelu, jaksaminen ja motivaatio. Tässä siis tämän kolmiosaisen vinkkisarjan ensimmäinen osa: Opiskelu.

Jokainen meistä on erilainen oppija, joten vinkeistä osa voi sopia sinulle ja osa ei. Opiskelutyylin löytäminen ei ollut itselleni helppoa ja löytyi vasta lukion jälkeen. Edelleen siinä on kehitettävää, mutta onneksi pääsykoeajoista jotain jäi käteen!

1. Tee niitä biologian tehtäviä

Olen aina tykännyt bilsasta ja muistiinpanojen tekemisestä. On ihanaa visualisoida muistiinpanoista omannäköiset. Parina ensimmäisenä välivuotena opiskelin muistiinpanoja kirjoittamalla ja tehtävät tulivat vain valmennuskurssin harjoituskokeista. VIRHE! Muistiinpanot auttoivat kaiken tiedon ymmärtämisessä joo, mutta itse kokeessa määritelmien kirjoittaminen oli haastavaa. En osanut vastata tarpeeksi tarkasti ja oikeilla termeillä. Tein viime vuonna ensimmäistä kertaa bilsan tehtäviä ja kummasti kaikki määritelmät jäivät sanatarkasti päähän.

2. Fysiikassa ja kemiassa laske mahdollisimman paljon

Mikäli sikäli tänäkin vuonna on käytössä nelilaskin, älä kiirehdi sen käytössä. Keskity luomaan laskurutiini ihan funktiolaskimella, jolloin saat paljon enemmän tehtyä tehtäviä. Aikaa ei mene näpyttelyyn, vaan rutiinin luomiseen. Itse otin vasta huhtikuun puolella nelilaskimen kokopäiväiseen käyttöön, jolloin laskurutiinini oli jo hyvin pitkällä. Silloin ei tarvinnut opetella kuin muutamat kikkailut ja hyvä laskuosaaminen oli taattu.

3. Tee itse monivalintoja (mielellään jonkun kanssa)

Me tehtiin lukupiirissä niin, että jokaisella oli oma aihealue (tyyliin yhdellä maksa, yhdellä ruoansulatus jne.) josta teki muille monivalintoja. Monivalintoja läpikäymällä oppi tosi hyvin pikkutarkkojakin juttuja ja porukassa voitiin keskustella väittämistä. Pääsykokeen monivalinnoissa yksinkertaisenkin asian saattaa kyseenalaistaa, joten niitä tekemällä oppii varmemmaksi vastaajaksi.

4. Oma kertauspaketti

Vähän ennen pääsykoetta minulla ainakin iski pieni paniikki kertauksen kanssa. Halusin saada kursseittain käytävän helpon kertaussetin teorioiden mieleenpalauttamiseen. Toteutin tämän niin, että minulla oli koneella word-tiedosto, johon pitkin vuotta kirjoitin materiaalien ja pääsykokeiden monivalintoja aihealuteittain ja vastauksineen. Aina, kun jossain yhteydessä tuli eteen monivalinta, kävin kirjoittamassa sen koneelle. Muutaman monivalinnan kirjoittaminen kerrallaan ei vienyt kauaa aikaa ja sain koottua tehtäviä monesta eri lähteestä. Pari viikkoa ennen pääsykoetta minulla oli hyvä läjä jokaiseen kurssiin liittyviä kertaussettejä tehtäväksi ja niiden avulla pystyin nopeasti palauttamaan teoriat mieleen ennen pääsykoetta. Monivalintoihin tulleet tehtävät olivat lisäksi usein nopeita ja kevyitä tehdä, joten aivot eivät rasittuneet viimeisellä viikoilla liikaa.

Kertokaahan teidän parhaat opiskeluvinkit kommenttikenttään! Vaikka allekirjoittaneella pääsykoelukemiset ovat ohi, edessä on paljon uutta tietoa pureskeltavaksi:)

Elämänpäivitys ja blogikuulumisia

Olen viimeiset viikot ollut eräänlaisessa muutosprosessissa, koska siitä lähtien kun tulokset tuli, elämäni on pitänyt järjestellä ihan uudelleen. Asuin poikaystäväni kanssa ihanassa kolmiossa, mutta heinäkuussa mies muutti Rovaniemelle töihin. Kolmio kävi liian isoksi meikäläiselle sekä neliöiltään, että vuokraltaan. Heinäkuu menikin sitten hyvistä vuokra-asunnoista kilpaillessa ja uusien vuokralaisten metsästyksessä.

En osannut alkaa haaveilemaan fuksivuodesta, koska enhän edes tiennyt missä osoitteessa olisin heinäkuun jälkeen. Nyt voin vihdoin todeta, että ihana kaksio löytyi ja tavarat alkavat löytää pikkuhiljaa omat paikkansa. Voin myös ensimmäistä kertaa olla aidosti innoissani syksystä, vaikken oikein vieläkään käsitä, että sisällä ollaan.

Työvuorojakaan ei ole jäljellä kuin viisi kappaletta, jonka jälkeen sanon heipat Heselle ainakin toistaiseksi. Ihanaa keskittyä pelkästään opiskeluun, eikä yliopisto+pääsykoe+työt kombinaatioon. Vaikka viime vuonna löysinkin hyvän rytmin näiden tasapainotteluun, olen todella helpottunut. Haluan kuitenkin panostaa opiskeluun, eikä oma jaksamiseni ehkä kestäisi enää töitä sen ohella. Tiedän sen sopivan joillekin, mutta minulle ei. Kaksi vuotta tuota tasapainottelua oli ihan tarpeeksi.

Blogin suhteen minulla on suunnitelmat vähän auki. Blogia tulen jatkamaan, se on selvä, mutta sisältö on vähän hakusessa. Siinä tarvitsen teidän apua, sillä tiedän siellä ruudun toisella puolella olevan sekä pääsykokeeseen valmistautuvia että sisäänpäässeitä. Millaisia postauksia toivotte? Enemmän hampaalla opiskelusta vai lukuprojektista vai molemmista?

Mitkä fiilikset

Viimeiset päivät ovat kyllä menneet tappavan hitaasti. Olen parhaimmillaan pysynyt puoli tuntia erossa älyvuodon, ylilaudan ja jodelin keskusteluista. Olin nukkunut tosi huonosti, joten tänään, tiistaina, heräsin klo 10. Unihiekkaa oli vielä silmissä, kun selasin keskutelupalstoja puhelimella. Ylilautaan oli trollattu Oulun tulosten tulleen ja kävin katsomassa opintopolusta tuloksia klo 10:10. Okei, homma vielä kesken.

Ei mennyt kuin kymmenen minuuttia ja keskustelupalstalle tuli taas, että tulokset Ouluun ovat tulleet. Olin jo laittanut pannun kuumenemaan ja avasin tietokoneen. En edes osaa kuvitella sitä fiilistä, kun opintopolussa lukee "Opiskelupaikka myönnetty". Kävin nopeasti sammuttamassa lieden ja soitin miehelleni. Samalla onnenkyyneleet valahtivat ja reaktiostani ei olisi voinut heti arvata miten oli käynyt. Olin ihan varma, ettei pisteet riitä. Oikeasti. Isälle ja äidille oli pakko laittaa tekstari, koska en halunnut enempää itkukohtauksia:D

Tässä ei nyt tiedä miten päin olla. Toisaalta ei tahtoisi juhlia ollenkaan ja olla mahdollisimman nöyränä, mutta toisalaalta tahtoisi hyppiä ja pomppia jalat rikki. Tyydyn näiden kahden kombinaatioon ja aion nähdä kavereita. Ehkä tämmöiset sekavat fiilikset ovat ihan okei.

Isot tsempit niille, jotka vielä tuloksiaan odottaa ja onnittelut kanssafukseille. Te, joilla luku-urakka on vasta alkamassa, tehkää ensi vuodesta the sisäänpääsyvuosi. Te pystytte siihen. Kaikki se työ on kuitenkin tän hetken arvoista.

