Yllättävä asia joka nosti arvosanat ylöspäin

Relaaminen. 
Kyllä, niinkin yksinkertainen asia kuin rentoutuminen, kotisohvan valitseminen kuntosalin sijaan ja tyhjäntoimittaminen. Ei siinä, olen niitä ihmisiä, jotka ovat taitavia täyttämään kalenterin ja rakastavat to do-listojen tekemistä. Näin "vanhemmalla" iällä olen oppinut kuitenkin korostamaan vapaa-ajan merkitystä opiskelun tukena (eikä vihollisena, joka varastaa aikaa hyötykäytöltä).

Nollaamisella en tarkoita nyt harrastuksia tai satunnaista kahvittelua kaverin kanssa, vaan juurikin niitä päiviä, kun kello ei herätä klo 6:30 aamulla ja ainoa päivän agenda on keittää aamukahvit rauhassa. Kaverit ja harrastukset ovat tärkeitä voimavaroja, mutta niin myös ne kalenterien tyhjät päivät. Voi luoja niitä päiviä ja kuinka niistä saa voimaa! Ja mitä näinkin herkullisen asian vaatiminen tarvitsi? Rohekutta. Uskallusta.

Ja mitä tapahtui, kun uskalsin tehdä vähemmän työtä arvosanojen eteen? Ne nousivat. En tiedä maagista selitystä tälle. Ehkä keskityin olennaisiin asioihin enemmän tai aivokuoreni oli vastaanottavaisempi tiedon suhteen. Joka tapauksessa aivan ihana lääke arvosanojen nousuun!

Opiskelun aikatauluttamisesta

Vaikka lääkiksessä annetaan valmiiksi käytävät kurssit ja lukujärjestys, omatoimista opiskelua on paljon enemmän. Lukuunottamatta muutamia satunnaisia opetuskertoja ja tenttejä, lähes kaikki luennot ovat vapaaehtoisia. Itse kuulun niihin, jotka eivät osaa opiskella pelkällä fiilispohjalla, vaan tarvitsevat ainakin jonkinnäköisen suunnitelman siitä mitä ja milloin lukee. Tässä oma esimerkkini siitä miten luon viikolle oman "lukujärjestykseni":

Tässä viikkonäkymässä näkyvät nyt kaikki koulun puolesta olevat opetustapahtumat eli luennot. Luennot eivät yleensä ole putkeen, vaan välissä on taukoja:)

Tässä suunnitelma viikon opiskeluille. Pyrin rytmittämään lukemisen niin, että aloitus tapahtuisi klo 8-10 välillä ja loppuisi klo 17-18 välillä. Toisin sanoen vapaa-aikaa jää oikein mukavasti harrastuksille, töille ja kavereille. Viikonloput pyrin pitämään kokonaan vapaana. Toki lukemista tapahtuu enemmän tenttien lähestyessä, jolloin viikonloppunakin tulee opiskeltua. Aikataulut ovat hyvin liukuvia ja saatan usein lopettaa opiskelut paljon aikaisemmin. En myöskään noudata suunnitelmaa orjallisesti, mutta se antaa hyvän rungon tekemiselle.

Kertokaahan minkälaisia ajatuksia tällaisista postauksista herää:) Onko yhdentekevää vai saiko jotain ideaa?

Lukurutiinit

Tämän syksyn hiukan isommaksi teemaksi olen valinnut lukurutiinit ja mikä on niiden merkitys lääkikseen hakiessa. Tähän postaukseen olen koonnut tiivistetysti lukurutiineista ja siihen liittyvistä seikoista, joita tulen käsittelemään syksyn mittaan laajemmin.

Yleisiä hyviä piirteitä sujuvan lukurutiinin luomiseksi:

Aloita ajoissa

Mitä aiemmin aloitat, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on onnistua.

Luo itsellesi toimivat rutiinit

Osalle meistä pääsykokeeseen hakeminen on ensimmäinen kerta, kun opiskelut pitää aikatauluttaa ja rytmittää itse. Joku lukee fiilispohjalla, kun taas toiselle toimii tunnilleen suunniteltu lukujärjestys. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että rutiinit ovat jokaiselle yksilöllisiä. Joillekin meistä sopii 10 tunnin päivät kirjastossa ja osa saa itsestään irti parhaiten yöllä.

Uni, ruoka ja lepo

Pyörällä on raskaampaa ajaa, jos sitä ei huolla välillä. Sama pätee kehoomme ja ennen kaikkea aivoihin. Niinkin yksinkertaisilla asioilla kuin elämäntavoilla voidaan päästä jo todella pitkälle jaksamisessa.

Muista rentoutua

Pääsykoe ei ole koko elämä, vaikka se siltä saattaa väliaikaisesti tuntua. On hyvä ymmärtää, että pelkkä pääsykoe ei määrittele sinua ihmisenä. Olet paljon muutakin ja ympärilläsi on paljon pääsykoetta tärkeämpiäkin asioita.

Toka vuosi: elokuu

Koulu alkoi 13.8 aika tasaiseen tahtiin, mutta tekemistä on riittänyt koulun ulkopuolella vähän liikaakin. Ensimmäiset tentit on jo takana, viimeiset työvuorot aspana taputeltu ja tanssiproggikset alkavat vihdoin antaa myöten, joten nyt on taas aikaa kirjoittaa blogiakin. Siinä oli hiukan lyhykäisyydessä, mikä meikäläistä on pitänyt kiireessä viime viikot (ja miksi elokuun postaus tuli vasta syyskuun puolikkaan tienoilla).

Elokuussa meillä on pyörinyt ainoastaan fysiologian kurssi. Viikot koostuvat luennoista ja yhdestä/kahdesta fysiologian harkasta. Yksi harkka kestää noin 2-3h ja ollaan sen aikana esimerkiksi mitattu ja tutkittu omia EKG-käyriä. Tulen kertomaan fysiologian kurssista hiukan laajemmin, joten stay tuned! On ollut meinaan todella mielenkiintoinen kurssi!

Kuinka selviytyä latinasta

Meikäläinen ei ole se, joka oppii kovin helposti kieliä. Lääkiksessä on kuitenkin yksi varma asia fuksisyksystä - armoton määrä rakenteita ja latinankielisiä termejä. Joka viikko n. 100-200 sanaa, miten olisi? Entä jos kertoisin, että anatomiaa voi olla myös hauskaa opiskella? Itse en ostanut mitään kalliita kirjoja tai ohjelmia, vaan minulle toimi sellainen sovellus kuin Quizlet. Näin käytimme sitä 9 hengen tyttöporukalla:

• Luokaa yksi "admin" käyttäjä

Quizletissa pystyy tekemään classeja eli luokkia, joihin kutsua muita käyttäjiä. Me tehtiin yksi pääkäyttäjä, johon hankimme premium ominaisuuden (maksaa 20e/vuosi eli ei kovin paljoa 9 hengen ryhmälle). Premiumissa on nimittäin se etu, että pystyi lataamaan omia kuvia flashcardeihin.

• Jakakaa aiheet korteista

Yksin korttien väsääminen voi käydä välillä raskaaksi. Meillä oli makroja (=makroanatomian harjoituksia) 1-2 kertaa viikossa ja kullakin kerralla oli oma aihe (esim. yläraaja, alaraaja). Kullekin kerralle sovittiin aina muutama korttien tekijä, jolloin kellään ei ollut liian suurta taakkaa ja kortteihin jaksoi panostaa. Kaikki tekivät kortit huolella, koska ne tulivat myös omaan opiskelukäyttöön.

• Sopikaa säännöt kirjoittamiselle

Quizlet on tarkka oikeinkirjoituksesta, joten sopikaa esimerkiksi käytättekö vaikka sin. tai sinister  kirjoittaessa nimiä, jottei edistyminen heikkene valheellisen "typon" takia. Myös esimerkiksi deadlinet pakoille on hyvä sopia, jotta kortit ehtii opetella ennen harjoituskertaa.

• Pelatkaa omilla käyttäjillä

Quizlet seuraa, miten hyvin jokin pakka on hallussa. Tehtiin siksi tuo admin käyttäjä, jonne pakat tehtiin ja kutsuttiin meidän omat käyttäjät pelaamaan kortteja. Näin jokainen sai seurata omaa oppimista.

• Kerratkaa porukalla tenttiin!

Mikäs sen hauskempaa, kuin vuorotellen vastailla yhdessä tehtyihin kortteihin!:) Tiimityö kunniaan! Meillä oli myös todella hyvä henki porukassa, joten uskallettiin antaa toisillemme palautetta.

Suorittamisen pimeä puoli

Lääkikseen pääsy oli number 1 listallani monen vuoden ajan. Vaikka välivuodet ovat omalta osaltani takanapäin, ne jättivät minuun hyvin vahvan jäljen - suorittajan, joka stressasi kaikesta, eikä osannut erottaa enää vapaa-aikaa opiskelusta. Kehoni tai mieleni ei saanut juurikaan lepoa välivuosien aikana, eikä siksi myöskään osannut rentoutua lääkiksessäkään. Vaikka minulla onkin valtava stressinsietokyky ja toimin parhaiten paineen alla, liika on liikaa. Onglemani stressaamiseen ja suorittamiseen kertyivät vähitellen, mutta teksti on koko tarina siitä, miten tähän pisteeseen olen tullut (ja miten tästä eteenpäin).

Ennen abivuotta en oikeastaan koskaan ollut panostanut kouluun. Toki tein läksyt ja osallistuin tunneille, mutta kouluun käytin mahdollisimman vähän aikaa ja muulle elämälle sitten enemmän. Kirjoituksiin luin paljon, mutten niihinkään panostanut sitä 110% itsestäni. Ensimmäinen välivuosikin mentiin todella pitkälle näin, mutta viimeiset 8 viikkoa ennen pääsykoetta tein täysillä ja luin pahimmillaan 10h päiviä (tai niin ainakin luulin, todellisuudessa vain suoritin laskemalla mahdollisimman paljon tehtäviä hauki on kala-tyylillä).

Toisena välivuonna 2015 alkoi yliopisto ja otin syksyn rennosti. Puhkesin suorastaan kukkaan ja elin elämää täysillä. Tutustuin uusiin ihmisiin ja kävin tapahtumissa. Toki tein edelleen koulujuttuja, mutta nautin ihan uudella tavalla asioista, eikä koulu vieläkään vienyt suurinta osaa ajatuksistani.
Keväällä 2016 aloitin pääsykokeisiin lukemisen täysillä maaliskuussa. Taas kerran sama virhe, että yritin vain suorittaa tekemällä mahdollisimman paljon tehtäviä. Jäin jatkuvasti jälkeen lukusuunnitelmista ja suunnitelmien kaatuminen aiheutti valtavan stressitilan. En voinut hyväksyä, että vähempikin työmäärä voi riittää, vaan minun oli pakko puurtaa ilman lepoa. Opiskelin hyvin pintapuolisesti, koska ajattelin, että mitä enemmän tehtäviä, sen parempi laskurutiini. Toisin sanoen, luulin määrän korvaavan laadun. Sinä keväänä stressi vei myös yöunia ja viikko ennen pääsykokeita romahdin todelliseen itkuun. En ollut ikinä murtunut niin pahasti.

Kolmantena ja viimeisenä välivuotena 2016 aloitin lukemisen ajoissa välttääkseni aikaisempien vuosien valtavat suorituspaineet. Luulin homman toimineen todella hyvin, mutten ikinä tajunnut kuinka pahassa stressitilassa olin. En panostanut yliopiston kursseihin kuin tenttiä edeltävänä päivänä, jolloin tenttipäivänä aloin kokemaan ensimmäistä kertaa valtavaa ahdistusta ja epätoivoa (vaikka tiesin ettei hylätty ole maailmanloppu). Tuo tunne sai minut pelkäämään tilanteita, joissa tunnen lukeneeni liian vähän. Lääkiksessä en ole stressannut tenttejä niin pahasti:)
Elokuusta toukokuuhun luin pääsykokeisiin, kävin 2-4 vuoroa osa-aikaisena töissä ja räpiköin yliopiston kursseilla. Vapaapäiviä kaikista noista oli yleensä vain kerran kuussa. Kaiken lisäksi olin todella stressaantunut, jos jokin asia jäi kesken tai jäin jälkeen suunnitelmistani. Siinä mielessä Mafynetti kuitenkin kevensi suorituspaineita, koska en enää tehnyt tiettyä määriä laskuja, vaan etenin ajan kanssa. Muutoin olisin varmaan siltikin toistanut suorittamistani tekemällä x määrän tehtäviä päivässä (minulle tuotti liikaa stressiä, jos en jaksanutkaan tehdä haluamaani määrää tehtäviä). 

Kuvittelin, että kun pääsen hampaalle, kaikki tämä suorittaminen ja stressaaminen olisi nyt takanapäin. Noh, väärässä oltiin. Ajattelin pitkään, etten ansainnut koulupaikkaani, koska en saanut koko lukusuunnitelmaa toteutettua. Järkevästi ajateltunahan se on kiva, että vähempikin riitti, mutta minun oli hyvin vaikea hyväksyä, että olin "ansainnut" koulupaikan omalla työlläni.

Suorittamiseen ja stressaamiseen liittyvät ongelmani jatkuivat tosiaan lääkiksessäkin. Eiväthän ne nyt mystisesti voineet kadotakaan. Olin todella stressaantunut, jos en saanut vaikka tiettyjä muistiinpanoja tehtyä haluamanani päivänä tai en ollut ns. "tehnyt tarpeeksi" mielestäni tenttiä varten. Tentteihin meno jännitti todella paljon, koska tunsin itseni alisuorittajaksi.
Minun oli hyvin vaikea päästää irti opiskelusta ja vaihtaa ns. "vapaalle". Arkisin päiväni saattoivat venyä klo 8-16 sijaan klo 8-19. Määrä olisi ihan ok, jos sen tekisi puhtaasti motivaatiosta, mutta kun sen tekee suorittamisen pakosta, stressi on jatkuvasti läsnä. Vaikka olisin lukenut ma-pe, mietin viikonloppuna paljon keskeneräisiä koulujuttuja tai rupesin tekemään niitä stressin/huvn vuoksi. En tietenkään joka viikonloppu, mutta todella usein. En vain osannut enää nauttia vapaa-ajasta ollenkaan, varsinkin kun sitä oli niin paljon tarjolla (verrattuna yliopisto-pääsykoe-työt kombinaatioon).

