1/10/2017

Miksi hammaslääkis?

Kokemukseni hammaslääkäreistä?
Oma hampaistoni on ollut murrosiästä lähtien reikiintyvää sorttia. Olen istunut melkein kuukausittain hammaslääkärissä paikattavana - enkä tykännyt yhtään. Asiaa ei helpottanut ikävä juurihoito, jonka jälkeen välttelin hammaslääkäriä viimeiseen saakka.

Ala-asteella hammaslääkärissä käynti ei ollut kivaa, mutta tykkäsin hammaslääkäritädeistä. He höpöttelivät mukavia ja kuuntelivat musiikkia. Samalla rentouduin, eikä hammaslääkäri ollut ikävin paikka maailmassa. Minulla oli niskatuki öisin, mutta siitä luovuttiin ollessani 10-11 vuotias.

Yläasteella hammaslääkärini vaihtui sellaiseen mieshenkilöön, jonka vastaanotolle en enää haluaisi mennä. Hän tuntui katsovan aina potilaita nenänvartta pitkin ja oli todella tylyn oloinen. Lisäksi hänen paikkaamisensa sattui puudutuksesta huolimatta.

Lukiossa kävin hammaslääkärissä harvemmin ja vain jos oli ihan pakko. Täysi-ikäisenä kävin hammaslääkärissä vasta 20-vuotiaana.

Voin sanoa, että YTHS (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö) on palauttanut uskoni asiantunteviin hammaslääkäreihin. Olen käynyt paikkauttamassa useamman hampaan ja työsarkaa riittää vielä keväälle. Istuessani hoitotuoliin kuuntelen mielenkiinnolla puhetta eri työvälineistä ja materiaaleista. Motivaatio pääsykokeisiin kasvaa väkisinkin, kun ajatuksissa on "Hei, tätä minäkin haluan tehdä!".


Milloin tajusin kiinnostuneeni ammatista hammaslääkärinä?
Oli ensimmäinen välivuoteni 2014-2015. Menin valmennuskeskuksen kurssin harjoituskokeeseen, jossa aineistona oli hampaiston vaikutus sairauksiin ja elinikään. Muistan lukeneeni tuolloin aineistoa silmät palaen - mielenkiinnon jyvänen oli kylvetty.

Varsinainen päätös hampaalle hakemisesta yleisen sijaan vahvistui keväällä 2015 kemian kirjoitusten jälkeen. Istuin koneelle ja päätin tutkia Oulun Yliopiston esittelytekstejä lääketieteestä sekä terveys- ja hyvinvointialoista. Tarkoitukseni oli pohtia B vaihtoehtoa yleiselle, mutta kuin salama kirkkaalta taivaalta tajusin haluavani hammaslääkäriksi. En osaa sen kummemmin selittää miksi, sillä olin aiemmin pohtinut kaikenlaista gynekologiasta ortopediaan. Silti, hammaslääketieteestä tuli se oma juttu ja sitä se on yhä.
 

Miksi hammas eikä yleinen?
Olen aina ollut kiinnostunut ihmisen kehosta ja terveydestä. Yläasteella luin terveystiedon kirjaa vapaa-ajalla vain, koska se oli niin kiinnostavaa. Olen aina tykännyt tehdä käsillä, askarrella ja olla luova. Hammaslääketiede yhdistää nämä kaikki - saan opiskella ihmiskehon saloja ja hyödyntää sitä työskennellessäni käsillä. Minusta on myös mahtava, että työ haastaa ja kehittää itseään jatkuvasti.

Olen enemmän spesifisti kuin generalisti opintojen suhteen. 5,5 vuoden opiskelun jälkeen olen jo erikoistunut omaan alueeseeni, kun normilääkiksessä ollaan "vasta" yleispäteviä osaajia. Halutessani voin toki erikoistua vielä lisää. Pidän siitä, että hammaslääkärin työalue on suhteellisen näkyvässä osassa kehoa.

Hammaslääkärin työssä arvostan toimenpidekeskeisyyttä. Pääsen siis oikeasti tekemään jotain edistääkseni jonkun terveyttä. Tiedän, että hammaslääkäri saattaa aiheuttaa kipua potilaalleen, mutta sen tiedon kanssa saan kuitenkin nukuttua yöuneni.

