Opiskelun aikatauluttamisesta

Vaikka lääkiksessä annetaan valmiiksi käytävät kurssit ja lukujärjestys, omatoimista opiskelua on paljon enemmän. Lukuunottamatta muutamia satunnaisia opetuskertoja ja tenttejä, lähes kaikki luennot ovat vapaaehtoisia. Itse kuulun niihin, jotka eivät osaa opiskella pelkällä fiilispohjalla, vaan tarvitsevat ainakin jonkinnäköisen suunnitelman siitä mitä ja milloin lukee. Tässä oma esimerkkini siitä miten luon viikolle oman "lukujärjestykseni":

Tässä viikkonäkymässä näkyvät nyt kaikki koulun puolesta olevat opetustapahtumat eli luennot. Luennot eivät yleensä ole putkeen, vaan välissä on taukoja:)

Tässä suunnitelma viikon opiskeluille. Pyrin rytmittämään lukemisen niin, että aloitus tapahtuisi klo 8-10 välillä ja loppuisi klo 17-18 välillä. Toisin sanoen vapaa-aikaa jää oikein mukavasti harrastuksille, töille ja kavereille. Viikonloput pyrin pitämään kokonaan vapaana. Toki lukemista tapahtuu enemmän tenttien lähestyessä, jolloin viikonloppunakin tulee opiskeltua. Aikataulut ovat hyvin liukuvia ja saatan usein lopettaa opiskelut paljon aikaisemmin. En myöskään noudata suunnitelmaa orjallisesti, mutta se antaa hyvän rungon tekemiselle.

Kertokaahan minkälaisia ajatuksia tällaisista postauksista herää:) Onko yhdentekevää vai saiko jotain ideaa?

Miten luin pääsykokeeseen viimeistä kertaa

HUOM! Oulun yliopisto esittää yhteishakuun liittyen sarjan Instagram live-lähetyksiä eri tiedekunnista. Hammaslääketieteen ja lääketieteen osalta lähetys tulee keskiviikkona 24.1 klo 15 @unioulu! Kannataa ottaa myös snappi ylös, sillä joka viikko eri tiedekuntien henkilöt kertovat omasta alastaan:)

Olen tehnyt paljon postauksia viimeisen hakuvuoteni ajan, mutta halusin koota siitä vielä yhden tekstin. Lyhykäisyydessään kaikki välivuoteni on summattu tuon "koko tarina"-linkin taakse. Tämä teksti ei todellakaan ole mikään salainen resepti koulupaikkaan (koska sellaista ei ole) vaan se tie on jokaisen löydettävä itse. Tämä on vain minun tarinani:)

Vuonna 2016 en ollut valmistautunut kunnolla ja tuntui, että lähtisin lukemaan melkolailla "alusta". Toki parin vuoden fysiikan ja kemian yliopisto-opinnoista oli jäänyt jotain päähän, mutta tuntui, ettei osaamiseni ollut edes perustehtävissä kovin vahva (kaavoja jouduin tarkistamaan lähes jatkuvasti). Lisäksi biologian opiskelusta oli lähes vuosi (lukuunottamatta ihmisbilsaa). Ongelmani ei siis ollut se, että aiheet olisivat olleet outoja, vaan minulla oli selkää harjoittelun puutetta. Tulosten julkistamisen jälkeen totesin, että enää en tahdo nähdä hylkäävää vastausta. Päätin käyttää koko seuraavan vuoden pelkästään pääsykokeelle aina elokuusta lähtien.

Elokuussa 2016 alkoi virallinen lukusuunnitelma. Selkeytettynä se meni jotenkin näin: syksyllä muistiinpanot ja yliopiston kurssit, keväällä pelkästään Mafynetti2:sen materiaalia. Tuolla tahdilla se jotakuinkin menikin. Muistiinpanot tein vain biologiasta, sillä kemiassa ja fysiikassa tarvitsin vain hurjan määrän laskurutiinia. Aloin kirjoittamaan fysiikasta ja kemiasta flashcardeja ankilla, joita lopulta harjoittelin ehkä pari kertaa koko vuonna. Lisäksi kävin kerran viikossa lukupiirissä, jossa olimme sopineet aina yhden aiheen fysiikasta, kemiasta tai biologiasta.

Vuodenvaihteessa tilanne oli se, että biologiassa oli jäljellä vielä n. puolet ihmisbiologian kurssin muistiinpanoista, mutta muuten olin aikataulussa. Tammikuussa sairastuin pahasti ja aloitin Mafynetti2:sen vasta viikolla 3. Luin kevään aikalailla kokopäiväisesti ja opiskelin kaikkia aineita päivässä. Viikolla 5 oli kuitenkin ensimmäinen Mafynetin harjoituskoe, josta sain hädin tuskin puolet pisteistä. Muserruin, sillä olin kuitenkin käynyt kaikki materiaalit läpi (ja lukenut "jo" puoli vuotta), enkä osannut. Tutustuin Mafynetin opiskelunohjaus-materiaaleihin ja löysin sieltä todella hyviä neuvoja omaan opiskeluun. Tärkein vinkki minulle oli lukea kolmen sijaan kahta ainetta päivässä: näin ehdin hyvin keskittyä yhteen aineeseen kunnolla. 8 viikon lopussa sain myös biologian muisitiinpanot päätökseen ja kykenin aloittamaan mafyn myös bilsan osalta.

Lukutunneista sen verran, että viikolle 10 asti luin n. 20-25h viikkoon, jonka jälkeen nostin tavoitteeksi 30h/vk. Aloin lukemaan Mafyn avulla klo 8, klo 12-13 pidin lounaspaussin ja klo 13 eteenpäin pyrin lukemaan sinne klo 15-17 akselille. Välillä tauot venyivät tai lukutunteja kertyi viikonlopun työpäiville, mutta pääosin luin lähinnä arkisin.

Isoimpana erona edellisvuosiin oli, etten yrittänyt väkisin ahdata kaikkea mahdollista lukusuunnitelmaan. Toki tavoitteeni olivat todellisuutta korkeammat, mutta eipä elämä aina mene suunnitelmien mukaan. Huomasin esimerkiksi, ettei minulle ole hyötyä kemian/fysiikan muistiinpanoista, joten käytin ajan tehokkaammin tekemällä tehtäviä. Myös soveltavista tehtävistä ja harjoituskokeista ehdin tehdä vain osan, mutta halusin painottaa Mafynetin perustehtäviä enemmän. Se, etten ollut laskenut kemian ja fysiikan lukiotehtäviä vielä syksyllä näkyi siten, että yleensä jouduin kertaamaan ison osan Mafyn tehtävistä. Kerrattavien tehtävien määrä fysiikassa ja kemiassa vaihteli 10-50, koska jouduin aika usein lukemaan teoriaa tehtävän yhteydessä. Mindmappeja ja tuota kahden viikon heikkouksien kertaamista en myöskään ehtinyt tekemään, vaan kertasin aikalailla kaikkia juttuja.

