VIIKKO 7

Mä haluan olla teille rehellinen. Mulla on viime viikolla menny opiskelu aivan päin pohjamutia. Tehtävien teko ei ole oikein maistunut ja on ollut tosi haastavaa motivoida itseään. Takaraivossa on vaivannut tunne, ettei ehdi tai osaa. Taustalla oli pitkälti se, että kertaustehtäviä oli enemmän ja aiheet olivat itselleni niitä haastavimpia (orgaaninen kemia, voih). Tehtäviä on kuitenkin tullut tehtyä, eli luovutusraja ei ole ollut lähelläkään. Välillä on huonoja päiviä, mutta ne kuuluvat asiaan.

Positiivisena buustina oli Mafynetin toinen harjoituskoe. Olin nukkunut edellisenä yönä todella vähän, eikä kiinnostusta kokeen tekoon (tälläkään) kertaa ollut. En ollut vieläkään tehnyt kaikkien kurssien tehtäviä ja alkuviikon turhautuminen painoi mieltä alas.
Selvisin kokeesta osaamistasoon nähden kuitenkin hyvin. Tarksitin kokeen melkein heti, mikä edesauttoi tehtävien ymmärtämistä jälkikäteen. Onhan se kuitenkin eri asia käydä koe läpi samana päivänä, kuin odottaa useampi päivä jonkun toisen tarkistusta. Oli kiva huomata osaavansa sellaisia tehtäviä, joihin liittyvää teoriaa en vielä ole ehtinyt kertaamaan. Tuo fiilis toi taas uskoa siihen, että kyllä tästä keväästä selvitään!
Pisteitä en kokeesta saanut kuin ehkä puolet. Alan kiinnittämään harjoituskokeiden pisteisiin enemmän huomiota sitten, kun koko oppimäärä on tullut kerrattua. Nyt menen enemmän fiilistuntumalla: mitä osaan hyvin ja mitä pitää kerrata enemmän.

Ensi viikolla meikäläisen kalenterissa on päivisinkin tekemistä, joten vapaapäiviä en ehdi yksinkertaisesti pitämään. Maanantai on omistettu matikan tentille, perjantaina olen koko päivän töissä ja joka päivälle on muuta pakollista menoa. Kiirettä pukkaa, mutta pysyypähän tekemisen meininki!