Ilmiantakaahan itsennne ja kertokaa miten kävi. Myös mahdollisia toiveita otetaan vastaan:)

Mafynetti2 kokemuksia

Käsi ylös ne, jotka mun tavoin meinaavat olla räjähtämispisteessä odottaessa pääsykoetuloksia. Kauhea kuumotus on ehkä pahimmillaan näin lähellä tulosten julkaisua. Palataanpa kuitenkin otsikon aiheeseen, eli omat kokemukseni Mafynetistä:

Perustiedot Mafynetistä löytyvät täältä. Tilasin siis tuon Mafynetti2 - lääketiede itseopiskelumateriaalin. Materiaaliin kuului Lenovon tabletti, johon Mafynetti oli valmiiksi asennettuna. Täytyi vain alkaa tekemään tehtäviä järjestyksessä.

Paras ominaisuus Mafyssa oli, että joka tehtävän jälkeen piti laittaa osasiko tehtävät ja jos ei, tehtävä tuli tehdä uudestaan parin päivän päästä. Pahimmillaan laskin jonkin fysiikan laskun 6 kertaa ennen kuin se meni ilman apukeinoja oikein, mutta tieto jäi päähän.

Omaa edistymistä pystyi seuraamaan tavoitekäyrän avulla, jossa suora viiva kuvaa tavoitetta ja punainen omaa edistymistä. Kuten omista käyristäni huomaa, aluksi ne etenivät hitaasti ja loppua kohden harppauksin. Osasyynä se, että tehtäviä aloittaessa teorioita piti vielä kerrata ja loppupuolella vahvistettiin laskurutiinia, jolloin tehtävien teko oli omalla kohdallani nopeampaa.

Aloin tekemään kemian ja fysiikan tehtäviä tammikuun puolessa välissä, mutta biologian tehtäviä vähän myöhemmin. Biologian ehdin tekemään kokonaan, mutta fysiikan ja kemian tehtävät olisin saanut aloittaa jo syksyllä.

Mafynettiin kuului myös opiskeluun liittyvä kokonaisuus, josta löytyi hyviä vinkkejä opiskelutekniikan kehittämiseen. 

Biologia

Ehkä parhaat biologian tehtävät joihin olen törmännyt. Tein syksyllä kattavat muistiinpanot käyttäen laajasti eri lukion kirjasarjoja ja mielestäni Mafynetti oli koonnut todella hyvän paketin tehtäviä koko oppimäärästä. Mitään aihetta ei jätetty käymättä ja monivalintoja oli hyvin tehtävien seassa. Lisäksi oli kertaavia monivalintoja solu- ja ihmisbilsasta, joista ainakin itselleni oli todella paljon hyötyä. Antaisin arvosanaksi 4,5/5. Viimeisen puolikkaan olisin antanut, jos myös muista kursseista olisi ollut noita lisämonivalintoja.

Kemia

Kemiassa en ehtinyt tekemään ihan kaikkia lisätehtäviä ja tavoitetehtäviä, mutta perustehtävät kerkesin kaikki tekemään. Mielestäni ne antoivat todella vahvan osaamisen myös sellaiselle, jolle kemia on paikoitellen haastavaakin. Monivalinnoissa tuli tosi hyvin teoriaa ja tehtävien jako aiheittain oli todella johdonmukainen. Arvosanaksi annan 4/5, mutta jos olisin ehtinyt paneutumaan haastaviin tehtäviin, 5/5 olisi varmaan lähempänä todellisuutta.

Fysiikka

Fysiikassa mielipiteeni hiukan vaihtelevat. Tehtävät on koottu mielestäni todella johdonmukaisesti. Vaikka tehtäviä ei olisi paljonkaan aiheesta, ne palauttavat teorian tosi hyvin mieleen. Kaikki uusi tieto rakentui vanhan päälle. Monivalinnoista myös plussaa, varsinkin perustelut vastauksiin olivat todella mukava lisä.

