Fuksivuosi: syksyn kurssit

Johdanto lääkäriyteen

Kurssin luennot olivat pakollisia, mutta niitä oli vain silloin tällöin, eikä läheskään joka viikko. Luennoilla käsiteltiin erilaisia lääkäriyteen liittyviä teemoja (esim. kuolevan ihmisen kohtaaminen). Lisäksi tähän kurssiin kuului kolmen päivän tk-harkka.

Meillä denttareilla oli tämän lisäksi Johdatus suun terveyteen-kurssi, johon liittyi mm. hammaslääketieteen eri toimialojen esittelyä.

Tieto ja tutkimus (elo-syyskuu)

Ehkä yläasteelta tuttavammin kutsuttu ATK-tunti. Välillä opeteltiin käyttämään erilaisia tietokantoja artikkeleiden löytämiseen ja välillä leikittiin wordilla. Lisäksi harjoiteltiin solubiolgian esseen tyylin muokkaamista oikeanlaiseksi. Ei ehkä se mielenkiintoisin kurssi, mutta hyödyllinen silti. Pro tip: kannattaa tehdä harjoitukset omalla läppärillä, niin ei tarvitse kotona muistella, miten mikäkin juttu tehtiin.

Medical english (elo-marraskuu)

Englannin kurssi on jaettu kolmeen moduuliin: syksyllä käydään moduulit 1 ja 2, keväällä  moduuli 3. Moduuli 1 oli perinteisempi enkun kurssi, eli käytiin luennoilla ja opettaja johdatteli lääketieteellisen englannin käyttöön.
Moduuli 2 järjestettiin meillä kahdessa osassa: osa meistä kävi sen jo syksyllä ja osa käy sen keväällä. Moduuli 2 toteutettiin niin, että meidät jaettiin ryhmiin ja kukin ryhmä piti omasta aiheestaan koko oppitunnin (in english). Kurssi oli todella rento ja tunnin sai pitää melko vapaasti. Meidän ryhmä teki esimerkiksi Kahoot!-pelin yhden case reportin sanastosta. Hyvin selvisi tämäkin aikoinaan B:n englannista kirjoittanut:)

Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiolgia (elo-syyskuu)

Tällä kurssilla koko syksy lähti liikkeelle ja luentoja oli noin 50-60% lukkarista. Luennot eivät olleet pakollisia ja niitä pystyi seuraamaan etänä. Itse olen äärimmäisen laiska luennoilla kävijä ja sain enemmän irti itseopiskelulla.

Solubiologiassa käytiin samat asiat kuin lukiossa ja mentiin hiukan syvemmälle. Kehitysbiologiassa tutustuttiin tarkemmin peruskudoksiin ja elinten kehitykseen. Kehitysbiologiaan paneuduttiin myös esseen muodossa, joka oli kytköksissä tieto&tutkimus sekä englannin kurssin kanssa (koska esseen sai kirjoittaa englanniksi).

Histologian harjoitustyöt (elo-marraskuu)

Elo-syyskuu kerran viikossa on ollut histologian harjoitustyöt eli histot. Yksi harjoituskerta alkoi lyhyellä n. 10min alustuksella, jossa käytiin läpi, mitä tunnin jälkeen tulee osata. Sen jälkeen sai vapaasti käyttää virtuaali tai oikeaa mikroskooppia rakenteiden tunnistamiseen, kysellä opettajalta tai ihan vaikka vain istua, jos siltä tuntuu. 

Joka tunnin lopuksi oli lyhyt n.5 minuutin testi, jossa piti tunnistaa tunnilla nähtyjä preparaatteja. Testit eivät ole millään muotoa pelottavia ja ne arvosteltiin hyväksytty/hylätty (puolet testeistä piti saada läpi, jotta pääsee kurssin läpi). On muuten ihan sairaan siistiä huomata, että näyte alkaa muistuttaa muutakin kuin lappapuuroa!

Makroskooppisen anatomian harjoitustyöt (syys-joulukuu)

Makrot toimivat samaan tapaan kuin histot, mutta alkoivat vasta syyskuussa ja jatkuivat joulukuuhun. Harjoituskerta kesti n. 2-4h ja sen aikana kierrettiin erilaisilla rasteilla 4-8 hengen porukoissa. Rastilla saattoi olla kuvasta/mallista tunnistamista tai toisten tutkimista erilaisilla testeillä. Päästiin mm. ultraamaan kilpirauhasta ja tutkimaan silmänpohjaa!

Kuten histoissa, myös makroissa oli tunnin lopuksi lyhyt testi. Makroissa latinan opiskelu on välttämätöntä, koska jokaisessa tunnin lopputestissä n. sadasta termistä kysytään ehkä 10. Kuulostaa hurjalta määrältä, mutta trust me, kyllä ne oppii. Testi toimi myös hyvänä porkkanana opiskelulle, jolloin anatomian tentteihin ei jäänyt niin paljon opeteltavaa.

Tuki- ja liikuntaelimet (lokakuu)

Tuki- ja liikuntaelimillä aloitettiin se kuuluisa anatomian ja latinan opiskelu. Lihakset, luut, nivelet, verisuonet, hermot jne. Vaikka rakenteet olivat pitkälle ulkoaopettelua, samalla käytiin läpi kliinistä anatomiaa, jonka avulla hoksasi syy-seuraussuhteita rakenteiden välillä.

Elinanatomia (loka-marraskuu)

Elinanatomia oli kaikista isoin osuus anatomian opinnoista. Käytiin elimistöjen kehitystä, histologiaa, anatomiaa ja kliinisiä seikkoja.

Neuroanatomia (marras-joulukuu)

Neuroanatomia oli anatomian lyhyin osuus. Siihen kuului keskus- ja ääreishermosto, korva ja silmä. Kun opettelin silmän rakenteita pääsykokeisiin, ne eivät tuntuneet jäävän millään päähän. Sen sijaan latinaksi ne oli jopa helpompi opetella.

Tältä näytti siis aikalailla ensimmäinen syksy hammaslääkiksessä. Erona yleiseen ainoastaan se, että yleisellä oli myös ruotsin kurssi (eikä luonnollisesti johdato suun terveyteen-kurssia).

Vielä on tämä päivä aikaa laittaa kysymyksiä edelliseen postaukseen!