Ongelmieni suuruus valkeni vasta tammikuussa 2017, jolloin uudet kurssit alkoivat. Minun oli PAKKO käydä kaikilla luennoilla ja PAKKO kirjoittaa muistiinpanot ja flashcardit sekä PAKKO tehdä mindmapit. Hurja määrä työtä, mutta pelkäsin epäonnistuvani (eli saavani tentistä hylsyn), jos en tee kaikkea. Faktahan on se, etteivät arvosanat oikeasti kerro koko totuutta, enkä ole vielä hylsyjä saanut (enkä myöskään parhaita arvosanoja). Ja vaikka olisin saanut hylätyn, aina on olemassa uusinnat.
Kaikista pahinta oli, että tämä sairas suorittaminen siirtyi myös arkeen. Minun oli pakko käydä salilla tai olen "huono" ihminen ja saada kaikki mahdolliset suunnitelmat toteutettua arkena, jotta viikonlopun pystyin rentoutumaan. Todellisuudessa jatkuva stressitila ei loppunut, enkä tuntenut olevani enää läsnä vapaa-ajallakaan.

Olin siis ollut jatkuvassa stressitilassa.
Stressihän on tila, jota voi verrata kevyeen hölkkään. Jos sitä tekee jatkuvasti, eikä lepää välissä, vähitellen voimat loppuvat. Varsinkin jos tähän lisätään vielä fyysiset urheilusuoritukset. En enää erottanut vapaa-aikaa opiskeluajasta, sietänyt keskeneräisiä koulujuttuja tai osaanut vaihtaa vapaalle. Ei kukaan halua sellaista elämää. Tuntuu, ettei ole oikein läsnä enää missään saati osaa nauttia vapaa-ajasta. Ei tiedä milloin opiskelu loppuu ja milloin saa vaihtaa vapaalle.

Älkää huoliko, teksti voi tuntua siltä että välivuoteni olisivat olleet pelkkää tuskaa, enkä olisi kokenut iloa mistään. Olen halunnut tuoda ilmi välivuosien jättämän pimeän puolen itsessäni. Mitä tulee tämänhetkiseen tilanteeseen, olen laittanut stopin suorittamiselle ja opetellut elämään rennommin. En halua polttaa enää kynttilää molemmista päistä. Viimeisen hakuvuoden uurastuksen kohdalla minua ei haittaa kuinka paljon uurastin koulupaikan eteen, koska se oli kuitenkin vähiten stressaavin vuosi ja toi minulle koulupaikan. On kuitenkin totta, ettei minun enää tarvitse pitää niin suurta rimaa opiskelumäärän suhteen varsinkin, jos se tarkoittaa vapaa-ajasta vähentämistä.

Haluan myös sanoa, että nämä ovat olleet täysin itseni aiheuttamia ongelmia. Yksikään koulukavereistani ei ole aiheuttanut mitään kilpailuasetelmaa, eikä koulun tosiaan tarvitsisi kuulostaa näin rankalta, kuin mitä se minulle on. Vähempikin työ olisi riittänyt hyviin arvosanoihin. En myöskään ole burn outin partaalla tai tarvitse sairaslomaa koulusta.

Käytin siis viime kevään suorittamisen tuomien paineiden purkamiselle. Hain ongelmiini ammattiapua ja kävin juttelemassa psykologilla. Kävin tällä samalla psykologilla jo viimeisenä hakukeväänä, kun stressi purkaantui läheisiini. Olen tehnyt muitakin muutoksia parempaan. Laitoin esimerkiksi koulukirjat kiinni klo 16 tai 17, vaikka kuinka olisi keskeneräiset muistiinpanot. Läsnäolemisen tueksi tein mindfulnessia. Salilla käynti jäi hetkeksi, jotten ottaisi siitä liikaa suorituspaineita. Uskokaa tai älkää, menin jopa maaliskuun lopussa takaisin osa-aikaisiin töihin, koska työnteko oli minulle sitä "aivot off" touhua.

Ihan pienilläkin muutoksilla pääsin pitkälle eroon suorittamisesta. Arvosanat lähtivät nousuun ja minulla on ollut taas voimia jatkaa arjessa. Hiukan synkkä aihe näin opintojen alkuun, mutta voin tällä hetkellä todella paljon paremmin ja aloitan tulevan vuoden hyvällä energialla:) Koulu ja pääsykoe ovat todella tärkeitä, mutta loppupeleissä ainoa mikä on tärkeintä, on oma hyvinvointi ja jaksaminen. Tehdään tästä koulu/hakuvuodesta sellainen:)

Vastaukset fuksivuodesta

Onks sulla koskaan ollut siellä epävarmuutta omasta osaamisesta tai mietintöä, että onko se kuitenkaan oikea paikka?

On ollut ja on ihan tervettäkin kyseenalaistaa/arvioida omaa osaamista ja alavalintaa. Minulla kesti pitkään todeta, että olen ansainnut koulupaikkani, koska en ollut saanut tehtyä lukusuunnitelmaa "loppuun asti", jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Ajattelin, etten ole vielä tarpeeksi valmis kouluun. Epävarmuus ei kuitenkaan kestänyt kauaa, koska koulussa huomasi olevansa oikealla alalla ja ihan ansaitusti.

Vastaako opiskelu niitä odotuksia, joita sulla oli ennen lääkikseen pääsyä?

Kyllä ja ei. Alkuodotukseni olivat pitkät koulupäivät täynnä omatoimista opiskelua, jotta saa juuri ja juuri kaiken tehtyä, mutta nuo kauhukuvat osoittautuivat (onneksi) vääriksi. Asiaa on paljon, mutta se on ymmärrettävissä ja opittavissa. Ainakaan ensimmäisenä vuonna ei tuntunut, että läsnäolollista opiskelua olisi ollut liikaa ja vapaa-aikaa on riittänyt todella hyvin.

Onko oikean opiskelutyylin löytäminen ollut vaikeaa?

On (ainakin minulle)! Silloin kun luin pääsykokeisiin, aloitin niin aikaisin, ettei varmasti tulisi kiire. Nyt koulu sanelee tenttipäivät ja asia on uudempaa kuin samaa bikefy-trioa. Koko fuksivuoden haeskelin sitä sopivimpaa tyyliä, mitä tein kyllä jo pääsykokeeseenkin lukiessa. Oma opiskelutyyli on kuitenkin kehittynyt koko ajan eteenpäin ja alkaa pikkuhiljaa hioutua omaksi parhaaksi. Opiskelutyylejä kannattaa ehdottomasti testailla, sillä itse en olisi heti ajatellut esimerkiksi oppivani lukupiirissä niin paljon.

Tarviiko nyt jo hankkia jotain kirjoja tai muuta?

Ei:) Mikäli kirjoja haluaa, kannattaa ne tilata yhteistilauksessa, lainata kirjastosta tai hankkia pdf versio googlen maailmasta.

Täytyykö tentteihin panostaa vai riittääkö vaan, että pääsee läpi? Eli onko arvosanoilla merkitystä esim. erikoistumisalan valinnan kannalta?
Tähän en valitettavasti osaa vastata. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että jo 1 saaminen vaatii yleensä vähintään 50% alueen hallitsemisesta, eikä arvosanojen merkitys ole yhtä isossa roolissa kuin vaikka yo kirjoituksissa. Itselleni riittää, että tentit menevät läpi ja hyvät arvosanat ovat vain plussaa. Yöunia ei ainakaan kannata menettää sen takia, ettei saa 5:sta jostakin satunnaisesta kurssista (yliopistossa kurssit arvostellaan siis 1-5).

Onko hampaalla opiskelu prekliniikassa rankempaa kun käydään yleisen kanssa yhteisiä kursseja ja lisäksi hampaan omia kursseja?
Tämä on toki yksilöllistä, mutta itseäni se ei ole ainakaan kuormittanut. Lisäksi hampaan preklinikan kurssit ovat rinnastettu samoihin kursseihin eli esimerkiksi fysiologian kurssin aikoihin meillä on purentafysiologian kurssi.

Onko ekan vuoden jälkeen tai joskus mahdollista päästä hammashoitajaksi töihin?
On! Preklinikan aikana kannattaa avustaa mahdollisimman paljon opetushammashoitolassa kandeja, jolloin saa "kokemusta" hoitajan hommista. Opastus avustusaikojen varaamiseen käydään kyllä läpi, eli siitä en ala tähän ohjeita jakamaan:) Kolmantena vuonna siirrytään klinikkaan, joten kokemusta tulee vieläkin enemmän.

Miten paljon hankit kirjoja ja ootko kokenu ne tarpeellisiksi/hyödyllisiksi?

En yhtään, enkä ole tarvinnut:D Yleisellä jos olisin, saattaisin jonkun anatomian kuvaston hankkia, mutta muuten en ehkä hankkisi mitään histologian/biokemian kirjaa. Korkeintaan omaksi iloksi.

Yllätyitkö ollenkaan opiskeltavan asian määrästä fuksivuoden aikana verrattuna esim. pääsykokeisiin lukuun?

Yllätyin! Asiaa on toki paljon, mutta se on kumminkin ymmärrettävissä olevaa settiä. Paljon toki muistaa ihan lukion ihmisbilsankin takia.

Mitä opiskelusovelluksia voisit suositella tentteihin kertaamista varten?

Quizlet, OneNote ja Anki. Toisin sanoen joku mihin kirjoittaa helposti muistiinpanoja ja joku minne tehdä flashcardeja. Quizletiin kannattaa ostaa premium jäsenyys esimerkiksi yhteiseksi kavereiden kanssa (n. 20e/vuosi), jolloin saa ladattua omia kuvia (esim. anatomiasta) helposti. Jokainen voi sitten omilla tunnuksilla käydä pelaamassa korteilla, eivätkä edistymiset mene sekaisin. Mind mappien teko on vain omaa kivaa, mutta siihen olen käyttänyt joskus Canvaa.

Mikä asia yllätti eniten (hammas)lääkiksessä verrattuna odotuksiisi ennen opiskelun aloittamista?

Ei se ollutkaan niin pelottavaa ja vaikeaa ja aikaa vievää kuin pelkäsi. Kavereita sai helposti, tentit menivät läpi ja koulussa on todella mukava ilmapiiri.

Onko Oulussa lääkiksessä mitään syys-/talvilomia tms, kun koulu alkaa kuitenkin jo huomattavasti aiemmin kuin useimmilla muilla aloilla yliopistossa?

Ensimmäisenä vuonna syysloman kohdalla oli 3 päivän tk-harkka, joka osalla oli joulun tienoilla, eli "melkein" syyslomaksi voisi kutsua. Talviloma oli, mutta sen jälkeen oli tentti eli enemmän semmoinen "itsenäisen opiskelun viikko". On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka koulu alkoi jo elokuussa, toukokuun alussa alkoi sitten kesäloma.

Onko lääkiksessä opiskelijoita, joilla on tavoitteellisia/aikaavieviä harrastuksia, ts. aikaa opiskelijariennoille on ehkä normaalia vähemmän? 

Kyllä on:) Eipä niihin kaikkiin opiskelijarientoihin ehdi/jaksa mennä.

Muodostuuko hampaan porukan kesken mitään yhteishenkeä preklinikan aikana, kun opinnot ovat suurimmaksi osaksi samoja yleisen kanssa?

Kyllä, koska joidenkin kurssien ryhmäjaot tehdään aakkosjärjestyksessä ja aika usein yleisen ja hampaan porukat ovat erikseen. Lisäksi meillä on joitakin satunnaisia omia kursseja ja opiskelijatapahtumia.

Kiitos todella paljon kysymyksistä ja toivottavasti tästä on edes jotain apua:) Lisää kysymyksiä saa laittaa kommenttiboksiin!

Fuksin viikko 16-20.4

Maanantai:

Klo 8.15-9.45 Peruselvytyksen luento. Viikonloppu painaa sen verran hyvin, ettei keskittyminen ole ehkä se kaikista parhain. Käytän luennon valmistelemalla postauksia ja hoitamalla sähköpostiasioita.

Klo 9.45-12 Kahvia kiltikseltä ja lounasbreikki. Palautettiin myös tulevan torstain paneelikeskustelun ryhmätyö.

Klo 12-13 Ensi viikon uusintatenttiin lukemista.

Klo 13-14.15 Englannin luento ja ahkerasti menneen teemapäivän korvaavan esseen kirjoittamista.

Klo 14.15-15 Uudestaan syömään, koska miksi ei:D

Klo 15-17 Psykologian luento ja lisää esseen näpyttelyä

Oli oikeasti todella pitkä päivä. Illalla menin salille ja juhlin kaverin koulupaikan saamista.

Tiistai:

Klo 8.15-10.15 Peruselvytyksen luento. Meikäläisen osalta taas korvaavan esseen kirjoittelua.

Klo 10.15-11.45 Psykologian ryhmäopetus. Meidät on jaettu psykassa noin 20 hengen ryhmiin, joilla on omat aiheensa. Meidän ryhmän aiheena on kivun psykologia, joka on ollut kyllä todella mielenkiintoista! Nyt oli viimeinen ryhmäopetus ja katsottiin tunnilla mm. video ihmisen kehosta hengityksen aikana ja sen rauhoittavasta vaikutuksesta.

Klo  11.45-12.30 Lounastauko

Klo 12.30-16 Hammasmorfologia. Tällä kertaa muovattiin vahasta premolari eli väliposkihammas.

Normaalisti olisin mennyt tanssitunneille, mutta perumisen vuoksi suunnitelmat vaihtuivat salilla käymiseen. Taas koulussa oli ollut sen verran pitkä päivä, ettei opiskelu napannut.

Keskiviikko:

Klo 8.15-10 Etiikan ryhmäopetus. Käytiin läpi 20 hengen ryhmässä muutamia potilaskertomuksia ja keskusteltiin yhdessä, miten niissä olisi kannattanut toimia. Etiikasta meillä ei ole ollut kuin yksi luento alkuvuodesta, essee ja tämä yhden kerran ryhmäopetus.

Klo 12.45 Hammaslääkäriaika ja viisureiden poisto. Jouduin jättämään enkun luennon väliin, jotta pääsin YTHS:lle poistamaan pari viisuria ja yhden molarin (poskihammas). Kerroin heti opiskelevani hampaalla, jolloin suu- ja leukakirurgi tokaisi iloisesti, että tehdään tästä samalla opetustilanne. Koko operaation ajan sain kuunnella kaikkea mielenkiintoista ja pääsin testaamaan hammasmorfologian oppeja. Katsottiin myös yhdessä meikäläisen hampaistosta otettua röntgenkuvaa ja näkemään vähän oman suuni tilannetta.

Klo 13-15 Englannin luento

Loppuiltana en hampaanpoiston takia kyennyt opiskelemaan, joten kerrankin sain vain katsella netflixiä koko illan.

Torstai:

Klo 8.15-12.00 Paneelikeskutelut. Biokemian kurssiin meillä on kuulunut myös aineenvaihduntaan liittyvä 20 minuutin esitys kysymyksineen.Yhteen paneelikeskusteluun osallistui viisi noin 6 hengen ryhmää, joilla jokaisella oli oma aiheensa. Meidän ryhmän aiheena oli normaali ravitsemus ja dieetit.

Klo 13-15 Psykologian luento. Jes! Sain vihdoin korvaavan esseeni valmiiksi.

Illalla kokoonnuttiin koulukavereiden kanssa minun luokse ompelemaan haalarimerkkejä ja katsomaan kärppäpeliä. Mentiin aika raittiilla menolla, koska perjantaina oli klo 8 aamu. 

Perjantai:

Klo 8.15-11.30 Hammasmorfologia. Tällä kertaa tehtiin molari eli poskihammas. Ei ollut mikään helpoin veistää! Morfologian jälkeen jäätiin koululle vielä syömään ennen viikonlopun viettoa.

Päivitetty tenttirutiini

Ihan alkuun pieni informaatio: tällä viikolla Oulun Yliopiston snäpissä (@unioulu) päivittää meidän hampaan fuksit ja muut hampaan opiskelijat. Jos tarvitset lisämotivaatiota tai hammaslääkiksessä opiskelu kiinnostaa, ota ehdottomasti unioulun mystory seurantaan;)

Tammikuussa kerroin aika hurjasta tenttirutiinista, joka kesti loppujen lopuksi vain kyseisen tentin ajan. Tuon jälkeen rutiini on kehittynyt ajan puitteissa. Olen karsinut siitä muistiinpanojen kirjoittamisen käsin, koska työmäärä ei ole edes nostanut numeroita. Rutiinin yksinkertaistaminen on toiminut itselleni parhaiten ja se on näkynyt osaamisessa. Edelleen muistutan, että tenttiin lukeminen ja oppiminen on hyvin yksilöllistä. Tämä on meikäläisen tapa toimia:)

Päivitetty tenttirutiini:

Luennot. Edelleen kävin luennoilla, mutta paljon paljon harvemmin ja enemmän jäi opiskeltavaa kotiin.

Mind mapit. Tämä on ollut itselle se tärkein lukukeino hahmottaa tärkeimmät asiat luennoista.

Koevastausten harjoittelu/lukupiiri. Meille on julkaistu jonkin verran vanhoja tenttikysymyksiä, joihin vastaamista harjoittelen kirjoittamalla vastauksen koneella (nopeampaa kuin käsin kirjoittaminen). Kaikista nopeiten homma sujuu, jos vastauksia käy läpi kaverin kanssa, koska eri ihmiset kiinnittävät eri asioihin huomiota ja hoksaa uusia asioita samasta aiheesta. Kun mietitään kaverin kanssa koevastauksia ääneen, saatan vilkuilla mind mappeja, jolloin ne jäävät hyvin kuvamuistiin.

Koulua on vielä jäljellä kolme ja puoli viikkoa. Siihen mahtuu omalta osaltani vielä yksi uusinta ja lopputentti, joten rutiinille on vielä käyttöä hetken aikaa.

Tsemppiä hurjasti pääsykokeeseen painijoille! Teillä on vielä hyvä kuukausi aikaa tehdä töitä!

Fuksivuosi: maaliskuu

Maaliskuu meni hiukan sumussa omalta osalta. Viikolla 10 oli hiihtoloma, jonka oikeastaan vietin ihan vain isän luona oleskelemalla. Hiihtoloman jälkeen keskiviikkona (14.3) oli biokemian toinen välitentti, johon luin tavallista vähemmän. Olen huomannut, että mitä vähemmän panostan tentteihin, sitä parempi arvosana niistä tulee:D En ymmärrä mikä logiikka tuon taustalla on, mutta kiva huomata ettei hyviin arvosanoihin tarvitse välttämättä kokopäivätyötä. Tuo mind mappien tekeminen saa oikeasti asiat jäämään päähän!

Muutenkin maaliskuussa luennoilla panostaminen on ollut hiukan heikompaa. Asiaan toki vaikuttaa sekin, että olen keskittynyt myös lääkiksen tanssiporukan esitykseen. Olen toiminut yhtenä koreografina ilman mitään aikaisempaa kokemusta, mutta onneksi asian jännittäminen oli turhaa ja esitys meni hyvin. Olen myös aloittanut uudestaan työt hesellä! Hitsit kuinka aspahommia oli tullut ikävä!

Viimeinen viikko maaliskuusta menikin sitten kuumeisessa flunssassa, joten kouluun panostaminen jää huhtikuulle. Ainoa vain, että sairastuminen sattui diabetes teemapäivälle, josta sain korvaavaksi tehtäväksi kirjoittaa 800 sivun sanan esseen.

Tällainen maaliskuu täällä:) Olen ainakin onnistunut siinä, etten ota koulua niin vakavasti, mutta huhtikuussa on pakko ruveta taas panostamaan:D

Parasta hammaslääkiksessä (so far)

Ihmiset

Tämä on ihan pakko listata ykköseksi, koska meillä on tosi hyvä ilmapiiri fuksien (ja oikeastaan muidenkin vuosikurssien) kesken. En olisi myöskään heti uskonut, että hampaalta löytyisi 9 hengen tyttöporukka tai kuinka "helppoa" uusiin ihmisiin tutustuminen on. Ihania ihmisiä:)

Kurssit ja niiden sisältö

Jos jollekin on vielä uutta tietoa, niin lääkisopinnot koostuu preklinikasta ja klinikasta. Preklinikka kestää ensimmäiset kaksi vuotta ja opinnot ovat käytännössä kokonaan samat sekä lääketieteen että hammaslääketieteen opiskelijoilla. Minusta on ihan mahtavaa saada opiskella perusjuttuja ihmiskehosta ja sen toiminnasta, ennen kuin siirrytään pelkästään hammaslääketieteen omiin opintoihin, jotka alkavat klinikassa eli 3. vuonna. Motivaatiota kouluun olisi aika vaikea ylläpitää, jos pelkästään kuumeisesti odottelisi klinikkaa.