Olisin kaivannut samanlaista kertauspakettia kuin kemiassa, jossa kertaustehtävät oli koottu aiheittain. Nyt ne olivat sekaisin, joten kertaaminen tuntui hiukan haparoivalta. Fysiikassa jäin pahasti tehtävien kanssa aikataulusta jälkeen, mutta siitä en voi ohjelmaa syyttää. Katsoin tekemättä jääneitä tehtäväosioita ja voi hitsit miten hyviä tehtäviä sielläkin olisi ollut (terveisin toisen vuoden 'fyysikko').

Jos olisin kaikki tehtävät ehtinyt tekemään, aivan varmasti antaisin arvosanaksi 5-/5. Miinus tulee siitä, että monia vakioita joutui hakemaan MAOLista ja aina ei ollut kerrottu, että milloin taulukkokirjaa tarvitsi. Itse kuitenkin lähden lähtökohtaisesti tekemään tehtävät ilman MAOLia ja vakiot katson vanhoista lääkiksen kaavakokoelmista.

Harjoituskokeet

Itseopiskelumatskuihin kuului 8 kappaletta harjoituskokeita, joissa laskinuudistuskin oli huomioitu. Pyrin tekemään kaikki kokeet Mafynetin lääkiskurssien aikataulussa. Tein kokeita ainoastaan 5, koska olin perustehtävissä jäljessä ja halusin panostaa niihin. Itselleni kun ei kuitenkaan pääsykoetilanne ollut uusi ja joka kerta olen tehtävät ehtinyt tekemään. Sain myös niistä viidestä tekemästäni harjoituskokeesta hyvän kattauksen, missä huolimattomuusvirheeni tapahtuvat.

Kokeet vastasivat hyvin normaaleja pääsykokeita. Ensimmäistä kertaa pääsykokeeseen menevälle hyvä ensikäsitys kokeesta. Itsenäisesti opiskelevana jouduin tarkistamaan kokeet itse, mutta ohjeet tarkistamiseen olivat todella hyvät. Kun itse tarkisti kokeet melkein heti, löysi heti omat huolimattomuusvirheet, joihin pystyi kiinnittämään huomiota. Voisi jopa sanoa itsetarkasamisen olevan parempi tapa oppia, kuin tarkistajan kommenttien odottaminen.

Summa summarum: ehkä paras valmennusmateriaali johon olen törmännyt. Suolaisesta hinnastaan huolimatta (745e)  joka sentin arvoinen. Sopii mielestäni sekä useampaan kertaan hakeneelle, kuin ensikertalaisellekin. Tehtäviä on paljon ja niiden kanssa riittää tekemistä aloitti lukemiset sitten syksyllä tai keväällä.

Jos jäi kysyttävää, pistähän alas kommenttia. Myös muiden mielipiteet ohjelmasta ovat erittäin tervetulleita. Mukavaa (tai ainakin vähemmän tuskaisaa) tulosten odottelua!

Arvio omasta lukusuunnitelmasta

Lukusuunnitelmasta tekemättä jäi mindmapit sekä kemian ja fysiikan soveltavat tehtävät. Heikkouksia en juurikaan kerrannut, koska Mafynetti hoiti sen puolestani. Lisäksi jos vastaan tuli oudompi teoria, kertasin sen heti, enkä jättänyt roikkumaan.

Kaiken kaikkiaan lukusuunnitelmani piti todella hyvin ja osaaminen oli ihan uudella tasolla. En palanut loppuun, jaksoin tehdä töitä ja nähdä kavereita. Silti koko ajan oli sopiva tekemisen meininki. Soveltavia ja vanhoja pääsykoetehtävä olisin halunnut tehdä enemmän ja harjoituskokeita tein vain viisi kahdeksan sijaan. Kaiken minkä silti ehdin tekemään, tein täysillä ilman kiirehtimistä ja siinä on yksi syy osaamiselleni. Aiempina vuosina olen suorituspaineisena käynyt kiirreellä läpi tehtäviä, mutta tänä vuonna tajusin, että laadulla on paljon suurempi merkitys. Sain ehkä tehdyksi lähinnä perustehtäviä, mutta niiden avulla kokeen vaikeatkin tehtävät aukesivat.

BIOLOGIA 

Kaikista kolmesta aineesta bilsassa lukusuunnitelma pysyi parhaiten. Tein siis syksyllä kaikki muistiinpanot, jotka kertasin tammikuussa flashcardeja kirjoittamalla. Loppukevään tein Mafynetin bilsan tehtäviä ja lukupiiriin monivalintoja. Kaikki jäi todella hyvin päähän ja pääsykokeessa bilsan tehtävät menivät nappiin (lukuunottamatta sitruunahappokiertotehtävää, jossa jostain syystä kuvittelin kyseessä olleen käymisreaktio. Aivopierunsa kullakin).

KEMIA

Kemiassa ehdin tekemnään kaikki perustehtävät ja hyvän kertaussetin. Ainoastaan haastavia tehtäviä ja vanhoja pääsykoetehtäviä tein vähemmän ja tällä kertaa se kostautui kokeessa. Onneksi perusosaamiseni oli kuitenkin sillä tasolla, että kokeessa pystyin antamaan kaikkeni. Ainoastaan taspainotus ja viimeisen tehtävän b-kohta jäivät harmittamaan.

FYSIIKKA

Taas kerran kokeessa olin varmimmillani fysiikassa, vaikka tehtäviä tein hädin tuskin puolet. Teoriaa ja monivalintoja olisin saanut käydä huomattavasti enemmän. Jos jotain tekisin toisin, aloittaisin laskemisen tammikuun sijaan jo elo/syyskuussa. Nyt luotin liikaa yliopiston laskurutiiniin, josta hyötyä oli lähinnä varaustiehystehtävässä.

Vaikka tuloksista ei olekaan vielä tietoa, olen jo alustavasti lähtenyt miettimään uutta lukusuunnitelmaa. Jos en saa koulupaikkaa, tiedossa on paikkakunnan vaihdos, joten ihan kesäkuukausina lukemista en aloita. Korkeintaan kertailen kevyesti. Lukusuunnitelman lähden rakentamaan edellisen jatkona, eli ihan kaikkea en tee uudestaan (esimerkiksi muistiinpanoja). Mafynetin laitan uudestaan tilaukseen ja aloitan tehtävien teon aiemmin.

Mafynetistä teen vielä oman arvion, jossa on sitten enemmän arvioita tehtävistä ja itse ohjelmasta.

Kootut ajatukset ennen ja jälkeen

Tiistai 15. päivä ennen koetta:

Jaha, kello on 5:50. Näköjään kroppa ei halua nukkua pommiin ja harjoittelee huomista varten.

Siis onko se koe oikeasti jo huomenna? Enhän mä ole edes lukenut siihen (paitsi koko viime vuoden)

Apua apua, kaikki fysiikat ihan hukassa!

Pääosin päivä on ollut rauhallinen. Pääsin yli viime viikon panikoinnista ja olo on levollinen. Heräsin aikaisin kertaamaan vielä fysiikkaa. Tarvitsin sitä lähinnä muistuttamaan, että kyllähän mä osaan. Vietin päivän isäni kanssa ja käytiin syömässä veljeni tultua lomille intistä. Veljeni siis myös hakee lääkikseen (yleiselle), muttei lukenut intin takia juuri ollenkaan.

Keskiviikko 17.5. THE DAY:

Oh shit, mitähän vielä kertaisi

Onneksi ulkona on kosteaa, niin hengittäminen on helpompaa.

Kokeessa;

Joko sais jo alkaa tekemään

Miksi näin monella on silmät ihan itkuisina?

Koe meni omalta osaltani paremmin kuin aikaisempina vuosina, mutten yhtään tiedä riittikö se. Omasta mielestäni fysiikan ja kemian tehtävät muistuttivat joitain vanhoja yliopiston tenttitehtäviä ja biolgian osuus oli helppo. Kemian loppupään tehtävistä osa meni nollille. Silti, uskalsin varmoiksi pisteiksi laskea hieman reilu sata pinnaa (jättäen nollaksi bilsan esseen ja kaikki, mistä en voinut saada täysiä pisteitä). Kävi miten kävi, onnekseni minulla on vain hyviä vaihtoehtoja ensi vuodelle. Tiedän jo ensi vuoden lukusuunnitelmankin, mikäli en tänä vuonna sisään nasahda.

Miten teillä muilla meni?:)

Takkuaa

Tänä vuonna mä ihan oikeasti aloitin lukemaan ajoissa. Elokuusta lähtien, hyvin suunnitelmallisesti. Oon siitä itsessäni ylpeä. Silti, näin muutama päivä ennen koetta minua harmittaa.

Miksi aine, jota opiskelen yliopistossa pääaineena takkuaa näin pahasti. Biologiassa olen jo tehnyt kaikki tehtävät ja kemiassa ollaan myös tuossa "Koko oppimäärä ja erinomainen laskurutiini" alueella. Fysiikassa minulla on hädin tuskin laskurutiini. Tuntuu, etten osaa tarpeeksi. On yhä teorioita, joita en hallitse. Harmittaa, koska käyrä näyttäisi varmasti paremmalta, jos olisin aloittanut fysiikan tehtävät jo syksyllä. Tiedän, ettei käyrä ole koko totuus, mutta kun on koko vuoden lukenut ja alisuorittaa jonkun asian näin pahasti, ei fiilis ole kovin hyvä.

Joudun tsemppaamaan itseäni ihan tosissani, että jaksaisin edes muutaman fysiikan laskun vääntää. En aio luovuttaa, muutoin koko vuoden työ menisi hukkaan. Itseensä uskominen on silti koetuksella.

VIIKKO 18

Maanantai: 0h koska VAPAAPÄIVÄ

Tiistai: 6h biologiaa

Työvuoron takia ei enempää.

Keskiviikko: 6h fysiikkaa

Flunssapäivä sisältäen yli 3h nokosia

Torstai: 9h kemiaa ja vähän fysiikkaa

Perjantai: 8h 15min biologiaa kemiaa ja fysiikkaa

Lauantai: 2h monivalintojen kirjoittamista

Sunnuntai: 5h monivalintojen kirjoittamista
yht. 39h 15min

Flunnsa se tuli tännekin kylään. Keskiviikkona olo oli välillä ok, mutta välillä iski niin huono olo, että oli mentävä lepäämään. Selvästi kannatti, koska nokoset ja astetta pidemmät yöunet toivat tarpeeksi hyvän olon ja torstaina jaksoi taas lukea paremmin.

Sunnuntaina oli myös viimeinen työvuoro ennen pääsykoetta, eli nyt kaikki aika viimeiseen puristukseen! Viimeisen viikon alussa liikkeelle lähdetään kemiassa ja biolgiassa hyvällä aikataululla, mutta fysiikassa on vielä tsempattavaa, jos meinaan saada laskurutiinin huippukuntoon.

VIIKKO 17

Maanantai: 10h biologiaa ja kemiaa

Tiistai: 5h fysiikkaa (koska tentti)

Keskiviikko: 8h kemiaa ja fysiikkaa

Torstai: 5h biologiaa ja kemiaa

Perjantai: 4h 30min kemiaa

Lauantai: 6h fysiikkaa

Sunnuntai: 1h 30min fysiikkaa

yht. 40h

Pidin eilen pitkästä aikaa ihan oikean vapaapäivän, koska olin lauantain ja sunnuntain iltavuorossa, enkä muutenkaan juhlinut vappua mitenkään. Nukuttiin pitkään ja käytiin vappubrunssilla, mutta loppupäivä katseltiin Breaking Badia avomiehen kanssa.

