Eroon huonoista (opiskelu)tavoista

Vaihteleeko jaksamisesi vuoristoradan tavoin? Eikö lukeminen kiinnosta? Tuntuvatko jotkin tehtävät ylitsepääsemättömän vaikeilta? Onko itsetuntosi (välillä) pohjamudissa?

Tehottomia lukutapoja on välillä vaikea tunnistaa. Viime viikolla pohdin omia opiskelustrategioitani Mafynetin opo-materiaalien avulla ja koin monia oivalluksia. Samalla kokosin tähän myös muita kohtaamiani ongelmia. Muistutuksena, että jokainen meistä on erilainen oppija ja osalle saattavat toimia erilaiset opiskelutavat. Tarkoitukseni ei ole toimia opinto-ohjaajan, mutta näin olen katkaissut joitakin itselleni tehottomaksi havaittuja tapoja pois.

Aihe ei kiinnosta

On totta, ettei lääkiksessä välttämättä tarvita tietoa oligotrofisen järven eliölajeista, mutta entä jos pääsykokeeseen tulee kysymys siitä? Sillon päässäsi ei ole ajatus "Yh, tyhmä aihe" vaan "Hitsi, mitenhän se menikään". Jos et pidä opiskeltavaa asiaa tärkeänä, miten voit sen osata kokeessakaan? Suhtaudu jokaiseen kirjan tietoon innokkaasti, tällöin muistikin toimii vastaanottavammin.

Iik hankala tehtävä, en tee, en osaa

Tähän pätee lähes sama neuvo kuin ylempään. Jos alintajuisesti ajattelet kielteisesti, et todennäköisesti pysty oppimaan. Suhtaudu haastavalta tuntuvaan tehtävään näin: Mieti sitä tunnetta, kun samankaltainen tehtävä tulisi vastaan pääsykokeessa ja osaisit sen!
Et voi koskaan tietää millaisia tehtävätyyppejä pääsykokeessa on, mutta sinulla on vielä kaikki apukeinot käytettävissä. Materiaalien kaivelu, yritykset ja erehdykset sekä kaikki tehtäviin käytetty työ näkyy pääsykokeessa. Kun oppii kerran kunnolla, ei asiaa tarvitse opetella uudestaan joka kerta. Ikäväkään asia ei tunnu niin ikävältä, kun tahtoo oppia sen!

Katsot malliratkaisua, mutta et silti osaa/ymmärrä tehtävää.

Ensinnäkin: Älä katso malliratkaisua ennen kuin olet selannut oppikirjojen teoriat tai etsinyt omia virheitäsi ensin. Mekaaninen laskujen ulkoaopettelu on passiivista oppimista, jota et voi kovin hyvin hyödyntää pääsykokeessa. Se saattaa toimia joissain tilanteissa, mutta on varsin pintapuolista oppimista. Aktiivisessa oppimisessa käytät aikaa asioiden ymmärtämiseen ja hahmottamiseen, jolloin pystyy ratkaisemaan eri tehtävätyyppejä monipuolisemmin.
Aktiivinen oppiminen näkyy myös malliratkaisuun kurkatessa: jos vain kurkistat, miten tehtävä pitäisi tehdä, et saa paljoa irti. Kokeile selittää itsellesi/kaverille miksi tehtävä on ratkaistu malliratkaisussa. Parhaimmillaan hoksaat tehtävän ytimen. Oppiminen on hitaampaa, mutta näin opit ymmärtämään teoriat. Tätäkään ei ole pakko aloittaa niistä vaikeista tehtävistä, vaan voit kokeilla selittää jonkin helpomman tehtävän.