Mafynetin biologiasta olin ehtinyt tekemään kaikki tehtävät, kemiasta suurimman osan ja fysiikasta vain puolet. Se, että olin lukenut koko vuoden toimi minulle. Toisille riittää vähempikin lukeminen, mutta kaikki on ihan itsestä kiinni. Töitä pääsykokeeseen on silti tehtävä.

Toivottavasti tästä pitkästä sepostuksesta on hytöyä edes jollekin:) Tsemppiä ihan hurjasti kaikille luku-urakan keskellä oleville! Jaksakaa nämä vajaat 5 kuukautta, sitten on mukavampi huokaista!

Valmennuskeskus vs. Mafynetti2

Jos sinulla on lukusuunnitelma pääsykokeisiin vielä taysin auki, niin tässä hiukan kahden eri valmennuskurssin vertailua. Valmennuskeskukselta kävin kaksi kurssia: maaliskuussa ja marraskuussa alkaneet versiot. Mafynetti2 minulla oli viime vuoden käytössä. Oheiset suosittelut perustuvat yksin omiin kokemuksiini.

Muistutan, että valmennuskurssi ei ole mikään tae sisäänpääsystä, vaan työ on silti tehtävä itse. Valmennuskurssi voi toimia hyvänä tukena, jos meinaa olla vaikeuksia aikataulujen kanssa tai materiaalit vähissä. Valmennuskurssien tehtävät ovat pääasiassa samoja tehtäviä kuin lukiossa, mutta usein mietitty pääsykokeen näkökulmasta. Tällä meinaan, että monet valmennuskurssien soveltavat tehtävät ovat hyvin pääsykoetyyppisiä ja niistä saa ihan uudenlaista osaamista kuin pelkistä lukion kirjoista. Myös simuloidut pääsykokeet ovat hyvä tapa opetella koetaktiikkaa ja kartoittaa osaamista.

Lyhyesti, mitä tykkäsin Valmennuskeskuksen lääkiskursseista?
Toimii valmennuskurssina sellaiselle, joka tarvitsee vielä opetusta fykebi-asioissa ja/tai jolla ei ole mitään hajua pääsykokeesta. Meillä ainakin käytiin tunneilla tarkkaan vanhan valintakokeen monivalintoja ja opeteltiin vastaustekniikkaa (pyöristykset jne). Tehtäväkirjoissa oli myös hyvät ratkaisut välivaiheineen. Varsinkin lukion jälkeen pääsykoe on yksi suuri kysymysmerkki ja valmennuskeskuksen kurssin jälkeen koe tuntui paljon selkeämmältä.
Annan ison peukun myös sille, että materiaaliin kuului KOTI-kurssin opetusvideot. Jos omalla luennolla ei päässyt samalle aallonpituudelle luennoitsijan kanssa, samasta aiheesta löytyi video toisen luennoitsijan pitämänä. Tämä toimii myös niille, joilla esimerkiksi töiden takia estyy pääsy kurssikerralle.

Kenelle suosittelen Valmennuskeskuksen maaliskuun kurssia?
Minulle on ehkä jäänyt pieni trauma tästä kurssista. Oppitunteja oli 4-5h kerrallaan 5-6 iltaa viikossa lähes pääsykokeisiin asti. Tahti oli tosi hurja, jos yritti tehdä aina edelliseen luentoon liittyvät tehtävät ja kerrata tulevan luennon aiheen. Opiskelu jäi omalta osaltani todella pintaraapaisuksi, mutta sain tosi hyvän käsityksen kuinka paljon aukkoja omassa osaamisessani oli. Opettajat olivat Oulussa mielestäni hyvät fysiikassa ja kemiassa, mutta bilsanopesta en saanut juurikaan irti.
Kurssi sopii mielestäni sellaiselle, joka osaa sisäistää asiat hyvin nopealla tahdilla tai jolla on vain vähän aikaa lukea pääsykokeisiin, mutta pohjaosaaminen on vahva. Jos taskussa on vielä paljon opeteltavaa, marraskuun kurssi voisi sopia paremmin.

Kenelle suosittelen Valmennuskeskuksen marraskuun kurssia?
No tämä kurssi oli vähän rauhallisemmalla aikataululla eli ehdin tehdä kaikki tehtävät ja opiskella paremmin itsenäisesti. Muutoinhan tämä oli sisällöltään samankaltainen kuin maaliskuun kurssi. Suosittelen tätä marraskuun kurssia enemmän varsinkin sellaiselle, joka haluaa oppia asiat rauhassa ja tarvitsee vielä jonkun opettamaan lukion asoita.

Kenelle suosittelen Mafynettiä?
Mafynetti on mielestäni aika epeli itseopiskelumateriaali, sillä se osaa patistaa lukemaan. Kuulostaa vähän hassulta, mutta minua ainakin auttoi, että vaikeat tehtävät "pakotettiin" tekemään uudelleen. Tavoitekäyrän avulla oli helppo seurata omaa edistymistään ja pitää peppu penkissä. Tehtäviä oli paljon ja ne etenivät hyvin johdonmukaisesti.
Mafynetti sopii mielestäni sellaiselle, joka ei tarvitse erikseen opettamaan asioita juurta jaksaen, vaan lähinnä ison läjän hyviä tehtäviä. Teoriaa on juuri sopivasti palauttamaan asiat mieleen ainakin fysiikassa ja kemiassa, biologiassa ehkä tarvitsee lukiokirjat kaveriksi.

Loppuun vielä pientä vertailua pelkistä tehtävämateriaaleista:

- Mafynetissä paljon paremmat biolgian tehtävät (jotka tuli myös tehtyä, toisin kuin vk:ssa)
- Mafynetissä laajempi kirjo eritasoisia tehtäviä, vk oli täynnä lähinnä rutiinia luovia tehtäviä

- VK:lla oma kirja soveltavista tehtävistä, jotka itse olen kokenut hyödyllisiksi kemiassa ja fysiikassa. Tehtävien avulla pääsykokeessa muotoillut tehtävänannot valkenivat paremmin.

- VK:lla oli oma kirja vanhoille valintakokeille vastauksineen. Mafynetissä kokeet piti katsoa itse netistä.
- Molemmista materiaaleista saat ihan varmasti hyvän laskurutiinin ja osaamistason, mutta tavoitekäyrän ja kertaustoiminnon takia Mafy vie voiton minun mielestäni:)

Mafynetti2 kokemuksia

Käsi ylös ne, jotka mun tavoin meinaavat olla räjähtämispisteessä odottaessa pääsykoetuloksia. Kauhea kuumotus on ehkä pahimmillaan näin lähellä tulosten julkaisua. Palataanpa kuitenkin otsikon aiheeseen, eli omat kokemukseni Mafynetistä:

Perustiedot Mafynetistä löytyvät täältä. Tilasin siis tuon Mafynetti2 - lääketiede itseopiskelumateriaalin. Materiaaliin kuului Lenovon tabletti, johon Mafynetti oli valmiiksi asennettuna. Täytyi vain alkaa tekemään tehtäviä järjestyksessä.

