Yliopistoahdistus

Ikävä myöntää, mutta minä kuulun niihin jotka käyvät yliopistolla "ilmaista valmennuskurssia" eli suoritan kursseja saadakseni opintotukea, en tutkintoa. Olen pohtinut jo pitkään miten opiskelujen suhteen tekisin, jos jostain syystä ovet unelmakouluun eivät aukeakaan. Takana on siinä vaiheessa kaksi vuotta käytettyjä tukikuukausia, läjä turhia kursseja ja tutkinto vailla päämäärää.

Mikä on siis plan B jos ei lääkis nappaa? Opiskelujen suhteen sitä ei ole - päässäni ei ole vaihtoehtoalaa hampaalle. Se on joko hammaslääkis tai ei mitään. Teen mieluummin töitä jos ylimääräisiä välivuosia vielä tulee, jotta tukikuukaudet eivät kuihtuisi kun pääsen lääkikseen. Työt vain vievät niin paljon aikaa, etten tiedä miten pääsykoelukeminen sen ohella onnistuisi. Nyt kuitenkin olen päätoiminen opiskelija ja aikaa lukemiseen on.

Päätös siitä, että jätän fysiikan tutkinnon kevään jälkeen kokonaan pois, on vaikuttanut opintoihin suhtautumiseen. Viime vuonna opiskelin sekalaisesti yliopiston kursseja ja luin pääsykokeisiin siinä sivussa. Tänä vuonna pääpaino on kokonaan pääsykokeissa ja käytän yliopistoon mahdollisimman vähän energiaa. Systeemi on tuntunut tähän mennessä toimineen, mutta tässä sitä väkisin luetaan huomiseen tenttiin. Eikä ole yhtään mukava todeta, ettei osaa mitään. Ikävintä on, että tarvitsen ko. kurssin läpi, jotta saan ne pienet opintopistemuruset ja tuet.

Ei ole kiva alisuorittaa jotain niin pahasti, mutta toivotaan että olen vaakani painottanut oikein.

//EDIT: Hassunhauska juttu. Heräsin seuraavana aamuna ja tajusin unohtaneeni ilmoittautua tenttiin. Eli murehditaan tätä tenttiä sitten joulukuussa:'D