Elokuun lukufiiliksiä

1.8. eteenpäin meikäläinen on pikkuhiljaa päässyt lukemisen makuun. Heti alkuun tuli ongelmia, kun yliarvioin oman jaksamiseni iltavuorojen kanssa. En esimerkiksi arvioimastani kuudesta lukutunnista jaksanut suorittaa kuin kolme. Onneksi suunnitelma on ollut sen verran "löysä" että kiriminen on sujunut ilman kellon ympäri lukemista. Toisin sanoen - aikataulussa ollaan (self high five)!

Kemia ja bilsa ovat sujuneet hyvin, ja musitiinpanojen kirjoittaminen on tuntunut tosi kivalta. Bilsaan motivaatiota on tuonut veljeltä lainatut Lukion biologia-kirjat, koska BIOS-kirjasarjan olen kolunnut niin tarkkaan läpi. Fysiikan muistiinpanoista - noh, niitä ei ole. Mua ei kiinnosta pätkän vertaa kirjoittaa kaavoja ja teorioita, jotka päässä tuntuvat varsin itsestäänselviltä. Ehkä sitten, kun alan laskemaan enemmän niin vihkolle tulee taas käyttöä.

Toinen blokki on tullut laskujen suhteen. Ensi viikolla on mekaniikan kesätentti ja siihen liittyen olen yrittänyt tehdä laskuharjoituksia - tuloksetta. Tiedän, että laskujen makuun pääsisi vaan laskemalla, mutta kun se kynnys on kesän jälkeen niin korkea. Onneksi uusien kurssien alkaminen syyskuussa tuo laskurutiinia (ja mielenkiintoa) hiukan enemmän.

Ainiin ja niitä flashcardejakin pitäisi alkaa raapustaa. Oon hiukan hukassa, että miten niitä kannattaisi tehdä (muistiinpanoista, kirjoista ennen/jälkeen muistiinpanojen). Vinkkejä otetaan vastaan!

Vinkkejä lukusuunnitelman tekoon

Tiedän ettei lukusuunnitelman tekeminen sovi kaikille, mutta itse koen pysyväni paremmin aikataulussa, jos sellainen on. Lukusuunnitelma helpottaa oman elämäntilanteen ja pääsykokeiden yhteensovittamista unohtamatta, että se vie pois stressiä "kerkeänkö, ehdinkö varmasti lukea kaiken". Olen opiskellut jonkinlaisten lukusuunnitelmien mukaan viimeiset kolme vuotta ja niiden tuoman kokemuksen myötä haluan jakaa omia oivalluksiani.

Aluksi kannattaa miettiä paljonko konkreettisesti on aikaa käytössä. Työt, opinnot, perhe-elämä ja muu vievät oman aikansa, moni harrastaa jotakin ja joku tarvitsee enemmän vapaa-aikaa kuin toinen. Kun nämä asiat huomioi, ei täytä vahingossa suunnitelmaa liian täydeksi, vaan malttaa rauhoittaa lukupäivistä sopivan mittaisia.

Lukusuunnitelma koostuu monesta osiosta, enkä nyt vain tarkoita bilsaa, kemiaa ja fysiikkaa. Itselläni pyörii kaksi suurempaa kokonaisuutta: syksy ja kevät. Syksylle minulla on omat tavoitteet ja keväälle omat. Näille kausille minulla on omat kuukausitavoitteet ja sitten muun elämän sallimissa rajoissa tehdyt viikkotavoitteet.

Syksyn ja kevään suunnitelmat ovat itselläni varsin simppelit: syksyllä kaikki lukion kirjat luetuksi ja keväälle valmennuskurssia, tehtävätreeniä ja kertaamista. Näin minun ei tarvitse vielä tietää mitä teen juuri tiettynä päivänä, mutta saan hahmotettua päähäni miten lukusuunnitelma etenee.

Kuukausisuunnitelman olen koonnut huomioiden työt ja opinnot. Yliopisto alkaa vasta syyskuussa, joten elokuussa ehdin lukemaan enemmän. Marras-joulukuussa taas on pahin tenttitykitys, jolloin lukusuunnitelmani on vähän löyhempi. Tarkempaa tietoa kuukausitavoitteistani löytyy lukusuunnitelma-tunnisteen alta.

Kun kuukausitavoitteet on luotu, viikkosuunnitelmaa teen yleensä 3-4 viikkoa kerrallaan (koska tämän verran saan tietää aina työvuoroja). Kun viikkotavoite on tiedossa, alan konkreettisesti katsomaan montako tuntia jaksan/ehdin opiskella ja sen perusteella teen lukujärjestyksen tyyppisen aikataulun. Joinakin päivinä tavoitteet tekee nopeammin ja ehtii joko tekemään seuraavan päivän juttuja tai rentoutumaan (tähän yleensä päädyn).