Paras ominaisuus Mafyssa oli, että joka tehtävän jälkeen piti laittaa osasiko tehtävät ja jos ei, tehtävä tuli tehdä uudestaan parin päivän päästä. Pahimmillaan laskin jonkin fysiikan laskun 6 kertaa ennen kuin se meni ilman apukeinoja oikein, mutta tieto jäi päähän.

Omaa edistymistä pystyi seuraamaan tavoitekäyrän avulla, jossa suora viiva kuvaa tavoitetta ja punainen omaa edistymistä. Kuten omista käyristäni huomaa, aluksi ne etenivät hitaasti ja loppua kohden harppauksin. Osasyynä se, että tehtäviä aloittaessa teorioita piti vielä kerrata ja loppupuolella vahvistettiin laskurutiinia, jolloin tehtävien teko oli omalla kohdallani nopeampaa.

Aloin tekemään kemian ja fysiikan tehtäviä tammikuun puolessa välissä, mutta biologian tehtäviä vähän myöhemmin. Biologian ehdin tekemään kokonaan, mutta fysiikan ja kemian tehtävät olisin saanut aloittaa jo syksyllä.

Mafynettiin kuului myös opiskeluun liittyvä kokonaisuus, josta löytyi hyviä vinkkejä opiskelutekniikan kehittämiseen. 

Biologia

Ehkä parhaat biologian tehtävät joihin olen törmännyt. Tein syksyllä kattavat muistiinpanot käyttäen laajasti eri lukion kirjasarjoja ja mielestäni Mafynetti oli koonnut todella hyvän paketin tehtäviä koko oppimäärästä. Mitään aihetta ei jätetty käymättä ja monivalintoja oli hyvin tehtävien seassa. Lisäksi oli kertaavia monivalintoja solu- ja ihmisbilsasta, joista ainakin itselleni oli todella paljon hyötyä. Antaisin arvosanaksi 4,5/5. Viimeisen puolikkaan olisin antanut, jos myös muista kursseista olisi ollut noita lisämonivalintoja.

Kemia

Kemiassa en ehtinyt tekemään ihan kaikkia lisätehtäviä ja tavoitetehtäviä, mutta perustehtävät kerkesin kaikki tekemään. Mielestäni ne antoivat todella vahvan osaamisen myös sellaiselle, jolle kemia on paikoitellen haastavaakin. Monivalinnoissa tuli tosi hyvin teoriaa ja tehtävien jako aiheittain oli todella johdonmukainen. Arvosanaksi annan 4/5, mutta jos olisin ehtinyt paneutumaan haastaviin tehtäviin, 5/5 olisi varmaan lähempänä todellisuutta.

Fysiikka

Fysiikassa mielipiteeni hiukan vaihtelevat. Tehtävät on koottu mielestäni todella johdonmukaisesti. Vaikka tehtäviä ei olisi paljonkaan aiheesta, ne palauttavat teorian tosi hyvin mieleen. Kaikki uusi tieto rakentui vanhan päälle. Monivalinnoista myös plussaa, varsinkin perustelut vastauksiin olivat todella mukava lisä.

Olisin kaivannut samanlaista kertauspakettia kuin kemiassa, jossa kertaustehtävät oli koottu aiheittain. Nyt ne olivat sekaisin, joten kertaaminen tuntui hiukan haparoivalta. Fysiikassa jäin pahasti tehtävien kanssa aikataulusta jälkeen, mutta siitä en voi ohjelmaa syyttää. Katsoin tekemättä jääneitä tehtäväosioita ja voi hitsit miten hyviä tehtäviä sielläkin olisi ollut (terveisin toisen vuoden 'fyysikko').

Jos olisin kaikki tehtävät ehtinyt tekemään, aivan varmasti antaisin arvosanaksi 5-/5. Miinus tulee siitä, että monia vakioita joutui hakemaan MAOLista ja aina ei ollut kerrottu, että milloin taulukkokirjaa tarvitsi. Itse kuitenkin lähden lähtökohtaisesti tekemään tehtävät ilman MAOLia ja vakiot katson vanhoista lääkiksen kaavakokoelmista.

Harjoituskokeet

Itseopiskelumatskuihin kuului 8 kappaletta harjoituskokeita, joissa laskinuudistuskin oli huomioitu. Pyrin tekemään kaikki kokeet Mafynetin lääkiskurssien aikataulussa. Tein kokeita ainoastaan 5, koska olin perustehtävissä jäljessä ja halusin panostaa niihin. Itselleni kun ei kuitenkaan pääsykoetilanne ollut uusi ja joka kerta olen tehtävät ehtinyt tekemään. Sain myös niistä viidestä tekemästäni harjoituskokeesta hyvän kattauksen, missä huolimattomuusvirheeni tapahtuvat.

Kokeet vastasivat hyvin normaaleja pääsykokeita. Ensimmäistä kertaa pääsykokeeseen menevälle hyvä ensikäsitys kokeesta. Itsenäisesti opiskelevana jouduin tarkistamaan kokeet itse, mutta ohjeet tarkistamiseen olivat todella hyvät. Kun itse tarkisti kokeet melkein heti, löysi heti omat huolimattomuusvirheet, joihin pystyi kiinnittämään huomiota. Voisi jopa sanoa itsetarkasamisen olevan parempi tapa oppia, kuin tarkistajan kommenttien odottaminen.

Summa summarum: ehkä paras valmennusmateriaali johon olen törmännyt. Suolaisesta hinnastaan huolimatta (745e)  joka sentin arvoinen. Sopii mielestäni sekä useampaan kertaan hakeneelle, kuin ensikertalaisellekin. Tehtäviä on paljon ja niiden kanssa riittää tekemistä aloitti lukemiset sitten syksyllä tai keväällä.

Jos jäi kysyttävää, pistähän alas kommenttia. Myös muiden mielipiteet ohjelmasta ovat erittäin tervetulleita. Mukavaa (tai ainakin vähemmän tuskaisaa) tulosten odottelua!

Arvio omasta lukusuunnitelmasta

Lukusuunnitelmasta tekemättä jäi mindmapit sekä kemian ja fysiikan soveltavat tehtävät. Heikkouksia en juurikaan kerrannut, koska Mafynetti hoiti sen puolestani. Lisäksi jos vastaan tuli oudompi teoria, kertasin sen heti, enkä jättänyt roikkumaan.

Kaiken kaikkiaan lukusuunnitelmani piti todella hyvin ja osaaminen oli ihan uudella tasolla. En palanut loppuun, jaksoin tehdä töitä ja nähdä kavereita. Silti koko ajan oli sopiva tekemisen meininki. Soveltavia ja vanhoja pääsykoetehtävä olisin halunnut tehdä enemmän ja harjoituskokeita tein vain viisi kahdeksan sijaan. Kaiken minkä silti ehdin tekemään, tein täysillä ilman kiirehtimistä ja siinä on yksi syy osaamiselleni. Aiempina vuosina olen suorituspaineisena käynyt kiirreellä läpi tehtäviä, mutta tänä vuonna tajusin, että laadulla on paljon suurempi merkitys. Sain ehkä tehdyksi lähinnä perustehtäviä, mutta niiden avulla kokeen vaikeatkin tehtävät aukesivat.