Ryhmässä opiskelu

Vaikka Oulussa onkin perinteisempi luento-opetus ja juonnetyyli (eli aina yksi iso kokonaisuus kerrallaan, esim. syksy: anatomia, kevät: biokemia), niin jokaisella kurssilla on tähän mennessä ollut jotain pientä ryhmätyöskentelyä. Esimerkiksi englannin kurssilla meidät jaettiin n. 4 hengen ryhmiin ja pidimme annetuista aiheista luennon muulle noin 20 opiskelijan luokalle. Myös suurin osa palautettavista tehtävistä voidaan halutessa tehdä kaverin kanssa. Syksyllä makroissa taas opiskeltiin anatomiaa pienemmissä ryhmissä. Ryhmätyöskentelyä ei kuitenkaan kannata säikähtää - kukaan kanssakurssilainen ei ole niin pelottava etteikö uskaltaisi jutella:) Ihmisiä täällä kuitenkin vain ollaan.

Avustaminen

Hammaslääketieteen opiskelijoiden pitää käydä vähintään kahdesti preklinikan aikana avustamassa 4. ja 5. vuoden opiskelijoita opetushammashoitolassa. Avustaminen kestää max. 3 tuntia eli yhden potilaan ajanvarauksen verran. Aika on pitkä sen vuoksi, että opettajat käyvät tarkistamassa välissä saako toimenpidettä jatkaa eteenpäin eli yhteen paikkaukseenkin saattaa mennä 20 minuutin sijaan tunti tai kaksi. Kandit hoitavat valmistelut ja opastavat kyllä tosi hyvin, että mitä purnukkaa ja instrumenttia tarvitaan seuraavaksi. Mitään ei tarvitse tietää välineistä etukäteen ja käytännössä avustaminen tarkoittaa usein, että pidät esimerkiksi sylki-imuria potilaan suussa. Ensimmäinen avustuskerta jännitti tosi paljon, mutta hyvä on muistaa, että kandeille on iso apu lisäkäsistä. Samalla opetushammashoitola tulee hiukan tutummaksi ja saa tutustua ylempien vuosikurssien ihmisiin.

Harrastustoiminta

Oulussa harrastustoimintaa on ihan valtavan paljon, enkä oikeastaan itsekään tiedä ihan kaikkia mahdollisuuksia. Lääkiksen kautta minulle tutuimpana on tanssiporukka Arytmia, joka harjoittelee kerran viikossa. Harrastustoiminta ja varsinkin Arytmia ovat taas ihan mahtava tapa tutustua muidenkin vuosikurssien ihmisiin. Arytmia on matalan kynnyksen tanssiporukka ja suurin osa on aloittanut tanssin vasta lääkiksessä. Itse olen joitakin vuosia harrastanut showjazz tanssia ja Arytmian kautta päässyt tutustumaan uusiin tanssityyleihin, koska meillä on useampi ohjaaja (lääkisopiskelijoita myös) ja sen takia myös useampi koreografia harjoiteltavana. Lisäksi Arytmia esiintyy muutaman kerran lääkiksen tapahtumissa, mutta pakollista esiintyminen ei ole.

Varmasti hyviä puolia keksisi romaaniksi asti, mutta tässä nyt muutamia mieleen juolahtaneita ajatuksia:)

Fuksin viikko 26.2-4-3

Maanantai:

Päätin pitää tämän päivän etänä, joten seurasin luentoja kotoa käsin.
Klo 9.15-11.15 Biokemia: Puriinien ja pyrimidiinien aineenvaihdunta
Klo 11.15-13 Lounastauko
Klo 12 Koska minulla jääkin aikaa ennen luentoa, alan tekemään biokemian muistiinpanoja edellisviikon luennoista.
Klo 13-15 Biokemia: Biologiset oksidaatiot. En ollut käynyt tämän aiheen aiempaa luentoa, joten näin järkevämmäksi jatkaa muistiinpanoja.
Klo 14 Pää on jotenkin puhki, joten kirjat kiinni. Välillä on päiviä, kun opiskelusta ei tule mitään, mutta se ei ole maailmaa kaatavaa:)

Tiistai:

Tällä kertaa päätin raahautua koululle.
Klo 8-10 Biokemian muistiinpanojen tekoa. Tykkään tulla heti kasiksi koululle, koska silloin on yleensä hiljaisinta ja dentopoliksessa mahtuu opiskelemaan.
Klo 10.15-12 Biokemia: Kolesteroli ja lipoproteiinit
Klo 12-13 Lounasbreikki.
Klo 13-14.50 Biokemia: Sitruunahappokierto ja glykogeeni.
Klo 14.50-15-10 Nopea palaveri meidän killan toisen webmasterin kanssa. Olen tosiaan toimihenkilönä killassa ja tavoitteena olisi joskus oppia killan sivujen salat. Toistaiseksi olen vielä oppipoikana tässä hommassa.

Keskiviikko:

Klo 8-10 Koululle tekemään biokemian muistiinpanoja.
Klo 10.15-12 Biokemia: Kolesteroli ja lipoproteiinit
Klo 12-13 Lounasbreikki
Klo 13-14.15 Biokemia: Glukoneogeneesi, HMS.
Luento loppui todella aikaisin, joten vaihdettiin kuulumisia tyttöjen kanssa.
Klo 16-17 Oral-B:n pitämä infoluento. Aina silloin tällöin yritykset pitävät meille infoluentoja, joilla kertovat tuotteistaan yms.
Illalla muutama kaveri tuli aloittelemaan ja mentiin pyörähtämään Laskiainen 2.0 tapahtuman jatkoilla.

Torstai:

Voi varmaan arvata, että tämä päivä vietettiin suosiolla kotona:)
Klo 10.15-12 Biokemia: Lipo-proteiinit, lipidiaineenvaihdunnan säätely. Illasta ei jäänyt mitään ikäviä olotiloja aamulle, joten liitin hdmi-piuhan läppäriin ja katsoin luentoa sohvalta. Läppärin netti pätki koko ajan, joten kuvan jälkeen jouduin aika pian kipittämään tietokoneelle katsomaan luentoa.
Klo 13-15 Biokemia: Muut aineenvaihduntareitit Keskittymiskyky nolla, joten luennon sijaan otin päikkärit.

Perjantai:

Tämäkin päivä kotosalla.

Klo 9.15-11 Biokemia: Aminohappojen aineenvaihdunta. Tämä oli tenttialueen viimeinen luento, eli enää oikeastaan vain omatoimista harjoittelua hiihtoloman jälkeiselle tentille.
Klo 11-12 Biokemian muistiinpanoja. Olen ottanut tämän viikon suhteellisen rennosti, joten tänään saa kiriä kunnolla. Onneksi on kuitenkin koko ensi viikko aikaa lukea tenttiin, eli kiire ei pitäisi tulla. Tänään aiheena on sitruunahappokierto.

Opiskelun suhteen vietin varsin rennon viikon. Olen yrittänyt opetella ottamaan rennommin koulun suhteen ja ainakin tällä viikolla se onnistui:) Pääsykokeeseen lukiessa en juurikaan rentoillut, mutta pääsykokeeseen lukeminen ei ollutkaan mikään pysyvä olotila. On kuitenkin tärkeä muistaa levätäkin välillä, muistakaa pääsykokeeseen lukijat tekin se:) Kynttilää ei kannata polttaa molemmista päistä ihan loputtomiin.