Liian korkea vaatimustaso

Aika tiimalasissa hupenee jatkuvasti ja työmäärä on silti suuri. Jos asettaa itselleen kovat tavoitteet heti alkuun, ei välttämättä pysty huomioimaan omia rajojaan. Aikaa saattaa mennä enemmän kuin oli suunnitellut tai työmäärä tuntuu ylitsepääsemättömän raskaalta. Alkuviikosta jaksat lukea pitkiä päiviä, mutta loppuviikosta väsähdät. Pitkällä tähtäimellä väsyt vielä enemmän ja suunnitelmassa pysyminen ei enää onnistu. Se saattaa johtaa toistuviin pettymyksiin, riittämättömyyden tunteeseen ja sitä kautta itsetunnon laskemiseen. Tämä jos mikä saattaa vähentää motivaatiota pohjamutiin.
Siksi olisi hyvä malttaa aloittaa rauhallisemmin ja lisätä sitten työmäärää oman jaksamisen puitteissa. Useampaan kertaan hakeneellakin menee aluksi aikaa asioiden mieleenpalautteluun ennen kunnon rutiinin löytymistä. Kaikille ei sovi 8h päivät, toiset oppivat paremmin 4h päivinä. Tehokkaat lukutunnit ovat niitä ratkaisevimpia, et saa mitään irti tehottomista "hukkaan heitetyistä" tunneista.

Pitkä päivä takana, mutta tuntuu ettet muista oppimaasi
Tähän ongelmaan sain ratkaisun suoraan Mafysta. Olin aiemmin kahminut kaikkia kolmea ainetta saman päivän aikana, vaikka aivoni vasta palauttelevat mieleen kemian ja fysiikan teorioita. Tällä viikolla olen keskittynyt aina kahteen aineeseen/päivä. Teen yhä saman määrän tunteja/aine/viikko, mutta aivoilla on enemmän aikaa keskittyä oppimiseen. Jos siis tuntuu, että yhdelle päivälle on liikaa asiaa, kokeile kesittyä muutamaan aiheeseen.

Taukosi venyvät ja sinun on vaikea pysyä aikataulussa

Opiskelin ennen useamman tunnin putkeen ja pidin fiilistaukoja. Alkuun tauot kestivät minuutteja, mutta lopulta saattoivat venyä jopa tunneiksi. Ajankulku meni jotenkin näin: 

Klo 13:02 Okei, pidän tauon ja jatkan 13:15

Klo 13:16 Oho, no jatkan vaikka puolelta

Klo 13:34 Oho, ehkä sittenkin 13:45

Alkuperäinen vartin tauko muuttui 45 minuutin tauoksi. Taukojen pidentyminen johtaa usein siihen, että lukemisen vauhtiin on vaikeampi päästä takaisin. Lisäksi takaraivossa on pettymyksen tunne, kun suunniteltu ei toteutunutkaan. Aikataulun avulla olet päättänyt milloin olet tauolla ja milloin luet. Tällainen opiskelun rytmittäminen auttaa keskittymään ja pitämään vireyttä yllä jopa pidempiä päiviä.

Virtuaali high five, jos jaksoit lukea edes osan! "Huonoja" tapoja olisi vielä lisää, mutta tähän kirjoitin sellaiset, jotka omalla kohdalla ovat vaikuttaneet eniten. Tunnistiko joku muu itsestään näitä samoja juttuja? Mitä tapoja jäi sanomatta, näitä olisi nimittäin kiva kuulla lisää:)

VIIKKO 5

Tällä viikolla fiilikset ovat vaihdelleet kuin yö ja päivä! Alkuviikosta tein tosi onnistuneita lukupäiviä ja pääsin vihdoin salille. Loppuviikosta fiilis muuttui, luku ei maitannut ja salilla jouduin jättämään treenin kesken.

Perjantaina olin jo valmiiksi aivan tööt, joten Mafynetin ensimmäinen simuloitu valintakoe ei mennyt nappiin.. Tein koetta n. kolme tuntia ja totesin olevani ihan liian väsynyt koko touhuun. Näitä epäonnistuneita fiiliksiä menin pohtimaan kahvilaan ja tällainen pohdiskelu oli todella tarpeen. Selasin Mafynetin opo-materiaaleja vähän tarkemmin ja löysin syy-seuraussuhteita mielialavaihteluille. Ilmeni, että omissa lukutottumuksissa on aika isojakin puutteita. Onnekseni vielä ehdin korjata huonoja rutiineja. Jospa samalla tämä pääsykoestressi laskisi taas normaalille tasolle.

P.S. Näyttääkö muiden Mafynetin tavoitekäyrät noin alakanttiin vai onko meikäläisellä syytä stressaantua?