BIOLOGIA 

Kaikista kolmesta aineesta bilsassa lukusuunnitelma pysyi parhaiten. Tein siis syksyllä kaikki muistiinpanot, jotka kertasin tammikuussa flashcardeja kirjoittamalla. Loppukevään tein Mafynetin bilsan tehtäviä ja lukupiiriin monivalintoja. Kaikki jäi todella hyvin päähän ja pääsykokeessa bilsan tehtävät menivät nappiin (lukuunottamatta sitruunahappokiertotehtävää, jossa jostain syystä kuvittelin kyseessä olleen käymisreaktio. Aivopierunsa kullakin).

KEMIA

Kemiassa ehdin tekemnään kaikki perustehtävät ja hyvän kertaussetin. Ainoastaan haastavia tehtäviä ja vanhoja pääsykoetehtäviä tein vähemmän ja tällä kertaa se kostautui kokeessa. Onneksi perusosaamiseni oli kuitenkin sillä tasolla, että kokeessa pystyin antamaan kaikkeni. Ainoastaan taspainotus ja viimeisen tehtävän b-kohta jäivät harmittamaan.

FYSIIKKA

Taas kerran kokeessa olin varmimmillani fysiikassa, vaikka tehtäviä tein hädin tuskin puolet. Teoriaa ja monivalintoja olisin saanut käydä huomattavasti enemmän. Jos jotain tekisin toisin, aloittaisin laskemisen tammikuun sijaan jo elo/syyskuussa. Nyt luotin liikaa yliopiston laskurutiiniin, josta hyötyä oli lähinnä varaustiehystehtävässä.

Vaikka tuloksista ei olekaan vielä tietoa, olen jo alustavasti lähtenyt miettimään uutta lukusuunnitelmaa. Jos en saa koulupaikkaa, tiedossa on paikkakunnan vaihdos, joten ihan kesäkuukausina lukemista en aloita. Korkeintaan kertailen kevyesti. Lukusuunnitelman lähden rakentamaan edellisen jatkona, eli ihan kaikkea en tee uudestaan (esimerkiksi muistiinpanoja). Mafynetin laitan uudestaan tilaukseen ja aloitan tehtävien teon aiemmin.

Mafynetistä teen vielä oman arvion, jossa on sitten enemmän arvioita tehtävistä ja itse ohjelmasta.

VIIKKO 18

Maanantai: 0h koska VAPAAPÄIVÄ

Tiistai: 6h biologiaa

Työvuoron takia ei enempää.

Keskiviikko: 6h fysiikkaa

Flunssapäivä sisältäen yli 3h nokosia

Torstai: 9h kemiaa ja vähän fysiikkaa

Perjantai: 8h 15min biologiaa kemiaa ja fysiikkaa

Lauantai: 2h monivalintojen kirjoittamista

Sunnuntai: 5h monivalintojen kirjoittamista
yht. 39h 15min

Flunnsa se tuli tännekin kylään. Keskiviikkona olo oli välillä ok, mutta välillä iski niin huono olo, että oli mentävä lepäämään. Selvästi kannatti, koska nokoset ja astetta pidemmät yöunet toivat tarpeeksi hyvän olon ja torstaina jaksoi taas lukea paremmin.

Sunnuntaina oli myös viimeinen työvuoro ennen pääsykoetta, eli nyt kaikki aika viimeiseen puristukseen! Viimeisen viikon alussa liikkeelle lähdetään kemiassa ja biolgiassa hyvällä aikataululla, mutta fysiikassa on vielä tsempattavaa, jos meinaan saada laskurutiinin huippukuntoon.

VIIKKO 17

Maanantai: 10h biologiaa ja kemiaa

Tiistai: 5h fysiikkaa (koska tentti)

Keskiviikko: 8h kemiaa ja fysiikkaa

Torstai: 5h biologiaa ja kemiaa

Perjantai: 4h 30min kemiaa

Lauantai: 6h fysiikkaa

Sunnuntai: 1h 30min fysiikkaa

yht. 40h

Pidin eilen pitkästä aikaa ihan oikean vapaapäivän, koska olin lauantain ja sunnuntain iltavuorossa, enkä muutenkaan juhlinut vappua mitenkään. Nukuttiin pitkään ja käytiin vappubrunssilla, mutta loppupäivä katseltiin Breaking Badia avomiehen kanssa.

Vapaapäivä oli kyllä perusteltu, sillä viime torstaina ja perjantaina näkyivät ensimmäiset merkit väsymyksestä. Vaikka jäljellä onkin enää vain Mafynetin kertaustehtäviä, tuntuu koko ajan, etten ehdi tekemään tarpeeksi tehtäviä. Sinällään hiukan hassua, koska koskaan en ole kokeeseen valmistautunut näin hyvin ja silti pelottaa etten ehdi/osaa. Yleensä tuokin stressi helpottaa, kun ottaa kynän käteen ja kokeilee tehdä tehtäviä.

Viimeiset viikot menevät tosiaan Mafynetin avulla kertaamisen parissa. Kemiassa kehitän laskurutiinia ja teen vanhoja pääsykoetehtäviä, fysiikassa on nopeusvarmuusharjoittalua ja biologiassa ainoastaan muut asian oppimäärät ja vanhat valintakoeet. Jos ehdin, perehdyn vielä mafynetin sähköoppia, magnetismia ja vaihtovirtaa käsitteleviin lisätehtäviin.

Vinkkejä kertaamiseen

Olit sitten aloittanut lukemisen elokuussa tai maaliskuussa, kertaus on sellainen asia, jota kannattaa tehdä jatkuvasti. Aikaisempina vuosina en ole antanut kertaamiselle niin suurta painoarvoa, mutta nyt se on olennainen osa lukusuunnitelmaa. Oppi on mennyt paljon paremmin perille! Tässä omia kertaustekniikoitani:

1. Merkitse tehtäviä

Merkitse itsellesi ylös sellaiset tehtävät joihin olet tarvinnut enemmän apua tai olet kokenut hyviksi teorian kannalta. Palaa tehtäviin ennen pääsykoetta ja kokeile uudestaan osasitko. Yksi tapa on tehdä tehtävä uudestaan parin päivän päästä niin kauan, että sen osaa. Mulle, juurikin tämä on tuonut ihan uudenlaista osaamista laskuihin. Mafynetti huolehtii itse kerrattavat tehtävät, joten tämä ohje sopii paremmin niille, jotka tekevät tehtäviä valmennuskurssien/lukiokirjojen avulla.

2. Tee flashcardeja eli kysymyskortteja.

Jos on tehnyt kattavat muistiinpanot ja lukenut lukion kirjat, on sanomattakin selvää, että uudelleenkirjoittaminen tuntuu toistolta. Sen sijaan lukeminen saa uuden vinkkelin, kun tekee kaikista aiheista itselleen kysymyskortteja. Vaikka korteilla ei ehtisi kertaamaan, niin jo näiden tekeminen toimii sellaiselle, joka oppii kirjoittamalla. Samalla syvennyt aiheeseen tarkemmin.