Fuksivuosi: helmikuu

Helmikuu: kolme spesiaaliviikkoa, yksi tentti ja kaksi viikkoa luentoja

Helmikuu vaihtui esseen kirjoittamisen etäviikon aikana. Helmikuussa meillä oli siis kolme viikkoa, joista yksi oli etiikan esseen etäviikko (lue: lomaa), toinen tieto ja tutkimus (ehkä tuttavallisemmin ATK) viikko ja kolmas labraviikko. Tieto ja tutkimus-viikolla olivat myös ensimmäiset poikkarit ja vihdoin pääsi ulkoiluttamaan haalareita!
Nuo kolme viikkoa menivät suhteellisen nopeasti, mutta toivat mukavasti piristystä opiskeluun. Varsinkin labraviikko oli itselleni mieluisa. Päästiin mm. tutkimaan onko sikiöllä AGU-tautia ja leikkimään elektroforeesilla. Paino sanalla leikkiä, koska assarithan olivat tehneet suurimman työn valmistaessaan meille kaiken valmiiksi ja saivat opastaa meitä melkein jokaisessa vaiheessa.

Heti noiden kolmen viikon jälkeen maanantaille (19.2) oli laitettu genomilääketieteen tentti. Kuten kerroinkin tässä postauksessa, en ehtinyt labraviikolta lukemaan juurikaan tenttiin, joten opiskelin kurssin asiat viikonlopun aikana. Kyseessä oli vain 2op:n eli todella pieni kurssi, joten opiskeltava määrä ei ollut mitenkään mahdoton viikonloppupurtava.

Tentin jälkeen meillä jatkuikin taas biokemia. Kun tähän mennessä oltiin opiskeltu perusasioita, nyt siirryttiin aineenvaihduntaan. Toisin sanoen alettiin käymään kaikkia aineenvaihduntareaktioita glykolyysistä lähtien. Luentoja aineenvaihdunnasta olivat vain nämä viimeiset kaksi viikkoa helmikuusta ja seuraavaksi hiihtoloman jälkeen onkin sitten seuraava biokemian välitentti. Minusta on mukavaa vaihtelua, kun ei ole monia tentittäviä kursseja päällekkäin, vaan mennään yksi kurssi kerrallaan. Toki maaliskuussa mukaan tulee myös muita kursseja, mutta niistä sitten myöhemmin lisää:)

YouTube vinkkejä opiskelun piristykseksi

Joskus opiskeluun on kiva hakea inspiraatiota ja motivaatiota. Katson monesti aamupalan aikana jonkin YouTube videon motivoidakseni itseäni aukaisemaan luentodiat. Varsinkin maanantaiaamuisin ja perjantaisin on haastavinta tarttua opiskeluun. Lyhyen videon katselu taas motivoi kivasti tarttumaan muistiinpanovälineihin. Yleensä tarvitsen vain pienen alku"motin" ja sitten opiskelu lähtee taas sujumaan luontevasti. Tässä muutama käyttäjä, joiden videoista olen ammentanut positiivisia fiiliksiä opiskeluun:

WaysToStudy

Oikeustiedettä opiskeleva tyttö, joka jakaa mielestäni tosi kivoja opiskelurutiineihin liittyviä videoita. Varsinkin kun kyseessä on jo yliopistossa oleva henkilö, joka tietää miten suhtautua laajaan määrään tietoa.

StudywithJess

Jessica jakaa ihan valtavan määrän iloista energiaa ja inspiraatiota opiskeluun. Hän on jopa kirjoittanut kirjan "The High School Survival Guide", mutta itse olen seurannut lähinnä hänen videoitaan.

Studytee

Studytee tekee todella kauniita muistiinpanoja, jotka saivat minutkin tutustumaan hänen kanavaansa. Häneltä löytyykin hyvin paljon viedoita muistiinpanoihin liittyen.

Inspiroivaa maanantaita ja jakakaa toki lisää käyttäjiä kommenttiboksiin!

Kuinka valmistaudun tenttiin (flashcardit, mind map)

Silloin kun luin pääsykokeeseen, harjoittelu tapahtui nimenomaan Mafynetin tehtävien avulla. Luonnollisesti yliopistossa ei tällaista tehtäväpakettia ole, eli tenttiin harjoittelu on oman luovuuden varassa. Viime syksynä otin käyttöön Quizletin ja flashcardien käytön osaksi opiskelua. Anatomiassa se olikin helppoa, kun oli vain rakenteiden nimeämistä. Biokemian kurssilla meillä taas on laajempi aineisto, eikä ulkoaopettelu riitä. Tärkein merkitsevä tekijä on, kuinka paljon aikaa minulla on käytössä. Edelleen haen niitä itselleni parhaita tapoja opiskella, mutta tällä hetkellä mennään näillä rutiineilla.

Kurssin aikana käyn luennoilla, teen luentodioihin omia havaintoja ja luennon jälkeen kirjoittelen aiheesta omat muistiinpanot. Tarkempi kuvaus muistiinpanoistani löytyy tästä postauksesta.

Vajaa viikko ennen tenttiä rupean käymään uudestaan läpi muistiinpanojani ja teen flashcardeja quizletiin. Flashcardit ovat joko termien selittämistä tai itse keksittyjä oikein/väärinväittämiä. Osa kysymyksistä löytyy esimerkiksi luentodioihin laitetuista kertauskysymyksistä. Mahdolliset vanhat tenttikysymyksetkin kirjoitan korteiksi.

Samaan aikaan otan eteeni tyhjän paperin, johon rupean luonnostelemaan mind mappia. Keskelle tulee pääotsikko ja ympärille väliotsikot. Flashcardeja kirjoittaessani merkitsen kunkin väliotsikon kohdalle sen avainkäsitteitä ja -sanoja. Näin voin myöhemmin flashcardeilla harjoitellessani vilkaista nopeasti mihin osa-alueeseen mikäkin termi liittyi. Jos jää aikaa, teen mind mapeista vielä tietokoneelle omat versiot. Valmiita ohjelmia löytyy pilvin pimein, varsinkin jos googlettaa hakusanoin "mind map generator".

Pari päivää ennen tenttiä pidämme yleensä tyttöjen kanssa lukupiirin, jossa käymme tenttialueen läpi. Viimeksi teimme niin, että kävimme läpi meikäläisen tekemät flashcardit, joihin vastattiin vuorotellen. Parasta porukalla tekemisessä on, että yleensä tulee ilmi mitä hauskimpia muistisääntöjä. Vastaavasti kaverit osaavat usein selittää, jos jokin asia on jäänyt mietityttämään.

Tämä rutiini toki vaihtelee kurssista ja tentistä riippuen. Genomilääketieteen tenttiin en ehtinyt millään aloittamaan ajoissa (saati kirjoittamaan kaikkia muistiinpanoja), joten pari päivää ennen tenttiä selasin luentodioja ja piirsin aiheesta mind mapit, enkä tehnyt quizleteja. Yritin kyllä alkaa tekemään quizletiin flashcardeja, mutta totesin, ettei aika riitä.
Kun olin tehnyt vaikka aiheesta 1 mind mapin, pidin pienen tauon ja tein saman aiheelle 2. Kun aihe 2 oli valmis, katsoin aiheen 1 luentodiojen kertauskysymykset ja yritin vastata wordille omin sanoin kysymyksiin. Sen jälkeen tarkistin vastaukset ja tein punaisella fontilla lisäyksiä. Sitten aihe 3 mind mapit, jonka jälkeen aiheen 2 kertauskysymykset jne...Tällä kertaa ei myöskään pidetty lukupiiriä, joten tenttiin menin kokonaan oman opiskelun varassa.

