Kuinka teen muistiinpanoni

Minulle muistiinpanojen tekeminen varsinkin biologiassa oli merkittävä osa pääsykoelukemista. Olen visuaalinen oppija ja erilaisten värien käyttö muistiinpanoissa näkyy hyvin vahvasti.

Meikäläisen muistiinpanorutiini:

1. Jäsentely. Oppikirjojen kohdalla tämä tarkoittaa sisällysluettelon selaamista ja kappaleiden väliotsikoita. Biologiassa vertailin kahta eri kirjasarjaa ja opintosuunitelmaa luodakseni mahdollisimman johdonmukaisen jäsentelyn.
Luentodioissa jäsentely ei ole välttämättä yhtä selkeä, mutta yritän kuitenkin keksiä mielessäni oman jäsentelyn diojen otsikoista.
Jäsennellyt asiat kokoan omaksi sisällysluetteloksi vihkon ensimmäiselle sivulle, josta on helppo vilkaista, missä järjestyksessä mikäkin asia on.

2. Värikoodit. Yleensä merkitsen sisällysluetteloon myös ns. korostusvärin. Esimerkiksi kudokset kirjoitin ruskealla ja jos kirjoitin jostakin elimestä omalla värillään, kudoksiin liittyvät asiat tulivat sinnekin ruskealla.
Toinen esimerkki värikoodaamisestani on parhaillaan pyörivä biokemian kurssi: meillä on paljon tautiesimerkkejä, jotka korostan punaisella - näin minun on helppo löytää pelkät taudit selatessani muistiinpanoja.

3. Luennot: Luennoilla olen pyrkinyt viime aikoina kirjoittamaan muistiinpanot suoraan luentodioihin ja tekeväni lyhyehköt muistiinpanot luennon jälkeen. Luennoitsijat etenevät usein sellaisella tahdilla, etten millään ehtisi kirjoittaa sekä luentodioja että opettajan kertomia huomioita. Myös esimerkiksi uudet termit on nopea hakea koneelta ja kirjoittaa suoraan luentodioihin, jolloin muistiinpanoja tehdessä ei tarvitse käyttää liikaa aikaa termien avaamiseen. Luennon seuraaminen antaa myös usein hyvän kokonaiskuvan opetetusta aiheesta ja luennoitsijat usein kertovatkin, mitkä asiat on hyvä osata ja mitkä voi jättää vähemmälle opiskelulle. 
(Pääsykoe/lukio)kirjojen kohdalla tämä tarkoittaa aiheeseen liittyvien kappaleiden lukemista. Tätä tulee tehtyä harvemmin lääkiksessä, koska luennoilla käydään tosi kattavasti kaikki asiat. Jos minusta kuitenkin tuntuu, etten aivan ymmärtänyt kaikkia luennon asioita, saatan vilkaista vielä kurssikirjaa.

4. Itse muistiinpanojen kirjoittaminen. Nyt minulla on sekä jäsentely että jonkin näköinen haju kokonaiskuvasta ja oleellisista asioista. On aika ryhtyä kirjoittamaan. Yritän kirjoittaessa muistella Albert Einsteinin sanoja: Jos et osaa selittää asiaa isoäidillesi, et ymmärrä sitä itsekään. Yritän siis mahdollisimman paljon selittää itse ja keskittyä olennaisiin asioihin. Lisäksi käytän paljon omia lyhenteitä nopeuttamaan kirjoittamista (esim. mole = molekyyli, sk = sähkökenttä, ahappo/ah = aminohappo).
Inspiraatiota muistiinpanoihin löytyy jos etsii pinterestistä tai kuvahausta hakusanoin studyblr. Yksi oma lempparini on myös Sarah Clifford illustrations:)

Kullanarvoinen vinkki: Älä ole perfektionisti! Kukaan ei tule pääsykokeessa kysymään kuinka hienot muistiinpanosi ovat, joten älä myöskään käytä liikaa aikaa täydelliseen käsialaan tai rakenteeseen. Kunhan saat siitä selvää ja sitä pystyy lukemaan jälkeenpäinkin. Okei, itsekin tykkään tehdä hienot muistiinpanot, mutta sen vuoksi varasinkin niille koko syksyn käyttöön. Muistiinpanoihin saa kulumaan moninkertaisesti aikaa, jos haluaa kuumeisesti kirjoittaa jokaisen yksityiskohdan. Jos itse huomaan jääväni auttamatta jälkeen muistiinpanoissa, teen ne vain vaikeimmista asioista. On tärkeä ymmärtää, että mikäli aika ei tahdo riittää muistiinpanojen kirjoittamiseen, jätä se suosiolla väliin ja keskity mieluummin tehtäviin. Minulle muistiinpanot ovat keino hahmottaa kokonaiskuva, mutta itse oppiminen tapahtuu vasta, kun lähden testaamaan opittuja asioita tehtävillä/flashcardeilla.