3. Tee itse monivalintoja

Ehkä yksi parhaimpia tapoja testata ymmärsitkö teorian. Näin pystyt myös asettumaan pääsykokeen laatijan asemaan ja pohtimaan tuttuja teorioita. Näitä kannattaa kirjoitella jo aihetta lukiessa, sillä silloin oppi on tuoreimmillaan. Oma kertaamiseni on pitkälti perustunut väittämien kirjoitteluun. Väittämien keksimisen lisäksi olen kirjoittanut monivalintoja harjoituskokeista, vanhoista pääsykokeista, tai jos tehtävissä on tullut niitä vastaan.

4. Kokoa tehtäväpaketti

Varsinkin fysiikassa tehtävätyyppejä on niin paljon, että itse ainakin tahtoisin sellaisen kurssikohtaisen pikakertauksen ennen pääsykoetta.

Olen koonnut aikaisemmin mainitsemani monivalinnat kursseittain sekä merkinnyt muutaman tehtävän jokaiseen aiheeseen. Tehtäväpaketit on tarkoitus käydä läpi viimeisillä viikoilla. Monivalinnat sisältävät teoriaa ja lyhyitä laskutehtäviä, jolloin saa nopeasti palautettua mieleen kunkin kurssin pääkohdat. Muutamalla kinkkisellä tehtävällä testaan, että onhan oppi mennyt perille. Tällaisen tehtäväpaketin koonti on siinä hyvä, että se keskittyy omiin heikkouksiini. Teen tietenkin myös Mafynetin kertaustehtäviä, joten liian suppeaksi kertaaminen ei ainakaan jää.

+ Tehkää jonkun toisen hakijan/lukupiirin kanssa toisillenne tehtäväpaketit, jotka tarkistatte yhdessä. Monesti yhdessä pohdiskelu auttaa ymmärtämään vaikeita asioita ja saatte tukea toisistanne ennen pääsykoetta.

Tämänhetkinen lukurutiini

Tältä näyttää tämänhetkinen "lukujärjestykseni". Opiskelen viitenä päivänä viikossa ja aktiivista lukuaikaa kertyy kuusi tuntia. Aamut ovat itselläni tehokkainta lukuaikaa, joilloin jaksan painaa kolme tuntia putkeen ilman taukoja. Fysiikassa ja kemiassa päivät vaihtelevat vuoroviikoin eli jos olisin mennyt viime viikon tuolla lukkarilla, ensi viikolla lukisin kolmena päivänä fysiikkaa ja kahtena kemiaa. Illat olen pyhittänyt kotijutuille ja muille menoille. Opiskelisin muuten varmaan kuutenakin päivänä, mutta teen töitä parina päivänä viikossa (yleensä viikonloppuisin) ja tahdon pyhittää niinä päivinä jäävän ajan lepäämiseen

Kuten näkyy, bilsassa en ole aloittanut vielä Mafynetin tehtäviä. Vielä kaksi viikkoa teen muistiinpanoja ihmisbilsasta ja flashcardeja. Vaikka se onkin viivyttänyt varsinaisten tehtävien aloittamista, olen saanut kuitenkin kerrattua kaikki kurssit syksyn jäljiltä. Saattaisi nimittäin mennä muutama tovi muistaa jotain BI3 kurssista, jota olen viimeksi opiskellut syyskuussa.

Tämä lukkari on puolestaan mitä tapahtuu muistiinpanojen kirjoittelun jälkeen. Biologialle olen varannut kolme tuntia enemmän kuin fysiikalle ja kemialle, joista olen jo Mafynetin tehtävät aloittanut. Lisäksi "extra" biologiasta voin typistää, mikäli muita pakollisia menoja tulee keskelle lukupäiviä.
Iltaisin pyrin harjoittelemaan flashcardeilla ja tekemään Valmennuskeskuksen soveltavia tehtäviä, jos päivällä en ole ehtinyt. Flashcardien avulla saan kerrattua asioita pitkin kevättä, etteivät pikkutarkatkaan asiat ehdi unohtua ja soveltavat tehtävät auttavat pitämään mielessä vaikeampia tehtävätyyppejä.

Millainen lukurutiini muilla kanssalukijoilla on?:)

Muut kuin lukion materiaalit

Pää olisi hajonnut varmaan pari kertaa, jos olisin tähänkin asti lukenut pelkästään lukion kirjoja. Samat jutut, samat lauseet ja pahimmillaan ei yhtään motivaatiota. Yllä näkyy kaikki materiaalit joita olen ottanut opiskelun tueksi. Paino sanalla tueksi, sillä pääsykokeessa mitataan LUKION OPPIMÄÄRÄÄ, mitä mm. IFA ei ole.

Ihmisen fysiologia ja anatomia (IFA)

Lukion kirjoissa jotkin asiat ovat mielestäni selitetty turhan ympäripyöreästi, jolloin saatan tarkentaa tietoa muista lähteistä. Aikaisempina vuosina olen käyttänyt IFAa lukion ihmisbilsan sijaan, mutten enää suosittelisi tekemään niin. Kirjassa selitetään todella hyvin ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa, kuvat ovat todella selkeitä ja toimii motivaation lähteenä. Kirja menee kuitenkin niin paljon syvemmälle kuin lukio, joten ehdottomasti ei ulkoa opetteluun.

Anatomia ja fysiologia - rakenteesta toimintaan

Jos tuntuu, että IFA menee liian yli, tämä kirja on sopivasti lukion bilsan ja IFAn välistä. Yleensä luen yhtä aikaa BIOSta ja mafynettiä. Lisäksi selkeytän joitain asioita lukemalla IFAn muistiinpanojani ja tätä. Kirjassa on myös hyvin rakenteita sekä suomen- että latinankielellä. Ehkä sitten enempi lääkisvaiheessa tulee tarpeeseen.

Ihmisen fysiologia ja anatomia - väritys/tehtäväkirja

Tämä kirja koristaa vielä kirjahyllyä. Sivuilla on kuvia rakenteista ja tilaa mahdollisille muistiinpanoille. Ajattelin ottaa tämän käyttöön viimeisillä viikoilla, jolloin saan kerrattua sopivasti kaikki rakenteet ennen pääsykoetta. Sitä paitsi, eikö ne aikuisten värityskirjat edistä mielenrauhaa:D

Valmennuskeskuksen materiaalit (2014 2015)

Itse kurssista teen kokonaan oman postauksen, jos kiinnostuneita löytyy. Materiaaleista kuitenkin sen verran, että voin suositella ainoastaan kemian ja fysiikan osuutta. Biologian materiaali oli omaan makuuni hiukan hutaistu. Kemian ja fysiikan tehtävätarjonta on todella hyvä ja plussaa ratkaisuista välivaiheineen. Suosittelen sellaiselle, jolle kemia ja fysiikka tuottavat vaikeuksia.
Myös soveltavia tehtäviä löytyy mukavasti, kemiaa 110 ja fysiikkaa 149. Soveltavat tehtävät sisältävät vanhoja pääsykoetehtäviä sekä aineisto- ja ylipistopohjaisia tehtäviä. Viime keväänä en kerennyt kuin vilkaista niitä, joten tänä keväänä tavoitteena olisi tehdä myös kaikki nämä tehtävät.