Pakko sanoa, etten todellakaan ole mikään 5 keskiarvon (tosiaan yliopistossa kurssit arvostellaan 1-5) oppilas, mutta pyrin silti parantamaan tenttituloksia. Jos jollakin on mitä oivimpia tenttirutiineja tai taikoja 5 arvosanoille, vinkkejä otetaan vastaan:)

Älkää myöskään huoliko, tiedän ettei tenttiarvosana kerro koko totuutta osaamisesta tai siitä millainen ihminen olen:) Elämässä on paljon muutakin murehdittavaa ja uusinnat on aina keksitty:D

Kuinka teen muistiinpanoni

Minulle muistiinpanojen tekeminen varsinkin biologiassa oli merkittävä osa pääsykoelukemista. Olen visuaalinen oppija ja erilaisten värien käyttö muistiinpanoissa näkyy hyvin vahvasti.

Meikäläisen muistiinpanorutiini:

1. Jäsentely. Oppikirjojen kohdalla tämä tarkoittaa sisällysluettelon selaamista ja kappaleiden väliotsikoita. Biologiassa vertailin kahta eri kirjasarjaa ja opintosuunitelmaa luodakseni mahdollisimman johdonmukaisen jäsentelyn.
Luentodioissa jäsentely ei ole välttämättä yhtä selkeä, mutta yritän kuitenkin keksiä mielessäni oman jäsentelyn diojen otsikoista.
Jäsennellyt asiat kokoan omaksi sisällysluetteloksi vihkon ensimmäiselle sivulle, josta on helppo vilkaista, missä järjestyksessä mikäkin asia on.

2. Värikoodit. Yleensä merkitsen sisällysluetteloon myös ns. korostusvärin. Esimerkiksi kudokset kirjoitin ruskealla ja jos kirjoitin jostakin elimestä omalla värillään, kudoksiin liittyvät asiat tulivat sinnekin ruskealla.
Toinen esimerkki värikoodaamisestani on parhaillaan pyörivä biokemian kurssi: meillä on paljon tautiesimerkkejä, jotka korostan punaisella - näin minun on helppo löytää pelkät taudit selatessani muistiinpanoja.

3. Luennot: Luennoilla olen pyrkinyt viime aikoina kirjoittamaan muistiinpanot suoraan luentodioihin ja tekeväni lyhyehköt muistiinpanot luennon jälkeen. Luennoitsijat etenevät usein sellaisella tahdilla, etten millään ehtisi kirjoittaa sekä luentodioja että opettajan kertomia huomioita. Myös esimerkiksi uudet termit on nopea hakea koneelta ja kirjoittaa suoraan luentodioihin, jolloin muistiinpanoja tehdessä ei tarvitse käyttää liikaa aikaa termien avaamiseen. Luennon seuraaminen antaa myös usein hyvän kokonaiskuvan opetetusta aiheesta ja luennoitsijat usein kertovatkin, mitkä asiat on hyvä osata ja mitkä voi jättää vähemmälle opiskelulle. 
(Pääsykoe/lukio)kirjojen kohdalla tämä tarkoittaa aiheeseen liittyvien kappaleiden lukemista. Tätä tulee tehtyä harvemmin lääkiksessä, koska luennoilla käydään tosi kattavasti kaikki asiat. Jos minusta kuitenkin tuntuu, etten aivan ymmärtänyt kaikkia luennon asioita, saatan vilkaista vielä kurssikirjaa.

4. Itse muistiinpanojen kirjoittaminen. Nyt minulla on sekä jäsentely että jonkin näköinen haju kokonaiskuvasta ja oleellisista asioista. On aika ryhtyä kirjoittamaan. Yritän kirjoittaessa muistella Albert Einsteinin sanoja: Jos et osaa selittää asiaa isoäidillesi, et ymmärrä sitä itsekään. Yritän siis mahdollisimman paljon selittää itse ja keskittyä olennaisiin asioihin. Lisäksi käytän paljon omia lyhenteitä nopeuttamaan kirjoittamista (esim. mole = molekyyli, sk = sähkökenttä, ahappo/ah = aminohappo).
Inspiraatiota muistiinpanoihin löytyy jos etsii pinterestistä tai kuvahausta hakusanoin studyblr. Yksi oma lempparini on myös Sarah Clifford illustrations:)

Kullanarvoinen vinkki: Älä ole perfektionisti! Kukaan ei tule pääsykokeessa kysymään kuinka hienot muistiinpanosi ovat, joten älä myöskään käytä liikaa aikaa täydelliseen käsialaan tai rakenteeseen. Kunhan saat siitä selvää ja sitä pystyy lukemaan jälkeenpäinkin. Okei, itsekin tykkään tehdä hienot muistiinpanot, mutta sen vuoksi varasinkin niille koko syksyn käyttöön. Muistiinpanoihin saa kulumaan moninkertaisesti aikaa, jos haluaa kuumeisesti kirjoittaa jokaisen yksityiskohdan. Jos itse huomaan jääväni auttamatta jälkeen muistiinpanoissa, teen ne vain vaikeimmista asioista. On tärkeä ymmärtää, että mikäli aika ei tahdo riittää muistiinpanojen kirjoittamiseen, jätä se suosiolla väliin ja keskity mieluummin tehtäviin. Minulle muistiinpanot ovat keino hahmottaa kokonaiskuva, mutta itse oppiminen tapahtuu vasta, kun lähden testaamaan opittuja asioita tehtävillä/flashcardeilla.

Fuksivuosi: tammikuu

Uusi vuosi ja uudet kurssit. Koulu alkoi 8.1. parilla infoluennolla ja ensimmäisellä biokemian luennolla. Biokemian lisäksi tammikuussa alkoi myös genomilääketieteen kurssi.

Uusien kurssien myötä olen joutunut muuttamaan opiskelurutiinini melkein kokonaan. Viime syksynä käytin anatomiassa paljon vaivaa muistiinpanoihin, jotka eivät osoittautuneetkaan kovin hyödyllisiksi tenttien kannalta. Uusista lukurutiineista on tulossa helmikuun aikana postauksia, joten niistä ei nyt sen enempää. Toivotaan, että tällä kertaa työ ei ole mennyt hukkaan.

Tammikuun kohokohtana ovat olleet haalarit! VIHDOIN! Kastajaiset pidetään vasta nyt helmikuussa, mutta malttamattomana olin jo ehtinyt ompelemaan merkin jos toisenkin näin etupeltoon (ennen kastajaisia ei saisi ommella merkkejä, mutta informaatio tuli vasta, kun vahinko oli jo tapahtunut). Merkkejä on ollut mukava ommella samalla, kun seuraa luentoa etänä.

Tammikuuhun kuului perus opiskeluun palauttelua, yksi välitentti ja kandin avustaminen. Avustaminen on kyllä todella mukavaa opiskelun ohessa. On todella mukavaa ajatella, että muutaman vuoden jälkeen itsekin pääsee potilastöihin.