VIIKKO 4

Tämä viikko on ollut ehkä paras opiskelujen kannalta. Olen päässyt tutustumaan Mafynettiin kunnolla ja rutiinit alkavat pikkuhiljaa muodostua. Vapaapäiviä en päässyt kunnolla pitämään, mutta tehtävien edistyminen on tuonut jaksamista senkin edestä. Vapaapäivien puute selittää senkin, miksi keskiviikkona jaksoin lukea vain puolikkaan päivän. Tähän väliin pakko kiittää avopuolisoa siitä, että on jaksanut tukea ja tsempata huonoina päivinä.

Voin onneksi kertoa, että nyt olen aikataulussa omien suunnitelmieni kanssa. Mafynetin tavoitekäyrät ovat vielä alakanttiin, mutta tätä lähden työstämään helmikuussa. Aion nimittäin omistaa viikosta yhden päivän pelkälle mafynetin bilsan, kemian tai fysiikan tehtäville eli pitää ainekohtaisia maratooneja kiriäkseni.

Ai niin, jos joku ei ole vielä huomannut, niin lääkäriliitto julkaisi lausunnon liittyen opiskelijavalintoihin:
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/33454/opiskelijavalinnat_okm_16_040_2016_-_okm_27_1_2017.pdf

Muut kuin lukion materiaalit

Pää olisi hajonnut varmaan pari kertaa, jos olisin tähänkin asti lukenut pelkästään lukion kirjoja. Samat jutut, samat lauseet ja pahimmillaan ei yhtään motivaatiota. Yllä näkyy kaikki materiaalit joita olen ottanut opiskelun tueksi. Paino sanalla tueksi, sillä pääsykokeessa mitataan LUKION OPPIMÄÄRÄÄ, mitä mm. IFA ei ole.

Ihmisen fysiologia ja anatomia (IFA)

Lukion kirjoissa jotkin asiat ovat mielestäni selitetty turhan ympäripyöreästi, jolloin saatan tarkentaa tietoa muista lähteistä. Aikaisempina vuosina olen käyttänyt IFAa lukion ihmisbilsan sijaan, mutten enää suosittelisi tekemään niin. Kirjassa selitetään todella hyvin ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa, kuvat ovat todella selkeitä ja toimii motivaation lähteenä. Kirja menee kuitenkin niin paljon syvemmälle kuin lukio, joten ehdottomasti ei ulkoa opetteluun.

Anatomia ja fysiologia - rakenteesta toimintaan

Jos tuntuu, että IFA menee liian yli, tämä kirja on sopivasti lukion bilsan ja IFAn välistä. Yleensä luen yhtä aikaa BIOSta ja mafynettiä. Lisäksi selkeytän joitain asioita lukemalla IFAn muistiinpanojani ja tätä. Kirjassa on myös hyvin rakenteita sekä suomen- että latinankielellä. Ehkä sitten enempi lääkisvaiheessa tulee tarpeeseen.

Ihmisen fysiologia ja anatomia - väritys/tehtäväkirja

Tämä kirja koristaa vielä kirjahyllyä. Sivuilla on kuvia rakenteista ja tilaa mahdollisille muistiinpanoille. Ajattelin ottaa tämän käyttöön viimeisillä viikoilla, jolloin saan kerrattua sopivasti kaikki rakenteet ennen pääsykoetta. Sitä paitsi, eikö ne aikuisten värityskirjat edistä mielenrauhaa:D

Valmennuskeskuksen materiaalit (2014 2015)

Itse kurssista teen kokonaan oman postauksen, jos kiinnostuneita löytyy. Materiaaleista kuitenkin sen verran, että voin suositella ainoastaan kemian ja fysiikan osuutta. Biologian materiaali oli omaan makuuni hiukan hutaistu. Kemian ja fysiikan tehtävätarjonta on todella hyvä ja plussaa ratkaisuista välivaiheineen. Suosittelen sellaiselle, jolle kemia ja fysiikka tuottavat vaikeuksia.
Myös soveltavia tehtäviä löytyy mukavasti, kemiaa 110 ja fysiikkaa 149. Soveltavat tehtävät sisältävät vanhoja pääsykoetehtäviä sekä aineisto- ja ylipistopohjaisia tehtäviä. Viime keväänä en kerennyt kuin vilkaista niitä, joten tänä keväänä tavoitteena olisi tehdä myös kaikki nämä tehtävät.

Mafynetti2:sta tulee oma arvio, kunhan saan lukurutiinin rullaamaan vielä sujuvammaksi:)