Mafynetti2:sta tulee oma arvio, kunhan saan lukurutiinin rullaamaan vielä sujuvammaksi:)

Kevään sotasuunnitelma

Vihdoinkin alan tajuta kuinka suuren työn tein lukemisten osalta viime syksynä. Lähes kaikki kirjat on luettu ja selattu, eikä jäljellä ole kuin kovaa treeniä kohti kevättä. Tasapaino lukemisen suhteen löytyi jo syksyllä, joten enää täytyy vain päättää mitä lukee ja milloin. Vielä en silti osaa sanoa toteutuuko yllä näkyvä ohjelma, mutta tahto on ainakin kova.

Tehtäviä teen pääosin Mafynetti2:sen materiaaleista. Tähän mennessä en ole vielä ehtinyt arvioimaan paljonko aikaa/tehtäviä kuluu Mafynettiin per päivä. Kokemuksia otetaan mielellään vastaan! Lisäksi Mafynettiin kuuluu 8 harjoituskoetta, jotka näkyvät suunnitelmassa punaisina viikkoina.

Vielä helmikuun loppuun osa päivästä menee mafynetin lisäksi ihmisbilsan muistiinpanoihin. Muistiinpanot ovat kuitenkin meikäläisellle se varmin tapa palauttaa mieleen kaikki asiat. Olen myös saanut avokilta luvan "sisustaa" työhuonetta muistiinpanoilla.

Joululomalla ahkeroin ja sain tehtyä kaikki fysiikankin flashcardit. Ts. jäljellä on enää biologian flashcardit. Olen tästä ihan tyytyväinen, sillä nyt pystyn keskittymään biologiaan vielä vähän syvemmin.

Vaikka Mafynetin tehtävätarjonta on laaja, aion tehdä fysiikan ja kemian soveltavia tehtäviä Valmennuskeskuksen vihkosista. Teen tehtäviä tahdilla 2 tehtävää/päivä viidesti viikossa. Yhteen soveltavaan tehtävään kului minulta aikaa n. 15min-30min viime keväänä, eli max 2h/ilta.

Mitä tulee kertaamiseen, olen varannut sillekin aikaa runsaasti. Teen muistiinpanoista mindmapit ja kokoan listat kurssien vaikeista asioista, joihin palaan viimeisillä kertausviikoilla. Muuten kertaamista tulee jo aiemmin mainittujen flascardien avulla.

Voisi luulla, että suunnitelman mukaan joutuisin tekemään 10h päiviä, mutta todellisuus ei ole ihan niin. Jokaiselle asialle olen varannut sen verran aikaa, että ehdin päästä viikoittaisiin tavoitteisiin. Minun ei esimerkiksi tarvitse tehdä joka päivä biologian muistiinpanoja ollakseni aikataulussa, vaan yleensä 2-3 aamua viikosta riittää.

 Minkälaisia suunnitelmia teiltä löytyy? 

Rakas (luku)päiväkirja

Käsi ylös jolla tulee oppimis/lukupäiväkirjasta mieleen ala-asteen kirjaesitelmä tai korkeakoulun kurssin (ärsyttävä) oppimispäiväkirja. Sellainen pohdiskeleva leipäteksti, jonka kirjoittaminen ärsytti, kun ei ollut oikein mielipidettä opituista asioista.

No, tässä postauksessa en puhu sellaisesta. Joillekin toki voi sopia päiväkirjamaisempi tyyli, jossa oikeasti pohtii opittuja asioita, mutta meikäläiselle se on vain lukusuunnitelman kartoittamista varten.

Lukupäiväkirjani koostuu kolmesta taulukosta, joilla on oma tarkoituksensa. Yksi on viikkosuunnitelma, toinen on "toteuma" eli mitä tuli luettua ja kolmas on lista kirjojen kappaleista, mihin olen rastittanut käytyjä asioita.

Viikkosuunnitelman ja toteuman avulla on helppo vertailla toteutuuko suunnitelma käytännössä vai onko se liian löysä/tiukka. Tarvittaessa lukusuunnitelmaa kannattaakin muokata, jos se ei tunnu hyvältä (tai tuntuu liian helpolta). Visuaalisena ihmisenä käsin kirjoitettu versio olisi mielekkäämpi, mutta Excel tiedostosta tykkään sen vuoksi, että suunnitelmaa on helppo muokata ilman kumittamista/sottaamista.

Suunnitelmaan kannattaa tehdä omia huomioita, kuten esimerkiksi viime vuotena kirjoitin lukusuunnitelmaan, että tarvitsen fysiikan kursseille vähintään 2 viikkoa (sen aikaisessa suunnitelmassa yhden viikon piti riittää per kurssi). Kirjoitin myös, että IFA:n lukeminen oli onnistunut. Tuollaiset huomiot auttavat varsinkin silloin, jos edellinen hakukerta on pettänyt ja pitäisi tehdä seuraavalle lukuvuodelle uusi suunnitelma. Vaikka keväällä muistaisi lukuajan loppuneen kesken, marraskuussa voi olla haastavampi muistaa mistä kiikasti huhtikuussa.

Kirjan kappaleiden listaaminen on ollut helppo tapa havainollistaa lukusuunnitelman etenemistä. Siinä missä toteumassa lukee sekaisin kirjoja ja kappaleita, kappalelistasta näkee kokonaisuuden. Erivärisillä rasteilla kuvaan sitä onko kappale luettu, tehty muistiinpanot/flashcardit vai käyty kokonaan. Onhan tässä myös sekin, että mitä useamman rastin saa viikon jälkeen ruksittua, sen parempi mieli:)

Löytyykö muilta hakijoilta lukupäiväkirjaa ja millaisia kokemuksia niistä on?

Lokakuun lukufiiliksiä ja suunnitelmien muutosta

Olen kärsinyt hiljattain motivaationpuutteesta ja jonkin sortin melankoliasta. Teen aiheesta oman postauksen, joten ei siitä enempää tällä kertaa. Pääasia, että nyt voin jo paremmin ja olen saanut uusia tuulia lukusuunnitelmaan.

Biologiassa tällä hetkellä aiheena solut, joten mielenkiinto on pysynyt vireänä. Moni lääkikseen hakija varmasti allekirjoittaa lukevansa mieluummin solun osista kuin populaatioekologiasta.

Fysiikan opiskelu on meinannut kertyä aina viikonlopuille, mutta aikataulussa ollaan ja tällä viikolla tavoitteena saada aaltokurssi loppuun. Yritän kirjoja lukiessani miettiä, että keväänä voin keskittyä harjoituksiin, kun kaikki kirjat on koluttu läpi kuvatekstejä myöten.

