Tiedän ettei lukusuunnitelman tekeminen sovi kaikille, mutta itse koen pysyväni paremmin aikataulussa, jos sellainen on. Lukusuunnitelma helpottaa oman elämäntilanteen ja pääsykokeiden yhteensovittamista unohtamatta, että se vie pois stressiä "kerkeänkö, ehdinkö varmasti lukea kaiken". Olen opiskellut jonkinlaisten lukusuunnitelmien mukaan viimeiset kolme vuotta ja niiden tuoman kokemuksen myötä haluan jakaa omia oivalluksiani.
Aluksi kannattaa miettiä paljonko konkreettisesti on aikaa käytössä. Työt, opinnot, perhe-elämä ja muu vievät oman aikansa, moni harrastaa jotakin ja joku tarvitsee enemmän vapaa-aikaa kuin toinen. Kun nämä asiat huomioi, ei täytä vahingossa suunnitelmaa liian täydeksi, vaan malttaa rauhoittaa lukupäivistä sopivan mittaisia.
Lukusuunnitelma koostuu monesta osiosta, enkä nyt vain tarkoita bilsaa, kemiaa ja fysiikkaa. Itselläni pyörii kaksi suurempaa kokonaisuutta: syksy ja kevät. Syksylle minulla on omat tavoitteet ja keväälle omat. Näille kausille minulla on omat kuukausitavoitteet ja sitten muun elämän sallimissa rajoissa tehdyt viikkotavoitteet.
Syksyn ja kevään suunnitelmat ovat itselläni varsin simppelit: syksyllä kaikki lukion kirjat luetuksi ja keväälle valmennuskurssia, tehtävätreeniä ja kertaamista. Näin minun ei tarvitse vielä tietää mitä teen juuri tiettynä päivänä, mutta saan hahmotettua päähäni miten lukusuunnitelma etenee.
Kuukausisuunnitelman olen koonnut huomioiden työt ja opinnot. Yliopisto alkaa vasta syyskuussa, joten elokuussa ehdin lukemaan enemmän. Marras-joulukuussa taas on pahin tenttitykitys, jolloin lukusuunnitelmani on vähän löyhempi. Tarkempaa tietoa kuukausitavoitteistani löytyy lukusuunnitelma-tunnisteen alta.
Kun kuukausitavoitteet on luotu, viikkosuunnitelmaa teen yleensä 3-4 viikkoa kerrallaan (koska tämän verran saan tietää aina työvuoroja). Kun viikkotavoite on tiedossa, alan konkreettisesti katsomaan montako tuntia jaksan/ehdin opiskella ja sen perusteella teen lukujärjestyksen tyyppisen aikataulun. Joinakin päivinä tavoitteet tekee nopeammin ja ehtii joko tekemään seuraavan päivän juttuja tai rentoutumaan (tähän yleensä päädyn).
Omaa ajankäyttöä oppii hallitsemaan parhaiten kellon kanssa. Itse huomasin lukevani ja kirjoittavani muistiinpanoja yhdestä biologian kappaleesta n 2-3 tuntia riippuen kappaleen pituudesta, joten kykenen hahmottamaan tarvittavan ajan viikkosuunnitelmissa. Tässäkin helppo sääntö: pyöristä aina ylöspäin eli varaa aina hiukan enemmän aikaa, varsinkin vaikeille asioille. Toinen helppo kikka kuluvan ajan hahmottamiseen on ottaa Pomodoro tekniikka käyttöön ja laskea montako tomaattia kuluu tiettyyn aineeseen vaikka viikossa. Pomodoro laskee paljonko olet opiskellut ja siihen voi tehdä omat päivän lukutavoitteet.
Lukusuunnitelman teko on mielestäni yksi parhaita puolia pääsykoeluku-urakan alkaessa. Sitäkin hauskempaa on, miten se muuttuu kuukausien edetessä, koska - ainakaan tiedettävästi - moni ei osaa ennustaa mitä yllätyksiä elämä tuo tullessaan.
Lukusuunnitelman teko on mielestäni yksi parhaita puolia pääsykoeluku-urakan alkaessa. Sitäkin hauskempaa on, miten se muuttuu kuukausien edetessä, koska - ainakaan tiedettävästi - moni ei osaa ennustaa mitä yllätyksiä elämä tuo tullessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti