Eroon huonoista (opiskelu)tavoista

Vaihteleeko jaksamisesi vuoristoradan tavoin? Eikö lukeminen kiinnosta? Tuntuvatko jotkin tehtävät ylitsepääsemättömän vaikeilta? Onko itsetuntosi (välillä) pohjamudissa?

Tehottomia lukutapoja on välillä vaikea tunnistaa. Viime viikolla pohdin omia opiskelustrategioitani Mafynetin opo-materiaalien avulla ja koin monia oivalluksia. Samalla kokosin tähän myös muita kohtaamiani ongelmia. Muistutuksena, että jokainen meistä on erilainen oppija ja osalle saattavat toimia erilaiset opiskelutavat. Tarkoitukseni ei ole toimia opinto-ohjaajan, mutta näin olen katkaissut joitakin itselleni tehottomaksi havaittuja tapoja pois.

Aihe ei kiinnosta

On totta, ettei lääkiksessä välttämättä tarvita tietoa oligotrofisen järven eliölajeista, mutta entä jos pääsykokeeseen tulee kysymys siitä? Sillon päässäsi ei ole ajatus "Yh, tyhmä aihe" vaan "Hitsi, mitenhän se menikään". Jos et pidä opiskeltavaa asiaa tärkeänä, miten voit sen osata kokeessakaan? Suhtaudu jokaiseen kirjan tietoon innokkaasti, tällöin muistikin toimii vastaanottavammin.

Iik hankala tehtävä, en tee, en osaa

Tähän pätee lähes sama neuvo kuin ylempään. Jos alintajuisesti ajattelet kielteisesti, et todennäköisesti pysty oppimaan. Suhtaudu haastavalta tuntuvaan tehtävään näin: Mieti sitä tunnetta, kun samankaltainen tehtävä tulisi vastaan pääsykokeessa ja osaisit sen!
Et voi koskaan tietää millaisia tehtävätyyppejä pääsykokeessa on, mutta sinulla on vielä kaikki apukeinot käytettävissä. Materiaalien kaivelu, yritykset ja erehdykset sekä kaikki tehtäviin käytetty työ näkyy pääsykokeessa. Kun oppii kerran kunnolla, ei asiaa tarvitse opetella uudestaan joka kerta. Ikäväkään asia ei tunnu niin ikävältä, kun tahtoo oppia sen!

Katsot malliratkaisua, mutta et silti osaa/ymmärrä tehtävää.

Ensinnäkin: Älä katso malliratkaisua ennen kuin olet selannut oppikirjojen teoriat tai etsinyt omia virheitäsi ensin. Mekaaninen laskujen ulkoaopettelu on passiivista oppimista, jota et voi kovin hyvin hyödyntää pääsykokeessa. Se saattaa toimia joissain tilanteissa, mutta on varsin pintapuolista oppimista. Aktiivisessa oppimisessa käytät aikaa asioiden ymmärtämiseen ja hahmottamiseen, jolloin pystyy ratkaisemaan eri tehtävätyyppejä monipuolisemmin.
Aktiivinen oppiminen näkyy myös malliratkaisuun kurkatessa: jos vain kurkistat, miten tehtävä pitäisi tehdä, et saa paljoa irti. Kokeile selittää itsellesi/kaverille miksi tehtävä on ratkaistu malliratkaisussa. Parhaimmillaan hoksaat tehtävän ytimen. Oppiminen on hitaampaa, mutta näin opit ymmärtämään teoriat. Tätäkään ei ole pakko aloittaa niistä vaikeista tehtävistä, vaan voit kokeilla selittää jonkin helpomman tehtävän.

Liian korkea vaatimustaso

Aika tiimalasissa hupenee jatkuvasti ja työmäärä on silti suuri. Jos asettaa itselleen kovat tavoitteet heti alkuun, ei välttämättä pysty huomioimaan omia rajojaan. Aikaa saattaa mennä enemmän kuin oli suunnitellut tai työmäärä tuntuu ylitsepääsemättömän raskaalta. Alkuviikosta jaksat lukea pitkiä päiviä, mutta loppuviikosta väsähdät. Pitkällä tähtäimellä väsyt vielä enemmän ja suunnitelmassa pysyminen ei enää onnistu. Se saattaa johtaa toistuviin pettymyksiin, riittämättömyyden tunteeseen ja sitä kautta itsetunnon laskemiseen. Tämä jos mikä saattaa vähentää motivaatiota pohjamutiin.
Siksi olisi hyvä malttaa aloittaa rauhallisemmin ja lisätä sitten työmäärää oman jaksamisen puitteissa. Useampaan kertaan hakeneellakin menee aluksi aikaa asioiden mieleenpalautteluun ennen kunnon rutiinin löytymistä. Kaikille ei sovi 8h päivät, toiset oppivat paremmin 4h päivinä. Tehokkaat lukutunnit ovat niitä ratkaisevimpia, et saa mitään irti tehottomista "hukkaan heitetyistä" tunneista.

Pitkä päivä takana, mutta tuntuu ettet muista oppimaasi
Tähän ongelmaan sain ratkaisun suoraan Mafysta. Olin aiemmin kahminut kaikkia kolmea ainetta saman päivän aikana, vaikka aivoni vasta palauttelevat mieleen kemian ja fysiikan teorioita. Tällä viikolla olen keskittynyt aina kahteen aineeseen/päivä. Teen yhä saman määrän tunteja/aine/viikko, mutta aivoilla on enemmän aikaa keskittyä oppimiseen. Jos siis tuntuu, että yhdelle päivälle on liikaa asiaa, kokeile kesittyä muutamaan aiheeseen.

Taukosi venyvät ja sinun on vaikea pysyä aikataulussa

Opiskelin ennen useamman tunnin putkeen ja pidin fiilistaukoja. Alkuun tauot kestivät minuutteja, mutta lopulta saattoivat venyä jopa tunneiksi. Ajankulku meni jotenkin näin: 

Klo 13:02 Okei, pidän tauon ja jatkan 13:15

Klo 13:16 Oho, no jatkan vaikka puolelta

Klo 13:34 Oho, ehkä sittenkin 13:45

Alkuperäinen vartin tauko muuttui 45 minuutin tauoksi. Taukojen pidentyminen johtaa usein siihen, että lukemisen vauhtiin on vaikeampi päästä takaisin. Lisäksi takaraivossa on pettymyksen tunne, kun suunniteltu ei toteutunutkaan. Aikataulun avulla olet päättänyt milloin olet tauolla ja milloin luet. Tällainen opiskelun rytmittäminen auttaa keskittymään ja pitämään vireyttä yllä jopa pidempiä päiviä.

Virtuaali high five, jos jaksoit lukea edes osan! "Huonoja" tapoja olisi vielä lisää, mutta tähän kirjoitin sellaiset, jotka omalla kohdalla ovat vaikuttaneet eniten. Tunnistiko joku muu itsestään näitä samoja juttuja? Mitä tapoja jäi sanomatta, näitä olisi nimittäin kiva kuulla lisää:)