Kemiassa olen turhautunut jatkuvasti. Tein viime vuonna todella kattavat muistiinpanot, joita olen melkein copy-paste tekniikalla kirjoittanut uudestaan. Ei siis ole ihme, että kemian opiskelu kyllästyttää. Siksi ensi viikosta lähtien hylkään musitiinpanojen tekemisen ja alan tekemään niiden sijaan flashcardeja. Opiskelua sekin, mutta vähän erilaisella twistillä. Flascardien teko siirtyy muihin aineisiin varmaan sitten lähempänä joulua.

Miksi luen jo nyt?

Aikaisempina vuosina olen aloittanut lukemisen pääsykokeisiin aikaisintaan marraskuussa ja silloinkin kevyesti kertaillen. Nyt lukusuunnitelma on jo täydessä vauhdissa, vaikka mennään vasta syyskuun puolikasta. Miksi aloitan jo nyt, vaikka asiat ovatkin melko hyvin hallussa?

Olen aina onnistunut täyttämään kalenterini viimeistä tuntia myöten. Tahdon käydä töissä, viettää aikaa mökillä ja kullan kainalossa. Tuossa listassa vain ne tärkeimmät. Lisäksi löytyy erilaisia harrastuksia, kuten urheilu ja valokuvat. Jos olisin joku superihminen (tai saisin vuorokauteen lisää tunteja), varmasti ehtisin tehdä kaikki asiat täysillä ja lukea vielä pääsykokeisiin. Valitettavasti oma jaksamiseni on kuitenkin rajallista, enkä millään tahtoisi tehdä mitään "sinne päin".

Ratkaisuksi tähän en keksi muuta kuin malttaa aloittaa mahdollisimman aikaisin luku-urakan. Päiville ei kerry isoa tehtäväläjää ja lukuhetkiin jaksaa panostaa. Koen olevani paljon aikaasaavampi, kun päivässä lukee pääsykokeisiin, tekee yliopiston laskuharjoituksia ja käy illalla lenkillä. On myös mukava tietää, että kalenterissa on sitä tyhjää tilaa spontaaneille kaveritapaamisille ja tapahtumille.

Lukuhetkistä on tullut myös rennompia. Suunnitelmani on suht. tarkka, joten lepsuilemaan en kykene, muttei myöskään ole maailmanloppu opiskella vasta seuraavana päivänä. Tykkään edetä rauhassa, piirtää havainnollistavia kuvia ja käyttää useampaa tietolähdettä. Kaikki nämä vievät oman aikansa, enkä saisi millään niitä mahtumaan, jos päivän luettavat alueet eivät olisi pieniä.

Lisäksi lukusuunnitelmani huomioi hitaan etenemistahdin. Kertaamista on paljon enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Alan varmaan tekemään flashcardeja jo tähän mennessä opituista asioista tässä lähiviikkoina, joten kertaaminen kulkee käsi kädessä heti alusta pitäen. En tiedä vielä, kuinka tämä "hiljaa hyvä tulee"-metodi toimii, mutta ainakin tällä hetkellä tästä on hyvä tunne takaraivossa.

Vinkkejä lukusuunnitelman tekoon

Tiedän ettei lukusuunnitelman tekeminen sovi kaikille, mutta itse koen pysyväni paremmin aikataulussa, jos sellainen on. Lukusuunnitelma helpottaa oman elämäntilanteen ja pääsykokeiden yhteensovittamista unohtamatta, että se vie pois stressiä "kerkeänkö, ehdinkö varmasti lukea kaiken". Olen opiskellut jonkinlaisten lukusuunnitelmien mukaan viimeiset kolme vuotta ja niiden tuoman kokemuksen myötä haluan jakaa omia oivalluksiani.

Aluksi kannattaa miettiä paljonko konkreettisesti on aikaa käytössä. Työt, opinnot, perhe-elämä ja muu vievät oman aikansa, moni harrastaa jotakin ja joku tarvitsee enemmän vapaa-aikaa kuin toinen. Kun nämä asiat huomioi, ei täytä vahingossa suunnitelmaa liian täydeksi, vaan malttaa rauhoittaa lukupäivistä sopivan mittaisia.

Lukusuunnitelma koostuu monesta osiosta, enkä nyt vain tarkoita bilsaa, kemiaa ja fysiikkaa. Itselläni pyörii kaksi suurempaa kokonaisuutta: syksy ja kevät. Syksylle minulla on omat tavoitteet ja keväälle omat. Näille kausille minulla on omat kuukausitavoitteet ja sitten muun elämän sallimissa rajoissa tehdyt viikkotavoitteet.

Syksyn ja kevään suunnitelmat ovat itselläni varsin simppelit: syksyllä kaikki lukion kirjat luetuksi ja keväälle valmennuskurssia, tehtävätreeniä ja kertaamista. Näin minun ei tarvitse vielä tietää mitä teen juuri tiettynä päivänä, mutta saan hahmotettua päähäni miten lukusuunnitelma etenee.

Kuukausisuunnitelman olen koonnut huomioiden työt ja opinnot. Yliopisto alkaa vasta syyskuussa, joten elokuussa ehdin lukemaan enemmän. Marras-joulukuussa taas on pahin tenttitykitys, jolloin lukusuunnitelmani on vähän löyhempi. Tarkempaa tietoa kuukausitavoitteistani löytyy lukusuunnitelma-tunnisteen alta.

Kun kuukausitavoitteet on luotu, viikkosuunnitelmaa teen yleensä 3-4 viikkoa kerrallaan (koska tämän verran saan tietää aina työvuoroja). Kun viikkotavoite on tiedossa, alan konkreettisesti katsomaan montako tuntia jaksan/ehdin opiskella ja sen perusteella teen lukujärjestyksen tyyppisen aikataulun. Joinakin päivinä tavoitteet tekee nopeammin ja ehtii joko tekemään seuraavan päivän juttuja tai rentoutumaan (tähän yleensä päädyn).

Omaa ajankäyttöä oppii hallitsemaan parhaiten kellon kanssa. Itse huomasin lukevani ja kirjoittavani muistiinpanoja yhdestä biologian kappaleesta n 2-3 tuntia riippuen kappaleen pituudesta, joten kykenen hahmottamaan tarvittavan ajan viikkosuunnitelmissa. Tässäkin helppo sääntö: pyöristä aina ylöspäin eli varaa aina hiukan enemmän aikaa, varsinkin vaikeille asioille. Toinen helppo kikka kuluvan ajan hahmottamiseen on ottaa Pomodoro tekniikka käyttöön ja laskea montako tomaattia kuluu tiettyyn aineeseen vaikka viikossa. Pomodoro laskee paljonko olet opiskellut ja siihen voi tehdä omat päivän lukutavoitteet.

Lukusuunnitelman teko on mielestäni yksi parhaita puolia pääsykoeluku-urakan alkaessa. Sitäkin hauskempaa on, miten se muuttuu kuukausien edetessä, koska - ainakaan tiedettävästi - moni ei osaa ennustaa mitä yllätyksiä elämä tuo tullessaan.

