Käsi ylös jolla tulee oppimis/lukupäiväkirjasta mieleen ala-asteen kirjaesitelmä tai korkeakoulun kurssin (ärsyttävä) oppimispäiväkirja. Sellainen pohdiskeleva leipäteksti, jonka kirjoittaminen ärsytti, kun ei ollut oikein mielipidettä opituista asioista.
No, tässä postauksessa en puhu sellaisesta. Joillekin toki voi sopia päiväkirjamaisempi tyyli, jossa oikeasti pohtii
opittuja asioita, mutta meikäläiselle se on vain lukusuunnitelman
kartoittamista varten.
Lukupäiväkirjani koostuu kolmesta taulukosta, joilla on oma tarkoituksensa. Yksi on viikkosuunnitelma, toinen on "toteuma" eli mitä tuli luettua ja kolmas on lista kirjojen kappaleista, mihin olen rastittanut käytyjä asioita.
Suunnitelmaan kannattaa tehdä omia huomioita, kuten esimerkiksi viime vuotena kirjoitin lukusuunnitelmaan, että tarvitsen fysiikan kursseille vähintään 2 viikkoa (sen aikaisessa suunnitelmassa yhden viikon piti riittää per kurssi). Kirjoitin myös, että IFA:n lukeminen oli onnistunut. Tuollaiset huomiot auttavat varsinkin silloin, jos edellinen hakukerta on pettänyt ja pitäisi tehdä seuraavalle lukuvuodelle uusi suunnitelma. Vaikka keväällä muistaisi lukuajan loppuneen kesken, marraskuussa voi olla haastavampi muistaa mistä kiikasti huhtikuussa.
Kirjan kappaleiden listaaminen on ollut helppo tapa havainollistaa lukusuunnitelman etenemistä. Siinä missä toteumassa lukee sekaisin kirjoja ja kappaleita, kappalelistasta näkee kokonaisuuden. Erivärisillä rasteilla kuvaan sitä onko kappale luettu, tehty muistiinpanot/flashcardit vai käyty kokonaan. Onhan tässä myös sekin, että mitä useamman rastin saa viikon jälkeen ruksittua, sen parempi mieli:)
Löytyykö muilta hakijoilta lukupäiväkirjaa ja millaisia kokemuksia niistä on?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti