Mielestäni iso ero kerran ja useamman kerran hakeneen välillä ei ole pelkästään osaamiskaari, vaan myös epäonnistumisen tunteen tuoma ahdistus. Sitä on jo ensimmäiselläkin hakukerralla, mutta pettymyksen määrä on hylsyjen tullen kasvanut kerta toisensa jälkeen. Itsetunto on välillä ollut romahduspisteessä, kun riittämättömyyden tunne on kaivautunut ajatuksiin. Välillä olen viettänyt päiviä sohvalla maaten ja miettinyt mitä oikein elämälläni teen, kun mikään ei onnistu. Kuinka olen päässyt niistä tuntemuksista yli ja jatkanut luku-urakkaa?
0. Muu elämä kuntoon
Näinhän se menee, että vaikka pääsykokeisiin lukeminen on isolla painolla, muukin elämä pyörii siinä ympärillä. Balanssin löytäminen voi vaatia aikamoisia kasvukipuja ja muutoksia. Olen joutunut luopumaan sellaisista ihmissuhteista, jotka eivät toimineet, vaan rasittivat entisestään. Toisin sanoen, olen löytänyt vierelleni ne oikeat ystävät. Vuosi sitten syksy oli muutenkin rankka henkisesti ja elämä muuttui aivan toisenlaiseksi. Virheen tein siinä, etten antanut itselleni aikaa levätä, vaan väkisin räpiköin yliopiston ja pääsykokeiden kanssa. Siksi parempien tulosten vuoksi, hommaa ensin oma elämä kuntoon, lääkis vasta sitten.
Luinko pääsykokeisiin paljon? Kyllä. Olisinko voinut lukea/tehdä enemmän? Kyllä.
Tämän jälkeen olisi hyvä miettiä, miten on lukenut aiemmin, onko tahti tuntunut liian kovalta ja tarkistaa vanhasta valintakokeestaan (jos sellainen on) missä on mennyt vikaan. Trust me, virheitä on voinut tulla yllättävistäkin asioista. On myös hyvä pohtia, millainen oppija on ja kehittää sitä kautta osaamista. Valmennuskurssilla tehtiin ensimmäisellä kerralla testi siitä millainen oppija on, mutta tuolloin en ymmärtänyt mikä testin todellisena pointtina oli.
2. Kartoita omaa osaamistasi
Oppimispäiväkirja kuulostaa monen korvaan useamman sivun mittaiselta esseepohdinnalta, mutta sen ei ole pakko olla sitä. Olen tehnyt kartoittamista varten Excel-tiedoston, jossa on taulukko viikkotavoitteille, viikkokohtaiselle lukupäiväkirjalle ja lista kirjoista kappaleineen. Joka viikko kun päivitän lukusuunnitelman, koen pieniä ilon hetkiä mitä enemmän voin rastittaa kappaleita luetuiksi. Se konkretisoi, että joka viikko suunnitelma etenee, vaikka tehtävää vielä onkin. Kirjaamisella on myös se etu, että vertailemalla suunnitelmaa ja päiväkirjaa tietää, onko tahti liian löysä/tiukka. Jos viikkotavoitteet epäonnistuvat joka kerta, lukusuunnitelmaan olisi syytä tehdä muutoksia.
3. Löydä mielekkäitä tapoja opiskella
Jos tähän mennessä opiskelu on tuntunut puulta, olisi ehkä hyvä miettiä toisenlaista lukukeinoa. Muistiinpanojen teko mind mappeineen, flashcardit, lukupiirit, valmennuskurssit - kaikki nämä voivat olla toimivia. Useampaa opiskelukeinoa kannattaa käyttää ja tarvittaessa jättää pois huonolta tuntuvat vaihtoehdot. Jos ei kokeile, ei löydä. Netti ja YouTube ovat täynnä erilaisia opiskeluvinkkejä, jos tahtoo kokeilla uusia juttuja.
4. Puhu
En voisi korostaa vertaistuen tarvetta tarpeeksi. Jos ympärillä on oikeat ihmiset, he jaksavat kuunnella väsymystäsi, tukea ja tarvittaessa auttaa. Näitä ihmisiä voivat olla perheenjäsenet, kumppani, kaverit, muut lääkikseen hakijat (esimerkiksi älyvuodon kautta) tai ammatti-ihmiset. Omien tunteiden käsittely helpottaa jaksamista. Lisäksi lääkikseen hakijoita on niin paljon, että varmasti löytyy joku, johon samaistua. Jos ei halua omaa suutaan avata, varmasti monien esim. blogien kautta voi seurailla muiden jaksamista.
5. Hae motivaatiota
Aina pelkkä ajatus lääkiksestä ei riitä tuomaan tarpeeksi motivaatiota. Google on näitä täynnä, mutta tässä minua ovat parhaiten auttaneet:
- Muiden lääkisläisten blogit - ajattele, että voisit olla yksi heistä!
- Postaukset valintakoetulosten julkaisuhetkestä ja onnistumisesta. Mieti, miten huikealta se sitten tuntuu, kun sisään päässeiden listalla komeilee oma nimesi. Aivan varmasti kaikki työ ja uurastus tuntuu siihen nähden pieneltä.
- Ajattele haluavasi nauttia itse pääsykokeesta. Eikö tuntuisikin kivalta osata kaikki tehtävät?
- Näe tulevaisuuden ammattisi käytännössä. Näin hammaslääkikseen hakevana motivaatiota on tuonut omien hampaiden huoltaminen, kun on päässyt näkemään unelma-ammattiaan käytännössä (vaikkakin potilaan roolissa). Tietenkään ei ehkä ole suotavaa hakeutua lääkäriin vain nähdäkseen lääkäreitä, mutta työskentelyä voi katsoa esimerkiksi dokumenteista tai Areenan Kandit ohjelmasta.
Tähän vielä loppuun muistutuksena: Pääsykoe perustuu lukion (2003 OPS) biologiaan, kemiaan ja fysiikkaan. Älä anna kokeen pelotella muilla uudistuksilla, vaan keskity jo annettuihin tietoihin.