Lukusuunnitelma syksy vol. 1

Lukusuunnitelma on erittäin elävä käsitteenä ja harvoin menee käsi kädessä kalenterin kanssa. Tuossa on kuitenkin omat tavoitteet joka kuulle, jos aion saada kaikki lukiokirjat käytyä jouluun mennessä. Lisäpainoa opiskeluun tuo yliopisto ja Mafynetin DI-kurssin tehtävät.

Joitakin saattaa ihmetyttää miksi ahmin kolme fysiikan kurssia jo elokuussa, joten avaan sitä vähän. 23. päivä elokuuta meikäläisellä on yliopiston mekaniikan tentti jonka aihepiiri sisältää lukion fysiikasta kurssit 1,4 ja 5. Ahmimalla ne, saan lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Biologiassa etenemistahti on mielestäni loogisin käymällä ensin luonnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat eli 1 ja 3. Siitä sitten kurssit 2, 5 ja 4 kulkemalla solutasolta ihmisen biologiaan. Kemiassa ei mielestäni ole mitään loogisinta järjestystä, joten sen käyn järjestyksessä.

EDIT 14. elokuuta: Kemiassa etenen sittenkin valmennuskeskuksen materiaalin mukaan, koska siinä on mielestäni onnistuttu parhaiten jäsentämään kemian koko oppimäärä näppärin otsikoin. Kuten sanoin, lukusuunnitelma on elävä.

Miten siellä? Onko millaisia lukusuunnittelijoita vai fiilispohjalla lukevia?

Laskinuudistus

Kuten varmaan moni on jo lukenut jostain lähteestä (Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Mafyvalmennus), että vuoden 2017 pääsykokeessa on sallittu vain nelilaskin. Ja tämä muutos tuntuu saaneen keskustelupalstoilla paljon huomiota - syystäkin. Muutos on valtava, koska nelilaskin pystyy vain murto-osaan aiemman laskimen toiminnoista. Ei logaritmia, trigonometrisia funktioita tai polynomisolveria.

Otetaan kuitenkin huomioon, että esimerkiksi viimevuoden kokeesta mm. pH laskut, 13b ja 14b olisivat jääneet nelilaskimen vuoksi tekemättä näin nopeasti vilkaistuna. Tehtäviä oli kuitenkin 16 eli aika pieni prosentti oli "paremman laskimen" varassa. Jos jostain syystä nämä harvat tehtävätyypit tahdotaan pitää, todennäköisesti kaavaliitteseen tulee myös logaritmi ja trigonometrian taulukoita. Nämä ovat toki vain omia spekulointejani.

En itse aio lähteä mukaan laskinuudistuksen tuomaan hysteriaan. Kirjoitusten jälkeen oli luovuttava superlaskimesta ja MAOLin turvasta, joita oli kolme vuotta opetellut käyttämään mahdollisimman monipuolisesti. Äkkiä totuin tavalliseen funktiolaskimeen, enkä tosiaankaan enää kaipaa jaksollista järjestelmää ja vakioita kummempia apukeinoja. Tarkoitan siis, että kaikkeen tottuu.

Miten laskinuudistus tulee näkymään lukusuunnitelmassani? Niin kauan kuin valintakokeen vaatimukset pysyvät samoina (lukion bikefy), lasken ainakin vuodenvaihteeseen asti normaaliin tapaan. Sallittujen laskimien julkaisun jälkeen siirryn nelilaskimeen. Sitä ennen saatan hiukan perehtyä kuinka käyttää nelilaskinta mahdollisimman monipuolisesti, mutta matikkaa en aio ottaa ns. neljänneksi aineeksi bikefy:n lisäksi. En ainakaan ennen kuin pääsykokeesta tiedetään enemmän.

Lähtöarvot

Tavoite: Opiskelupaikka Oulun Hammaslääketieteen tiedekunnasta 2017.

Kyseiseen kouluun hakeminen on tehnyt minusta jo jonkinnäköisen konkarin. Pääsykoesalissa olen istunut kolme kertaa pääsemättä sisälle. Pudotuksista huolimatta nuo vuodet ovat olleet elämäni parhaimpia. Olen saanut niiden ansiosta parhaat työkaverit, uusia ystäviä yliopistolta ja nykyisen avomieheni. Nyt kun elämän muut arvot ovat mallillaan, on aika tehdä kaikkensa unelmien opiskelupaikan eteen.

Tämän konkarin vahvuudet:

• Lukiotason fysiikka ja kemia on perusosaamiselta hyvä

• Biologian ymmärrys

• Kokemusta yliopiston, töiden ja pääsykokeiden tasapainottelusta

Ja kehittämisen kohteet:

• Merkitsevät numerot ja kemiassa lisäksi aproksimointi

• Biologian asioiden yksityiskohtainen osaaminen

• Erityisesti fysiikan kaavojen johtaminen ja soveltavat tehtävät

• Kertaaminen

Lukusuunnitelman tekeminen on minulle ehdoton. Se helpottaa muun arjen kanssa palloillua ja mahdollistaa aikataulussa pysymisen. Aikaisempien vuosien ajan puutteen vuoksi aloitan pääsykoelukemisen aiemmin ja jätän kertaamiselle runsaasti aikaa. Etten vain vahingossakaan yliarvioi itseäni ja polta kynttilää molemmista päistä. Tässäpä uunituore suunnitelmaraakile:

Syksyllä käyn ylopiston kursseja fysiikasta, kemiasta ja biologiasta, jotta saan kevennettyä kevättä. Keväälle jätin vain säteilyfysiikan ja genetiikan kurssit, koska samojen aiheiden lukiokurssien soveltavat tehtävät ovat olleet itselleni haastavia. Näin varmistan, että kertaan ne kurssit huolella.

Muu lukusuunnitelma onkin sitten elävämpi. Tavoitteena olisi joululomaan mennessä olla käytynä läpi kaikki lukion kirjat ja tehdä kattavat muistiinpanot. Tehtävät olen niistä aikalailla tehnyt, joten laskurutiinia tuo Mafynetin DI-kurssien sisältö. Samalla olisi tarkoitus kirjoittaa Mnemosyneen flashcardeja, joiden avulla voi kerrata koko kevään. Keväällä yliopisto ei sakota paljoa aikaa, joten keskityn tekemään Mafynetin lääkiskurssin tehtäviä. Viimeistään huhtikuussa paneudun harjoituskokeisiin ja vanhoihin pääsykokeisiin.

Oppimismateriaali:

• Mafynetti2 io-materiaali

• Vanhat Valmennuskeskuksen materiaalit

• Mnemosyne

• Yliopiston kurssien materiaalit

• Lukion kirjat alustavasti BIOS, Physica ja Mooli

HUOM! Lukusuunnitelma on karkea, koska vielä en osaa ennustaa kaikkea muuta elämää opiskelun ohella:D Näiden suunnittelu on mielestäni yksi paras osuus pääsykokeisiin lukiessa. Vielä parempaa on päästä näkemään kuinka hyvin oma suunnitelma pitää...