Hammaslääkärin työssä pääsee myös kohtaamaan ihmisiä. Vaikka kovin suurta keskustelua ei ehkä potilaan kanssa käydä, tahdon olla läsnä toimenpiteiden aikana. Haluan myös olla samanlainen hammaslääkäritäti, kuin minua ala-asteella hoitaneet: kysyn potilaalta aluksi mikä radiokanava laitetaan soimaan toimenpiteen ajaksi:)

7 kommenttia:

  1. Näin hammaslääkäripelkoisena täytyy sanoa, että mielellään tulisin sinun potilaaksi! Sinusta tulee aivan varmasti mahtava hammaslääkäri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aivan ihanasta kommentista! Pelastit tämän kuumepotilaan aamun:)

      Poista
  2. Tuo spesifi osaamisala on kyllä plussaa hampaalla :) Itse odotin tätä postausta kun palloilen yleisen ja hampaan välillä. Vaikea valinta! Juuri toimenpidekeskeisyys on myös yksi plussa hampaalle, mutta toisaalta erikoistumiskirjo yleisellä houkuttaa. Haitko koskaan yleiselle? :) onko sulla keitään hampaalle päässeitä tuttuja jotka ois pohtineet tätä samaa?

    Tsemiä lukemisiin!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kiitos, mieltä avartava postaus! :) ehkä palaan tähän vielä kun todnäk kallistun hampaalle :)

      Poista
    2. Kiitos kommentista ja mahtava jos avarsi mieltä:)

      Vastaan heti kysymykseen, eli kyllä, olen hakenut kerran myös yleiselle. Se haku oli abivuonna ja menihän siinä yli puoli vuotta ennen kuin tajusin haluavanai hampaalle:D

      Sitten toisen kysymyksen vastaus eli kyllä, minulla on serkku, joka on viittä vaille valmis hammaslääkäri. Häneltä olen kysynyt enemmänkin hampaan ja yleisen eroja, koska pohdin pitkään kumpaan kelkkaan kallistun. Olen jutellut myös lääkäriksi valmistuvan tanssiopen, lastenlääkärin (kummitädin) ja yleislääkärin (toisen serkun) kanssa.

      Omana vinkkinä jos lähipiiristä ei löydy ketään lääkisläistä: etsi hammmas/yleislääkistä käyvien blogeja, mieti millaista työtä OIKEASTI tahdot tehdä isona ja vertaa kumpi ala sopii paremmin kuvaukseen. Kannattaa myös miettiä molempien alavaihtoehtojen huonoja puolia ja kuinka hyvin niitä olisi valmis "sietämään".

      Ymmärrän kans ton erikoistumiskirjon houkutuksen! Mullahan oli melkein koko lukion päässä ajatus gynekologiksi tai lastenlääkäriksi erikoistumisesta. Viisas kummitätini avarsi mieltäni sanoin: tahdotko kuunnella valittävia äitejä vai valittavia naisia:D Ei ehkä mikään paras kannustus, mutta hyvä huomio! (ja silti halusin vielä gynekologiksi).
      Yleisen erikoisaloista löytyi hyvä postaus Krista_llia blogista:
      http://blogikristallia.blogspot.fi/2017/01/erikoisalat-kuka-niista-muka-tietaa.html

      Tsemppiä lukuihin ja toivottavasti löydät vastauksen kummalle puolelle kallistut:)

      Poista
  3. Ihana postaus! Komppaan ekaa anonyymia, tulisin itekkin enemmän kuin mielelläni sun vastaanotolle! :) Susta tulee huippu hammaslääri varmasti, keep going girl! Hampaalla on kans se hyvä puoli että ei tarvii päivystää (ainakaan suurin osa ei päivystä) ja ei joudu tekemisiin kuoleman kanssa samalla lailla kuin lääkäri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hitsit, että tämmösistä kommenteista tulee hyvä mieli:) Kiitos!

      Komppaan kans noita hampaan hyviä puolia, mitä mainitsit:)

      Poista