Omaa ajankäyttöä oppii hallitsemaan parhaiten kellon kanssa. Itse huomasin lukevani ja kirjoittavani muistiinpanoja yhdestä biologian kappaleesta n 2-3 tuntia riippuen kappaleen pituudesta, joten kykenen hahmottamaan tarvittavan ajan viikkosuunnitelmissa. Tässäkin helppo sääntö: pyöristä aina ylöspäin eli varaa aina hiukan enemmän aikaa, varsinkin vaikeille asioille. Toinen helppo kikka kuluvan ajan hahmottamiseen on ottaa Pomodoro tekniikka käyttöön ja laskea montako tomaattia kuluu tiettyyn aineeseen vaikka viikossa. Pomodoro laskee paljonko olet opiskellut ja siihen voi tehdä omat päivän lukutavoitteet.

Lukusuunnitelman teko on mielestäni yksi parhaita puolia pääsykoeluku-urakan alkaessa. Sitäkin hauskempaa on, miten se muuttuu kuukausien edetessä, koska - ainakaan tiedettävästi - moni ei osaa ennustaa mitä yllätyksiä elämä tuo tullessaan.

Lukusuunnitelma syksy vol. 1

Lukusuunnitelma on erittäin elävä käsitteenä ja harvoin menee käsi kädessä kalenterin kanssa. Tuossa on kuitenkin omat tavoitteet joka kuulle, jos aion saada kaikki lukiokirjat käytyä jouluun mennessä. Lisäpainoa opiskeluun tuo yliopisto ja Mafynetin DI-kurssin tehtävät.

Joitakin saattaa ihmetyttää miksi ahmin kolme fysiikan kurssia jo elokuussa, joten avaan sitä vähän. 23. päivä elokuuta meikäläisellä on yliopiston mekaniikan tentti jonka aihepiiri sisältää lukion fysiikasta kurssit 1,4 ja 5. Ahmimalla ne, saan lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Biologiassa etenemistahti on mielestäni loogisin käymällä ensin luonnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat eli 1 ja 3. Siitä sitten kurssit 2, 5 ja 4 kulkemalla solutasolta ihmisen biologiaan. Kemiassa ei mielestäni ole mitään loogisinta järjestystä, joten sen käyn järjestyksessä.

EDIT 14. elokuuta: Kemiassa etenen sittenkin valmennuskeskuksen materiaalin mukaan, koska siinä on mielestäni onnistuttu parhaiten jäsentämään kemian koko oppimäärä näppärin otsikoin. Kuten sanoin, lukusuunnitelma on elävä.

Miten siellä? Onko millaisia lukusuunnittelijoita vai fiilispohjalla lukevia?

Laskinuudistus

Kuten varmaan moni on jo lukenut jostain lähteestä (Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Mafyvalmennus), että vuoden 2017 pääsykokeessa on sallittu vain nelilaskin. Ja tämä muutos tuntuu saaneen keskustelupalstoilla paljon huomiota - syystäkin. Muutos on valtava, koska nelilaskin pystyy vain murto-osaan aiemman laskimen toiminnoista. Ei logaritmia, trigonometrisia funktioita tai polynomisolveria.

Otetaan kuitenkin huomioon, että esimerkiksi viimevuoden kokeesta mm. pH laskut, 13b ja 14b olisivat jääneet nelilaskimen vuoksi tekemättä näin nopeasti vilkaistuna. Tehtäviä oli kuitenkin 16 eli aika pieni prosentti oli "paremman laskimen" varassa. Jos jostain syystä nämä harvat tehtävätyypit tahdotaan pitää, todennäköisesti kaavaliitteseen tulee myös logaritmi ja trigonometrian taulukoita. Nämä ovat toki vain omia spekulointejani.

En itse aio lähteä mukaan laskinuudistuksen tuomaan hysteriaan. Kirjoitusten jälkeen oli luovuttava superlaskimesta ja MAOLin turvasta, joita oli kolme vuotta opetellut käyttämään mahdollisimman monipuolisesti. Äkkiä totuin tavalliseen funktiolaskimeen, enkä tosiaankaan enää kaipaa jaksollista järjestelmää ja vakioita kummempia apukeinoja. Tarkoitan siis, että kaikkeen tottuu.

Miten laskinuudistus tulee näkymään lukusuunnitelmassani? Niin kauan kuin valintakokeen vaatimukset pysyvät samoina (lukion bikefy), lasken ainakin vuodenvaihteeseen asti normaaliin tapaan. Sallittujen laskimien julkaisun jälkeen siirryn nelilaskimeen. Sitä ennen saatan hiukan perehtyä kuinka käyttää nelilaskinta mahdollisimman monipuolisesti, mutta matikkaa en aio ottaa ns. neljänneksi aineeksi bikefy:n lisäksi. En ainakaan ennen kuin pääsykokeesta tiedetään enemmän.