Vapaapäivä oli kyllä perusteltu, sillä viime torstaina ja perjantaina näkyivät ensimmäiset merkit väsymyksestä. Vaikka jäljellä onkin enää vain Mafynetin kertaustehtäviä, tuntuu koko ajan, etten ehdi tekemään tarpeeksi tehtäviä. Sinällään hiukan hassua, koska koskaan en ole kokeeseen valmistautunut näin hyvin ja silti pelottaa etten ehdi/osaa. Yleensä tuokin stressi helpottaa, kun ottaa kynän käteen ja kokeilee tehdä tehtäviä.

Viimeiset viikot menevät tosiaan Mafynetin avulla kertaamisen parissa. Kemiassa kehitän laskurutiinia ja teen vanhoja pääsykoetehtäviä, fysiikassa on nopeusvarmuusharjoittalua ja biologiassa ainoastaan muut asian oppimäärät ja vanhat valintakoeet. Jos ehdin, perehdyn vielä mafynetin sähköoppia, magnetismia ja vaihtovirtaa käsitteleviin lisätehtäviin.

VIIKKO 16

Maanatai: 7h biologiaa ja kemiaa

Tiistai: 8h biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa

Keskiviikko: 10h kemiaa

Ihan oikeasti iski kova vimma laskea!

Torstai: 7h biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa

Perjantai: 6h fysiikkaa

Lauantai: 1h monivalintoja

Sunnuntai: 1h monivalintoja

yht. 40h

Viime viikolla tuli tosiaan vastaan se maaginen päivä, kun siirryin kokonaan nelilaskimeen. Olen käyttänyt koko kevään nelilaskinta aina välillä aktiivisemmin ja välillä passiivisemmin, mutta halusin kahlata perustehtävät ensin funktiolaskimella. Syynä tähän lähinnä se, etten tahtonut käyttää aikaa nelilaskimella näpyttelyyn vaan nimenomaan saada mahdollisimman hyvin perustehtäviä käytyä.

Nelilaskimen käyttöönotto ei ole vaikuttanut laskuihin kuin positiivisesti. Olen saanut laskettua jopa monin verroin enemmän tehtäviä ja laskinkikkailut sujuvat joka päivä paremmin. Laskukunto on selvästi kehittynyt, sillä jaksan lukea/laskea paljon enemmän kuin aiemmin. Veikkaan, että tähän vaikuttaa sekin, kun samoihin tuttuihin laskutyyppeihin tarvitsee uudenlaista osaamista.

Fysiikassa olen hiukan enemmän jäljessä, mutta kemia ja biologia ovat aikatauluussa. Luulenpa, että tällä viikolla tuo fysiikkakin pääsee paremmalle tolalle.

Tsemppiä taas uuteen viikkoon!

Ps. tuo viimeinen kuva on lähinnä itselleni muistutukseksi, että käyn tällä viikolla enemmän urheilemassa. Aivot tarvitsevat päivittäisen happiannoksensa keksin sijaan.

VIIKKO 15

Maanantai: 6h biologiaa ja fysiikan monivalintoja

Tiistai: 8h 30min fysiikkaa, kemiaa ja kemian monivalintoja

Keskiviikko:8h fysiikkaa ja biologiaa

Torstai: 6h 30min biologiaa ja kemiaa

Perjantai: 4h 30min kemiaa ja fysiikkaa

Lauantai: 3h 30min fsyiikan ja biologian monivalintoja

Sunnuntai: 2h 30min biologiaa

yht. 39h 30min

Tällä viikolla lukemiset ovat saaneet kovan buustin. Olen jo pitkään miettinyt ehdinkö tekemään tarpeeksi Mafynetin tehtäviä ja kaiken lisäksi kertaamaan. Nyt uskallan varovasti kertoa, että aikataulussa ollaan! Tämä ei tosiaankaan tarkoita sitä, että alkaisin laiskottelemaan, vaan että tahti pysyy edelleenkin yhtä hyvänä.

Oon tosi ylpeä viime viikon uurastuksesta. Lukutuntien lisäksi kun tein kumminkin kolme iltavuoroa pe-su, ja silti jaksoin lähteä tulevaan viikkoon hymyssä suin. Kuukauden päästä loma häämöttää ja nähdään menikö oppi perille.